Aihe: Lauantain keskustelu

Avaan keskustelun teemalla "Yksin jääminen".

Ja suljen sen samalla teemella!

Johan oli nopia. Ja kun justiinsa tänään olen ensimmäistä kertaa yksinäni jossain noin 8 kuukauteen.

Eli olisi sopinut melko hyvästi.

Toiset on nopiampia kuin toiset. Nyt on jäänyt yksin kun lapset nukkuu omissa sängyissään. Muuten jäänyt yksin (yhteisellä päätöksellä) jokunen aika sitten eikä tunnu pahalta varsinkaan näin iltoina kun lapset painavat päänsä tyynyihin omissa sängyissään.

Avaan keskustelun uudelleen! 

Sen jälkeen kun n. 10 vuotta sitten muutettiin yhteen vaimon kanssa mahtuu yhden käden sormiin ne yöt ettei olla vierekkäin nukuttu.
 Ne muutamat yöt johtuu siitä olin työn puolesta koulutuksessa Helsigissä.
Oli meinaan aika iso muutos elämässä entiselle "villille poikamiehelle".
Mutta ainakaan vielä ei yhtään kaduta.

 Olen minäkin kerran eronnut,yhden kerran jäänyt leskeksi,nyt reilu parikymmentä vuotta nykyisen "mamman "kanssa !

Niin, Jip, niinhän elämä menee.  On Onni, että saamme Mrs:n kanssa edelleen elää yhdessä, varsinkin kun Hän laittelee alulle nuo viinit!
Minä vain toimin maistajana!

Ei, No oikeesti Kallis Ystävä Hän on!

Jou, ihan aikuisten oikeesti, ilman huuliharppuja ja mandoliineja, olo olis aika yksinäistä iteksee kotiviinejä valmistaessa.  Sen verran kippee olen tuohon Mrs:ään!

Mielestäni yksin olo monesti tekee jopa hyvää, silloin on aikaa omille ajatuksille. Silloin voi huomata kuinka paljon toinen merkitsee tai sitten jotain ihan muuta.

Jou Kr, kuinka oikeassa oletkaan!

Liian usein on niin että sitä mikä on ei huomaa ennen kuin se puuttuu. En todellakaan voi sanoa itsellä olevan näin vaan päin vastoin.

Joskus tilanne voi olla sekin että on kaksin yksin tai yksin kaikkien keskellä.