Aihe: Liikenteessä havaittua

Huomio liivit toisaalta kaksipiippuinen juttu. Ne jotka oikeasti ovat tiellä töissä ja liikkuminen poikkeaa normaalista kevyestäliikenteest ä on hyvä että poikkeaa valtavirrasta. Toisaalta se kevytliikennekkin on hyvä että erottuu ympäröivästä maastosta.

Juu, ei - ne kuuluu niin työtätekeville..

Samaan suuntaan fillarilla (pientareella), tai klv:llä hitaampana (koiran kera) liikkuvana paras on pistemäinen/näkyvä takavalo. Eikä sen tartte palaa kokoaikaa; 1-2 sekan tauko, ½ s strobotus ja taas tauko, on paras huomion kiinnittäjä. Puiden varjostuksessa auringonpaisteessak in on tumma köyryajajan p*rse aika näkymätön..

Etuvalokin on vastaava, mutta kun vastaantuleva liikenne kulkee eripuolta, niin ei ole mulla käytönnössä päällä kuin mettäsimmillä hiekkateillä, jotka yhden auton levyisiä. Koiran kanssa meneminen vastaa melkein kuin ajais fillarit rinnakkain, ei ihan.. koira kun ei voi esteitä (liikenne-,  ajoväylä. jne tolpat ja aurausviitat) kiertää ojanpuolelta..

Ostin ensimmäisen 'pyöräilykypärän' aikoinaan Yleiselektroniikan varastolta Konalasta.
Taisi olla ensimmäisiä, joita Suomeen tuli -70/-80 lukujen taitteessa?
Muistutti wanhaa armeijan peltipottaa, siinä vaan oli kova muovikuori ja styroksia sisällä.   
Herättihän se hilpeyttä....
Nykyiset on kyllä mukavampia ja onneksi nekään eivät ole joutuneet tositoimiin.
Huomioliivit ovat tuoneet lisää turvaa, kun näkyvät päivin-öin paremmin.
Ei ne mitään 'työvaateita' ole, työmaille vaan tulivat ensteks.

ittellä on ollut kypärä kolmisen kertaa tositoimissa, kasvaisin jo koiranputkea jossain jos en olisi käyttänyt.

Toki nämä on ollut kaikki maastopyöräilessä, eikä edes missään kovin turvallissa paikoissa(2kertaa hyppyreistä kaatunut tuhoten kypärät ja 1x todella vaikee kallionousu josta tipuin). mutta kyllä se pää voi kopsahtaa asfalttiinkin niin että ei ole enää paluuta elämään tai ainakaan normielämään.

Huomioliivit ovat tuoneet lisää turvaa, kun näkyvät päivin-öin paremmin.
Ei ne mitään 'työvaateita' ole, työmaille vaan tulivat ensteks.

  Tuossa vieressä tulevan  asuntomessualueen työntekijöillä näkyy olevan takki ja housut näkyvää mallia, ei mikään liivi.

2000-luvun alussa ostin kypärän ja sen jälkeen aina pyöräillessä päässä. Etenkin nyt sähköpyörällä olisi hulluutta ajaa ilman.

Sitä ennen ajoittuu omat kiivaimmat poikamies- ja baareiluajat, jolloin pyörällä tuli usein kapakkiin ajeltua ja pois myös. Onneksi mitään ei sattunut, pyörä varastettiin kerran, kun olin unohtanut lukita, takaisin sain lokasuojaan kaiverretun henkilötunnuksen ansiosta.

Kaikillehan tämä linkki ei käy mutta laitampa kuitenkin kun tuosta kypärästä puhutaan https://www.iltalehti.fi/palat/2b5f42a1-95d7-470e-84f5-16b2ea56e4d2

  Onko teillä päin havaittavissa lain rikkomista?
  https://yle.fi/a/74-20111843

Tulee lakia rikottua, ja tulee nähtyä lain rikkomista. Se sujuvoittaa liikennettä, laannuttaa ja ennaltaehkäisee kiihdyttäjässä kiihtyneisyyttä.

Tulee lakia rikottua, ja tulee nähtyä lain rikkomista. Se sujuvoittaa liikennettä, laannuttaa ja ennaltaehkäisee kiihdyttäjässä kiihtyneisyyttä.

Näinhän se on...

Tuo suositus tiukasti kaistanpitämisestä lienee tarkoitettu puusilmille. Onhan jo vuosikymmeniä "asiantuntijat" sanoneet, että rampilta tulijaa et sitten väistä.
Rampilta tulijan vauhti on pääsääntöisesti alhaisempi, kuin motarilla ajavan. Kyseessä siis ei ole välttämättä tilan anto, vaan selkeä ohitus. Kun on koko ajokortti-ikänsä raskaalla kalustolla ajellut, niin kyllä aika ihmeellisiä tilanteita olisi tullut, jos joustoa ei puolin ja toisin olisi tullut.

Suurimmassa osassa euroopaa on suositus antaa liittyjälle tietä ja ei ole kiellettyä siirtyä sen takia vasemmalle kaistalle. Tanskassa esimerkiksi liittyjä tulee oikealta ilman mitään kärkikolmiota. Mutta sääntö suomi on aina, ainakin omasta mielestään, oikeassa

Menee sujuvasti, kun nostaa hiukan jalkaa.....

Tulee sitä motereillakin tuossa tapauksessa "ohitettua", mutta paljon on niitä hiirulaisia, joilla ei ole käsitystä millä nopeudella se liittyminen pitäisi tehdä - jos selkeästi tuo kyky puuttuu, niin empä ainakaan höllää omaa nopeutta (pysähtykööt vaikka kaistansa päässä  ). Tämä siis ns. perheautoilijoista, eikä hitaasti kiiruhtavasta raskaalta liikenteeltä..

Nämä liittyvät liikennevirrat ovatkin ainakin pk-seudulla tuoneet tyyliin "aina vasemmalla (kuten navigaattoritkin yleistävät: pysy vasemmalla) kaistalla".. useampi kaistaisilla teillä.

Varsin usein sieltä rampilta tulee tavallinen perheauto, joissa nykyisin on tehopaino-suhde ihan hyvä. Silti sitä kaasupoljinta ei millään saada painettua tarpeeksi. Pää kyllä pyörii. Väistän vasemmalle vain, jos tilaa on ja se liittymästä tuleva on selvästi hitaasti kiihtyvä kuorma-auto tms.

Monet rampit ovat niin tolkuttoman lyhyitä, ettei ruuhkaan helpolla pääse mukaan hitaammalla ajoneuvolla jos vielä joutuu pysähtymään.

Monet rampit ovat niin tolkuttoman lyhyitä, ettei ruuhkaan helpolla pääse mukaan hitaammalla ajoneuvolla jos vielä joutuu pysähtymään.

Vanhimmat juu - mutta että vuosikymmenet Väylävirasto (ex. Tiehallinto/Destia/TVH jne..) liittymis- ja erkanemiskaistojen suunnittelussa on ollut ideana "vauhdin tappo", ns. klotoidi-käyrän noudattaminen (muuttuvasäteinen käyrä)... näkyy esim. -70 luvun "funktionalisena ajatteluna", Kehä I -liittymisrampit.. kaartuu aluksi nätisti, sitten tiukkenee, ja kun liityä pitäisi ollaan liki 90-asteessa liityttäviin ja vars. liittymiskaista alkaa. Suomi oli tuolloin jo menossa kaheliin kekkoslovakkianaika an kaikessa (eikä lännestä saanut oppia ottaa) "omapäiseen viranomaistavaltaan" - ns. sääntöSuomi nousi ..

Olin nimittäin -90 luvulla tekemässä Tiehallinnolle tiesuunnitteluohjel maa, jossa glotoidin matemaattinen malli piti "keksiä" - myöhemmin tuli Spline-käyrä ihan perussoftan puolesta..
E: ei hitto, samaa filosofiaa vieläkin https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lo_2013-30_tien_suuntauksen_suunnittelu.pdf

Varsin usein sieltä rampilta tulee tavallinen perheauto, joissa nykyisin on tehopaino-suhde ihan hyvä. Silti sitä kaasupoljinta ei millään saada painettua tarpeeksi. Pää kyllä pyörii.

Tuohon auttaa juuri se, että hellä hieman.
Kyllä se tulija huomaa sen ja tulee jouheasti rampilta.