Aihe: Sähkön säästökokemukset ja -saavutukset

Sen verran nuhanen olo etten viitsinyt pihasaunaa lämmittää joten nappasin puhlareitten alkaessa sähkökiukaan päälle, nyt on tunti saunottu jos vaikka toisenkin tunnin saunois. Ei tartte funtsailla paljonko se maksaa.

Ei sähköä kannata säästää, sitähän on muutenkin liikaa.
Kemijoki Oy juuri päätti, ettei Sierilän voimalaitosta kannata rakentaa!

Näin tässä kemijoen varrella asuvana sanon vaan että tuo oli ainoa oikea päätös asiassa!

Ei omakohtaisia kokemuksia vaan keravalaisen Mikon. Ei se auta kuin yrittää 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010101034.html

varsinainen luolamies tämä Mikko.

Ei omakohtaisia kokemuksia vaan keravalaisen Mikon. Ei se auta kuin yrittää 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010101034.html

– NO MÄHÄN oon hionut tätä säästöhommaa pörssisähkön alusta asti, Keravalla asuva Mikko kertoo.
– Onhan tämä yli kahden euron kilowattitunnin hinta törkeä, kun 30 sentin tuntihintakin jo riipaisee, Mikko sanoo.
KERAVALAISESSA kodissa päävirta kytkettiin perjantaina pois aamukuudelta. Pakastimessa ollut ruoka vietiin jo torstaina pihan isoon pakastimeen – siis lasiterassille.

– Kylmäkallet pitävät taas jääkaapin viileänä, vaihtelen niitä kolmen tunnin välein, Mikko selostaa.
 Muuta elektroniikkaa varten Mikon kotona on kaksi isoa akkua, jotka hän lataa öisin edullisemmalla sähköllä.

– Invertterin kautta sitten katotaan televisiota, käytetään läppäreitä ja ladataan kännyköitä.
RUOKAAN ja kahvinkeittoon tarvittavan veden Mikko lämmittää kaasuliedellä.

– Tänään aattelin lämmittää makaronilaatikkoa, kun emäntä pääsee töistä. Pataruokiahan voi tehdä takassa.
Tavallisesti Mikkokin olisi arkipäivänä töissä, mutta perjantaina hän vietti poikkeuksellisesti etäpäivää. Valaistus etäkonttorilla hoituu paristokäyttöisillä led-lampuilla.

– Otsalampulla saa älyttömän hyvän valaistuksen, kun sen suuntaa kattoon, Mikko vinkkaa.
 Päävirta taloon kytketään taas takaisin päälle keskiyöllä.

– Eipä tässä hirveästi ole mukavuuksista tarvinnut tinkiä. 

todellakin ihmettelen miten media tarttuu näihin pörssi sähkön ostajiin, tehdään juttuja kuinka kärsitään kylmyydestä ja sitten kuinka voidaan kuluttaa miten tahtoo kun saa siitä rahaa. käsittäkseni pörssi sähkö koskee vain 200 000 taloutta. se on myös erikoista että suurin osa joilla on kiinteä sopimus rajoittaa kulutusta kun mediassa sanotaan että sähkö on kallista vaikka ei se heitä koske. kyllä media tekee ihmeitä?

se on myös erikoista että suurin osa joilla on kiinteä sopimus rajoittaa kulutusta kun mediassa sanotaan että sähkö on kallista vaikka ei se heitä koske. kyllä media tekee ihmeitä?

  Minun ymmärtääkseni sähkön kalleus tarkoittaa, että sitä on nuukasti? Tietenkin siirrän kulutusta halvempaan ajankohtaan jos se helpolla onnistuu.
  Ymmärrän asian niin.
  Ostan Tampereen sähkölaitokselta sähkön. Siellä oma tuotanto ei yleensä riitä, eli ne ostaa pörssistä lisää. Jos käytän kalliiseen aikaan sähköä, Tampereen paras yhteisöveron maksaja tuottaa vähemmän voittoa, maksaa vähemmän yhteisöveroa. Tampereella asuvat lapseni maksavat enemmän tuloveroa. Tähän ei tietenkään minun käytökseni vaikuta, kun ainoastaan teoriassa. Mutta jos kaikki toimis niin, sitten olisi käytännönkin vaikutusta.

onko asia niin että kiinteällä hinnalla ostavat pitäisi säästää kulutuksessa että pörssi sähköä ostavat saavat halvemmalla?

On tämä käsittämätöntä että meillä on vajaan viikon pakkasta ja on kuset housussa koko maalla.

onko asia niin että kiinteällä hinnalla ostavat pitäisi säästää kulutuksessa että pörssi sähköä ostavat saavat halvemmalla?

Tavallaan joo...

Minäkin tunnen sen varmasti siinä vaiheessa, kun joudun uusimaan kiinteän sopimuksen. Mitä enemmän kiinteähintaisella olevat kuluttaisivat kriisin hetkellä, niin sitä kalliimmat ovat seuraavat sopparit.
Toisaalta, mitä enemmän pörssisopimusasiakk aat säästävät kriisin keskellä, niin sitä halvemmat tulevat olemaan kiinteähintaiset tulevaisuudessa.

onko asia niin että kiinteällä hinnalla ostavat pitäisi säästää kulutuksessa että pörssi sähköä ostavat saavat halvemmalla?

vedit vähän mutkia suoraksi.

kiinteähintainen sähkö ei tarkoita kiinteähintaista laskua, eli itse ainakin säästän ihan oman lompakkoni takia, maksoi sähkö pörssissä mitä tahansa.

Mutta kulutuksen ajoittaminen voi tulla kysymykseen solidaarisuussyistä jos on kova vajaus sähköntuotannossa, joka kyllä näkyy pörssisähkön kovana hintana...

Mutta en minä ainakaan mikään Luolamies-Mikko ole ja otsavalon valossa kotona istu.

Tavallaan joo...

Minäkin tunnen sen varmasti siinä vaiheessa, kun joudun uusimaan kiinteän sopimuksen. Mitä enemmän kiinteähintaisella olevat kuluttaisivat kriisin hetkellä, niin sitä kalliimmat ovat seuraavat sopparit.
Toisaalta, mitä enemmän pörssisopimusasiakk aat säästävät kriisin keskellä, niin sitä halvemmat tulevat olemaan kiinteähintaiset tulevaisuudessa.

Onkos myös näin että kun pörssisopimusasiakk aat käyttävät halvan ajan sähköä niin se nostaa kiinteähintaisten asiakkaiden hintaa. Riipuen käytön määrästä. Ajattelin vaan tuota pörssisähkön keskihintaa kun nuot halvan ajan, esim. yö aika, hinta on alle tuon keskihinnan. Bisnestähän nuo myyntiyhtiöt tekee.

 

Täällä päin käytetty myös "sattumasähkö" termiä. Sopinee myös tuulivoimaan.

Sattumasähköllä vois latailla akut ja Ylläripäivinä käyttää 

Millä se vaje täytetään? 

Hesarin sivuilla asiantuntijat lausuivat tänään näkemyksiään sähkömarkkinan toimivuudesta ja eilisestä hintapiikistä. Tiivistän pääkohtia

• Sähköpula uhkasi nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa 30% kuluttajista on pörssisähkösopimuks ella. Sähkön tuottajilla ei ollut kokemusta siitä, kuinka paljon kulutus joustaa alaspain. Hyvin jousti, eli eilinen kulutus jäi reilusti ennakoidusta. (tarkoittanee siis sitä, että hinnat karkasi varmuuden vuoksi liiankin korkealle tuottajnkin näkökulmasta)
• Vastaavien tilanteiden välttämiseksi voisi rakentaa lisää kapasiteettia, mutta se on kallista ja näkyy hinnoissa. Siitä maksaa kaikki silloinkin, kun sitä kapasiteettia ei tarvita
• Kuluttajille halvin keino pitää hinnat kurissa on se, että sähkömarkkina toimii niin, että kulutus joustaa tarvittaessa alaspäin.  Kiinteähintainen sähkösopimus ei ohjaa tähän

Koska sähkö on resurssi, jota ei ole rajattomasti edullisesti saatavissa kaikkina ajanhetkinä, kiinteähintainen hinnoittelumalli sopii tuotannon kanssa äärimmäisen huonosti yhteen. Hinnoittelumalli, joka ohjaa kuluttajia siirtämään sähkön kulutusta pois kriittisimmiltä ajanhetkiltä on kaikille parempi ja auttaa pitämään hinnat kurissa. On kaikille halvempaa jättää sähkökiuas lämmittämättä huonolla hetkellä, kuin uuden voimalan rakentaminen.

Käytännössä siis jokainen jäärä, joka eilen ajatteli "ei koske minua, minulla on kiinteähintahintain en sähkösopimus, lämmitänpä siis sähkökiukaan ja lataan sähköautoni juuri kalleimmalla hetkellä" tuli siis lyhyellä tähtäimellä vaikuttaneeksi siihen että seuraavan hintapiikin hetkellä pörssisähkö on kalliimpaa kuin se muuten olisi. Ja pitkällä tähtäimellä vaikutus on se, että hänen oma kiinteähintainen sopimuksensa on seuraavalla kerralla taas kalliimpi.

Helpoin ja halvin tapa saada sähkömarkkinaa järkevämpään suuntaan ja hintatasoa alas olisi se, että otetaan käyttöön uusi kiinteähintaisen sähkön vero, esim. 25 snt/kwh. Se olisi ihan jokaisen etu.

Hesarin sivuilla asiantuntijat lausuivat tänään näkemyksiään sähkömarkkinan toimivuudesta ja eilisestä hintapiikistä. Tiivistän pääkohtia

• Sähköpula uhkasi nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa 30% kuluttajista on pörssisähkösopimuks ella. Sähkön tuottajilla ei ollut kokemusta siitä, kuinka paljon kulutus joustaa alaspain. Hyvin jousti, eli eilinen kulutus jäi reilusti ennakoidusta. (tarkoittanee siis sitä, että hinnat karkasi varmuuden vuoksi liiankin korkealle tuottajnkin näkökulmasta)
• Vastaavien tilanteiden välttämiseksi voisi rakentaa lisää kapasiteettia, mutta se on kallista ja näkyy hinnoissa. Siitä maksaa kaikki silloinkin, kun sitä kapasiteettia ei tarvita
• Kuluttajille halvin keino pitää hinnat kurissa on se, että sähkömarkkina toimii niin, että kulutus joustaa tarvittaessa alaspäin.  Kiinteähintainen sähkösopimus ei ohjaa tähän

Koska sähkö on resurssi, jota ei ole rajattomasti edullisesti saatavissa kaikkina ajanhetkinä, kiinteähintainen hinnoittelumalli sopii tuotannon kanssa äärimmäisen huonosti yhteen. Hinnoittelumalli, joka ohjaa kuluttajia siirtämään sähkön kulutusta pois kriittisimmiltä ajanhetkiltä on kaikille parempi ja auttaa pitämään hinnat kurissa. On kaikille halvempaa jättää sähkökiuas lämmittämättä huonolla hetkellä, kuin uuden voimalan rakentaminen.

Käytännössä siis jokainen jäärä, joka eilen ajatteli "ei koske minua, minulla on kiinteähintahintain en sähkösopimus, lämmitänpä siis sähkökiukaan ja lataan sähköautoni juuri kalleimmalla hetkellä" tuli siis lyhyellä tähtäimellä vaikuttaneeksi siihen että seuraavan hintapiikin hetkellä pörssisähkö on kalliimpaa kuin se muuten olisi. Ja pitkällä tähtäimellä vaikutus on se, että hänen oma kiinteähintainen sopimuksensa on seuraavalla kerralla taas kalliimpi.

Helpoin ja halvin tapa saada sähkömarkkinaa järkevämpään suuntaan ja hintatasoa alas olisi se, että otetaan käyttöön uusi kiinteähintaisen sähkön vero, esim. 25 snt/kwh. Se olisi ihan jokaisen etu.

Tämä nyt ainakin menisi läpi...

"Helpoin ja halvin tapa saada sähkömarkkinaa järkevämpään suuntaan ja hintatasoa alas olisi se, että otetaan käyttöön uusi kiinteähintaisen sähkön vero, esim. 25 snt/kwh. Se olisi ihan jokaisen etu."