Aihe: Sähkön säästökokemukset ja -saavutukset

?? miten meno- ja paluuveden lämpötila vaikuttaa savukaasujen kondensaatioon?
Kattilavesi saattaa vaikuttaa erityisolosuhteissa .

Eikä siellä mitään savukaasuja ole kun poltin ei käy....
Ja kun käy niin ne kaasut on nykyisin noin 70-80 asteisia mittarin mukaan.

Oumanni ei anna koskaan noin kuumaa vettä verkostoon, ei edes pakkasella.
Liikkuu siinä 20-50 astetta pakkasesta riippuen.
Järjetöntä tuhlausta olisi moinen ja vaarallistakin jos 80 asteista vettä pattereissa.

Kattilan menoveden tulisi olla noin 80°C ja paluuveden noin 60°C. Näin estetään savukaasujen kosteuden kondensoituminen.

Höpö, höpö...

Höpö, höpö...

Savukaasussa on aina kosteutta. Tulee poltettavasta aineesta ja paloilmasta. Jos kattila ei ole tarpeeksi kuuma, kosteus tiivistyy vedeksi.
Saat ruostuttaa oman kattilasi sillä tavalla kun haluat.

Oumanni ei anna koskaan noin kuumaa vettä verkostoon, ei edes pakkasella.
Liikkuu siinä 20-50 astetta pakkasesta riippuen.
Järjetöntä tuhlausta olisi moinen ja vaarallistakin jos 80 asteista vettä pattereissa.

Arvasin että joku tarttuu, tarttuja ei ollut yllätys, tähän. Mainitsin kattilan meno- ja paluuvedestä. Patteriverkostosta en maininnut mitään. Sen lämpötilaa säädetään kuuluisan shuntin avustuksella. Patteriverkoston lämpötila säätyy asetellun säätökäyrän mukaan ulkolämpötilan perusteella.

Toivoisin enemmän aiheesta "Sähkön säästökokemukset ja -saavutukset". Kiitos!

Savukaasussa on aina kosteutta. Tulee poltettavasta aineesta ja paloilmasta. Jos kattila ei ole tarpeeksi kuuma, kosteus tiivistyy vedeksi.
Saat ruostuttaa oman kattilasi sillä tavalla kun haluat.

Ja minä kun olen aina luullut, että kattilan lämpö tulee öljyn poltosta.
Se tuleekin siis kattilassa olevasta vedestä!   

. Mainitsin kattilan meno- ja paluuvedestä. Patteriverkostosta en maininnut mitään.

Mitäköhän ne meno- ja paluuvesi sitten tarkoittavat?
Mihin menee ja mistä palaa?

Kattilaan tuleva vesi on yleensä alle 10 asteista. Ja lähtevä vesi 60-70.
Kierätävä patterivesi lähtee 20-50 ja palaa 20-40.

Ja tätä kaikkea pyörittää se pieni sähköpumppu joka kuluttaa sitä sähköä jota yritetään säästää.
TOsin se tuleva ja läjhtevä vesi liikkuu kaupungin sähköllä. 

Toivoisin enemmän aiheesta "Sähkön säästökokemukset ja -saavutukset". Kiitos!

  Täällä "viisaat" keskustelee.
  Jos on 40 v. käyttänyt erilaisia lämmitykseen liittyviä pumppuja tuskin kukaan tapojaan muuttaa. Tosin sahurini (myös putkiasentaja) saattaa, kun laski minkä verran se vie vuorokaudessa?
  En minäkään ala jatkuvasti käyttelemään, vaan pysäyttelen meidän 4 pumppua, aina siksi aikaa kun ovat tarpeettomia.

Ja minä kun olen aina luullut, että kattilan lämpö tulee öljyn poltosta.
Se tuleekin siis kattilassa olevasta vedestä!   

Laitapa korkki kiinni tältä illalta.

Mitäköhän ne meno- ja paluuvesi sitten tarkoittavat?
Mihin menee ja mistä palaa?

Ihan virtuaalisella rautalangalla väännettynä: Menovesi on se vesi mikä menee lämpöpattereille. Sen lämpötilaa voit kokeilla koskettamalla lämpöpatterin yläosaa. Paluuvesi on se mikä palaa lämpöpattereilta takaisin lämpökattilalle. Sen lämpötila selviää kattilan mittarista, toki voi kädelläkin kokeilla koska jokaisen lämpöpatterin vesi on erilämpöistä.
Yksinkertaistettuna: Menovesi menee lämmitykseen, paluuvesi palaa lämmityksestä.

Kattilaan tuleva vesi on yleensä alle 10 asteista. Ja lähtevä vesi 60-70.
Kierätävä patterivesi lähtee 20-50 ja palaa 20-40.

Patteriveden lämpötila riippuu ulkolämpötilasta ja asetetusta säätökäyrästä. Kun mainitset että tuleva vesi on alle 10°C, kannattaa mainita että kyseessä on käyttövesi. Se vesi millä, toivottavasi joskus, suihkuttelet itseäsi. Sitä ei käytetä lämmitykseen, paitsi vanhemmissa kerrostaloissa "rättipatterin" lämmitykseen. Nykyisin rakennusmääräyksiss ä kielletty. Käytön jälkeen tämä vesi päätyy viemäriin.

Patteriveden lämpötila riippuu ulkolämpötilasta ja asetetusta säätökäyrästä.

Tai sitten ei.
Jos haluaa paljon härpäkkeitä, asian voi toki tehdä vaikeimman kautta.
Sopiva kattilan lämpötila, oikein tasapainoitetut patteri ja hyvä termari, joka ohjaa kierovesipumppua= tasalämpöinen talo.

Tai sitten ei.
Jos haluaa paljon härpäkkeitä, asian voi toki tehdä vaikeimman kautta.
Sopiva kattilan lämpötila, oikein tasapainoitetut patteri ja hyvä termari, joka ohjaa kierovesipumppua= tasalämpöinen talo.

Härpäkkeitä ei tarvitse jos pärjää kirveellä, lekalla ja rautakangella.
Jos haluat palata 1970-luvulle, olepas hyvä. Kai sinulla on vielä ne kartionmallisella käsipyörällä varustetut patteriventtiilit.
Termostaattiventtii lit ovatkin liian vaikeita käyttää. Niissä on numeroita.

Kuinka kauan meidän on kestettävä tuota kaikki tietävää?

Luulo ei ole tiedon väärti.....