Muuten saattaa asentaja kieltäytyä työstä ja tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö evätä korvauksen.
Itse etsisin vähintään EU-hyväksytyn.
|
Muuten saattaa asentaja kieltäytyä työstä ja tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö evätä korvauksen. Itse etsisin vähintään EU-hyväksytyn. Yhden tuollaisen kevytaseman tilaan tällä viikolla ja toiseen kohteeseen jo olemassa kiinteistön verklossa olevaan asemaan kulutusmittari asennus. Tämä siis kolmivaiheinen. Saattaa muuten naapurit valittaa kun nyt suoraan yhtiön sähkössä ilman mittausta. Sikäli mielenkiintoista tuo kiinan tarjonta; valmistajia ebayn mainoksissa (tuotemerkkejä web-sivuineen) heti kättelyssä >10 Esim Teison, EN+, jne.. Lainaus Standard: IEC / EN61851-2011; Älypuhelin valvonnalla, käynnistys; napilla, app'illa, kortilla, tägillä jne.. ei juuri hintaan vaikuta. Asennuksena/kaapelointina tuollaisen seinäpurkin kanssa ei ole juuri kummempaa kuin lämmitystolpallakaa n. Mitä noit nyt olen tutkinut, se virranrajoitusomina isuus on itse autossa (=laturissa). Kommunikoi PP ja CV nyörein EVSE modulin (ja se taas toisten latausasemien modulien 0-5V tai 0-10V DC analogiohjauksella) kanssa. PP:ssä voidaan käyttää resistanssitunnistu s (kaapelin pituus), jolloin virtaa rajoitetaan myös sen mukaan. Aika vähän mystiikkaa näihin liittyy Vähän on esim SLO:lla merkkejä tarjolla (Ensto, Garo, WALLe) omakotiasujalle. Taisi kaikissa olla tuo Dc kuormanohjaus järjestelmä talonyhtiölle (sitä en tarvii), joka liki tuplaa tuon seinäpurkin hinnan. Lisäksi huonosti tarjolla purkkia, jossa pelkkä type2 pistrorasia - turhaa siinä johto ja pistotulppa killuu, kun joka autolla oma on..Älypuhelin valvonnalla, käynnistys; napilla, app'illa, kortilla, tägillä jne.. ei juuri hintaan vaikuta.Saattaa olla itselläkin kotilatausaseman hankinta ajankohtainen. Mitä tuo vaatii siellä toisessa päässä eli keskuksella mistä kytketään? Ja toinen kysymys: miten noissa / mistä saa mitattua auton lataukseen käytetyn kWh-määrän jos/kun se tarve laskuttaa työnantajalta? Saattaa olla itselläkin kotilatausaseman hankinta ajankohtainen. Mitä tuo vaatii siellä toisessa päässä eli keskuksella mistä kytketään? Ei periaatteessa mitään sen kummempaa kuin, että ei ylitä huipputehoa (sähköliityntäsopimu ksen) eikä polta pääsulaketta vikatapauksessa, ts. selektiivisyys kunnossa. Tuollainen 1x32A tietty mahdottomuus 3x25A liittymällä. Pitäähän myös 3x35A liittymällä hoitaa jollakin tapaa tehorajoitus. Mulla riittää ettei maalämpökone kytke varavastuksia päälle latausaikana.. Vinokuormaahan tuosta 1-vaiheisena tulee paljon. Uudelleen järjestelmällä ryhmiä keskuksessa tuota voisi optimoida, mutta jää kuitenki.. Itse ajattelin ottaa Fränkistä lainaan tuon Claes Ohlsonilta hommaaman Efergy E2 kwh-loggerin. Sillä mittaa vaikka viikon ajan pääkeskukselta vaihekuormia, ja analysoi jälkikäteen tietokoneella. Virtamuuntajissa riittää kokoa - mitään kytkentämuutoksia se ei vaadi. Klipsit vain vaihejohtimien ympärille. Toinen kysymys on tietty ottaako auto enempi kuin 16A. Mitä luin, niin lliitäntäkaapelin kontrolliresistanss ista kiinni, eli vaatii oman 32A kaapelin, esim. https://www.evchargingcablestore.com/type2-to-type2-ev-charger-cable-32a Volvon oma (keltainen) ei sellainen taida olla, vaan 16A. Huonosti Volvon manuaaleissa tietoa muusta kuin "kotilaturin" osalta (16A suko vehje) näissä plugareissa.. Mutta on edelleen epäselvää imeekö v60 TwinE enempää kuin 16A. Samaa katsoin monesta muustakin Volvon mallista kun nuo manuaalit vapaasti volvon sivuilla. Aika monessa kotilatausasemessa (wallbox) on kWh-mittari. Tuollainen kotilatausasema (ainakin yhden merkin kohdalla) tyhjäkäynti/Standby -teho oli 6W (eli vuorokaudessa 144Wh hukkaa) https://www.verkkokauppa.com/fi/product/65863/rdrtt/Tietoset-eLOAD-sahkoauton-latauslaite-CEE-11-kW-Type2?gclid=Cj0KCQjww4OMBhCUARIsAILndv6z1tX3mP4jt4nDpA71dFCuQo5SyETtwqHPTsm79PrdtrsFKr2oPgwaAt53EALw_wcB Kotona 3*25 pääsulakkeet, rajoitan lataustehon tuosta latauskaapelista 10A/vaihe, eli ei haittaa vaikka on lämmitykset, vesivaraajat ja lataus yhtä aikaa, paukut riittää. Työmaalle pyysin parakkikylään vuokraamolta ns. takamittarin, jolla todennan lataukseen kulutetun virran. 40kWh akusto teoriassa täysin tyhjästä täydeksi n. 10h. Mutta eipä se oikein koskaan ihan tyhjä ole. ![]() Mutta nuo laitteessa kerrotut amppeerit/kilovatit eivät toteudu 1~ 230V AC syötöllä, jos auton vasteke on yksivaiheinen (max 3.7kW, 16A) ![]() Pure recharge -autoissa voi olla asiat paremmin kuin plugareissa. Parempi tuokin on kuin suko-rekkula. Olisvaan 3x32A tulpallaTuli toisessa mukana adapteri 32A->16A mukana. Laite näyttää jotain n. 10kW lataustehoa tuolla 10A asetuksella, sitä se ei todellakaan ole, en tiedä mikä on todellinen, mutta mulle riittää kun aamulla on akku täynnä, koppi lämmin ja sulakkeet kestää. ![]() Tuli toisessa mukana adapteri 32A->16A mukana. Laite näyttää jotain n. 10kW lataustehoa tuolla 10A asetuksella, sitä se ei todellakaan ole, en tiedä mikä on todellinen, mutta mulle riittää kun aamulla on akku täynnä, koppi lämmin ja sulakkeet kestää. Muistinpa väärin tuon lataustehon 10A asetuksella, noin 6kW oikea lukema. Muistinpa väärin tuon lataustehon 10A asetuksella, noin 6kW oikea lukema.Jos ei "ikiliikkuja" ole niin, 3x 10Ax230V=6900 VA, eli 6000W pätönä kuullostaa oikealta ![]() Johan tulee kiinasta (ebay) latausasema valmistajilta; "make an offer"-viestejä. Tiedä vaikka alv 0% jonkun pöntön ostan ~$250. Siihen A-tyypin vvs.. nuo hurjat tonnin hintaiset tukkureiden purkit jää hakematta. Pääkeskuskaaviosta löytyy merkinnät 80A, 35/63 ja huipputeho 20 kW. Kyseessä -90 luvun alussa valmistunut sähkölämmitteinen talo. Faija teki -80 luvulla valmistuneensa taloonsa tänä vuonna sähköremontin ja joutui uusimaan pääsyöttökaapelinki n. Pääkeskus on nyt remontin jälkeen kuulemma 3x63 A. Tuo sama merkintä on omassa sähkölaskussakin. Alumiinikaapelin maksimivirrat ovat. Uppoasennus 43A, pinta-asennus 62A, maakaapelina se ei voi sisään tulla, silloin se kestäisi 78A https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto Jos sähkölaitoksen syöttö on AXCMK 3x16Al+10Cu niin mihin asti tuo riittää eli minkäkokoiset sulakkeet voi pääkeskuksessa voi olla? Keskuksesta; 80 A = In eli pääkytkimen koko 35/63 A = päävaroke / varokepohja, eli maksat tällä hetkellä 35A liittymästä. Jos nostat päävaroketta 35 A -> 63 A, mikä keskuksen puolesta mahdollista, joudut maksamaan uuden littymän 35<>63 erotuksen hinnan ja tietty kovempaa kk-hintaa siitä alkaen kun se tapahtuu. Riippuu katujakoverkosta voitko edes korottaa - aika harvoin tiehällä asutuksella antavat 63:sta 1 asuntoiselle kiinteistölle. Liitymiskaapeli käytännössä (ilma tai maa) ei 16 alumiinillä yleisesti riitä kuin 3x25A, mutta hyvin tiheällä alueella 35:een. Pituus ratkaisee. ![]() Muistaakseni olit VES'in alueella, jolla minimi 1 vaiheinen oikosulku pitää olla min 250A. Vaatimukset liittymisjohdolle tällaiset; ![]() |