Minkälainen kaasuventtiili tässä on, ei ainakaan kuulu mitään venttiilin kolahdusta niinkuin Truma vesi boilerissa.
Kuten jo sanoit: Painetaan, käänetään ja hetken päästä päästetään.
|
Sivuja: [1] Siirry alas
Minkälainen kaasuventtiili tässä on, ei ainakaan kuulu mitään venttiilin kolahdusta niinkuin Truma vesi boilerissa. Kuten jo sanoit: Painetaan, käänetään ja hetken päästä päästetään. Kuten jo sanoit: Painetaan, käänetään ja hetken päästä päästetään.Onko juuri tämä järjestys tärkeä, onko sama jos käännän halutun asennon ja sitten vasta alan painaa nappulaa? Onko juuri tämä järjestys tärkeä, onko sama jos käännän halutun asennon ja sitten vasta alan painaa nappulaa? Täytyy sanoa, etten enää satavarmasti muista, painuuko se 0-asennossa... ![]() Mutta jos se on käännettynä ja painettuna, sen pitäisi syttyä. Ainakin ite teen noin, koska helpompi kääntää näin. Jossei syty ja vaan tikittää niin kyse on siitä että tulppa ei anna riittävää kipunaa eikä sytytä, maadotusvika. Siitä on juttua täällä jossain säikeessä ollut. Monesti tuo ilmenee ensin kylmänä ja kosteena, lämpösellä saattaa vielä syttyä. Kun lämppäri on päällä niin jos käännät säätimen nollaan ja heti takasin niin saattaa olla että jää palamaan (ei ehdi sammua) tai sitten syttyy hehkusta uudelleen ja kaasuvahti ei ole vielä sulkenut venttiiliä. Jossei syty ja vaan tikittää niin kyse on siitä että tulppa ei anna riittävää kipunaa eikä sytytä, maadotusvika. Voihan sen kai niinkin sanoa. Jos johto on huonossa kunnossa tai kärjen posliini halki, kipuna menee minne sattuu, eikä sytytä. @Karabiilisti: "Jossei syty ja vaan tikittää niin kyse on siitä että tulppa ei anna riittävää kipunaa eikä sytytä, maadotusvika" ----------------------------------------------------------------------- "Voihan sen kai niinkin sanoa" - Ei voi, se on yksinkertaisesti vaan täysin väärin. Minä ymmärrän maadotusvialla sitä että jossain huono tai puuttuva maadoitus haittaa laitteen toimintaa ja tässä nimenomaisesti ei siitä ole kyse. Tässä sytysvirta pikemminkin "näkee" ylimääräisen maadoituksen jota kautta se purkautuu ennen kipinäväliä. Tähän saakka asia on vielä yksinkertainen. Se mikä syttymistapahtumaan perehtymättömille onkin sitten jo vaikea käsittää on se että kipinä voi jopa iskeä elektrodeilla mutta se ei silti saa aikaan syttymistä. Tämä tosin ei kovin herkästi tapahdu nestekaasulla mutta esim. moottoribensiinillä se on jo tavallisempaa. Eli sytytysjohdoissa tapahtuu jotain joka sallii kipinän päästä tulpalle mutta estää syttymisen. Tämä usein selitetään virheellisesti sinänsä oikealla ilmiöllä eli paineen aiheuttamalla korkeammalla jännitteentarpeella (1). Varsinainen syy on eräänlainen vuoto sytytysjohdoissa, ei kuitenkaan resistiivinen vuoto vaan osittaispurkauksen ("partial discharge", tällä sanalla löytyy tarkempaa tietoa) väsyttämän eristeen muuttunut käytös. Kyllä siihen vuotokin liittyy mutta asian ydin on purkaukseen liittyvän suurtaajuisen värähtelyn vaimeneminen joka on syttymisen kannalta tärkeämpää kuin äkkiä arvaisikaan ja selittää monia asioita joihin tämänkin lukijat ovat saattaneet tietämättään törmätä (1). Tuo syttyminen on sitten jo sellainen asia jota ilmeisesti sytytyslaitevalmist ajien suunnittelijatkaan eivät ymmärrä. Omassa "kamiina" Trumaticissa sytytysjohto on tefloneristeinen jota osittaispurkaus ei juurikaan väsytä mutta sen yhden ainoan kerran kun tuo lämmitin on näinä vuosina oirehtinut sytytyksessä lienee syynä ollut liiallinen pöly joka yhdessä kosteuden kanssa muodostaa kapasitiivisen virtatien sinänsä ehjän eristeen päälle. Pölyjen siivoaminen auttoi ja sytytin on sen jälkeen toiminut jo vuosia. Siltä varalta että sytytin oikeasti joskus vikaantuisi olen kuitenkin pitänyt mukana irrallista piezosytytintä ja johtoja joilla saan kaasun (kokeillusti) syttymään hätätapauksessa. (1) Esim. se että kipinän sytytyskyvyn heiketessä tällä mekanismilla "ylimääräinen" kipinäväli ilmassa saattaa palauttaa sytytyskyvyn niin järjenvastaiselta kuin se kuulostaakin. Tästä syystä esim. puolissa löytyy toisinaan ylimääräinen kipinäväli jota sitten luullaan käämin katkokseksi. Vaikuttaa siltä että ns. hukkakipinäsysteemi en toimintapiirteet ovat johdattaneet puolien valmistajat kokemusperäisesti oikeille jäljille vaikka eivät he oikeasti ymmärrä syttymisen tapahtumaa. Olen myös joskus kuullut maallikon käyttävän hukkakipinäsysteemi stä nimitystä "köyhän miehen virranjakaja".... eipä olisi voinut olla enempää väärässä. Itellä on ollut tuo pari kertaa....auttanut kun ottanut tulpan pois, putsannut sen posliinin ja liittimen ja kiinnittänyt takasin...toimii taas jokusen vuoden. Onko juuri tämä järjestys tärkeä, onko sama jos käännän halutun asennon ja sitten vasta alan painaa nappulaa? Tässä lämmittimessä toimitaan juuri noin. Pystyaldessa toimitaan hieman eri tavalla. Sivuja: [1] Siirry ylös
|