Kirjoittaja
Aihe: Kosteusmittaus matkailuvälineessä. (Luettu 7924 kertaa)
« Vastaus #1 : 10.11.2019 kello on 23:16 »
Tiedän tapauksen jossa kosteusmitattiin huoltoliikkentoimes ta m-vaunu joka oli seissut syksyllä muutamanviikon käyttämättä. Mittauksessa todettiin kohonnutta lukemaa verrokeihin verrattuna joita oli lämmitetty pari päivää. Sitten parin päivän lämmityksen jälkeen lukemat mittauksessa oli normaalit, eli kylmää vaunua ei ilmeisesti kannata mitata pitakosteuden tai muun syyn takia.
« Vastaus #2 : 11.11.2019 kello on 06:52 »
Ilmankosteus vaunun sisällä kulkee välillä lähes 1:1 ulkoilman kanssa, jos ei vaunua lämmitetä. Silloin tottakai pintamateriaalit imeen kosteutta itseensä ja näkyy myös mittarissa. Itse käytän kosteuden poistajia ympäri vuoden. Ei tarvita mitään analyysejä asiasta. Maalaisjärki riittää näissäkin asioissa aika pitkälle.
« Vastaus #3 : 11.11.2019 kello on 08:29 »
Tuo pallomittari on siitä vaikea, kun se välillä näyttää kosteaa, kuitenkin kun kiertää alueen niin on kuivaa.
Pallon näyttämään vaikuttaa niin moni muukin asia, materiaaleista lähtien jokainen muuttuja muuttaa mittauslukemaa. Seinän sisällä menevä johto tai jossain kohtaa se eriste-styroxi ei olekaan ihan tiiviisti laminoitunut ja välissä onkin 0.1mm rako ja jälleen pallomittarin lukema muuttui. Jopa mittapään kulma siihen mitattavaan alustaan nähden vaikuttaa mittaustulokseen
« Vastaus #4 : 11.11.2019 kello on 14:01 »
nuo on sellasia mutu mittareita. Talon mittauksessa näet onko käyty viikon aikana suihkussa vai ei. Kunnon tulos syntyy kun porataan reikä laatan läpi ja tungetaan sinne vaisalan pitkä anturi ja annetaan hetki tasaantua. Imastaan imurilla purut itetehdyllä letkulla jossa suodatin välissä. Kaadetaan purut ulos ja tutkitaan värit ja hajut. Noita mutu mittareita on ainakin kahta sorttia... myyjän mittareita ja ostajan mittareita
« Vastaus #5 : 11.11.2019 kello on 14:08 »
Talon mittauksessa näet onko käyty viikon aikana suihkussa vai ei.
Jossa ainakin meidän emännällä on ex. isännöitsijä-hommista kotoisin tuollainen Gannin pallopää -mittari, jolla on sitten toki tullut itsekin mittailtua mm. näitä omia retkuleitakin. Ja kuten sanoin, tuota mittaria pitää osata myös tulkita eikä pelkästään katsoa niitä näytön numeroita absoluuttisena faktana
« Vastaus #6 : 11.11.2019 kello on 14:10 »
« Vastaus #7 : 11.11.2019 kello on 21:27 »
Pallon näyttämään vaikuttaa niin moni muukin asia, materiaaleista lähtien jokainen muuttuja muuttaa mittauslukemaa. Seinän sisällä menevä johto tai jossain kohtaa se eriste-styroxi ei olekaan ihan tiiviisti laminoitunut ja välissä onkin 0.1mm rako ja jälleen pallomittarin lukema muuttui. Jopa mittapään kulma siihen mitattavaan alustaan nähden vaikuttaa mittaustulokseen
Nämä juuri tekee sen että hiukan kädettömäksi itsensä tuntee. En tosin turhaa avausta ole tehnyt. Mielestäni piikkimittari on helpompi, jolla varmistin ennen avausta. Tein tässä kokeita: Kastelin 4 mm. vaneerin vedellä, pallo näytti kuivaa, paitsi tunnin päästä, kosteaa. Metallinen palo-ovi on pallon mielestä 100% märkä. Laitoin pallon 12 mm. kuivaan vaneeriin kiinni, vein kohti palo-ovea, 2-3 cm. päässä lukemat alkoi lisääntyä, kiinni ollessa n. 60-70%. Tästä kuvittelisin ettei rako seinävaneerin ja eristeen välissä vaikuta juuri mitään? Se onko pallon pää vai kylki kohteeseen vaikuttaa vain vähän. Se mihin kohtaan vuosia sisällä olutta koevaneeriani pallon pistää, vaikuttaa 10-15% näyttämään. Ihmettelen kun tuo Spriten ohut 7/8" eriste ei sekoita enempää mittaria?
« Vastaus #8 : 12.11.2019 kello on 01:10 »
Bilteman pallopää mittarin käyttöohjeessa lukee, että alle 20mm ainevahvuutta mitattaessa, ei mittaustulos ei ole tarkka.
« Vastaus #9 : 12.11.2019 kello on 07:51 »
Siis ikävä totuus noista pallopää yms pintakosteusmittare ista on että monet niillä mittailijat eivät tiedä mitä ovat tekemässä. Tuollaisella mittarilla ei saa mitattua kohteen kosteutta vaan kosteuseroja. Eli jos halutaa joku järkevä tulos niin on saatava vertailumittaustulo s saman materiaalin kohdasta joka on varmasti kuiva, vasta sitten voidaan alkaa tutkia missä olisi kosteutta. Mittari ei anna järkevää kosteusarvoa, ainoastaan vertailudataa sähkönjohtavuudesta . Johon yksikin tapetin alla oleva naula tms voi vaikuttaa.
« Vastaus #10 : 12.11.2019 kello on 07:59 »
Mut sehän riittää, jos on omasta mielestään oikiassa. Edellisessä vaunussa (LMC) ei mittareita tarvittu.
« Vastaus #11 : 12.11.2019 kello on 08:32 »
Siis ikävä totuus noista pallopää yms pintakosteusmittare ista on että monet niillä mittailijat eivät tiedä mitä ovat tekemässä.
Valitettavan totta Kiinteistöäkin jotain suihkutilaa kun käytiin mittailemassa, niin ensin haettiin siitä tilasta ns. varmasti kuiva paikka, Gannilla useampi mittauspiste josta saatiin se about haarukka missä lukemien tulisi olla jos on kuiva. Ja vasta sitten alettiin mittaamaan sitä varsinaista kohdetta, suihkunurkkausta, lattiakaivon ympärystää tms. Tosin tuo lattiakaivokin sitten antoi liian läheltä mitattuna mitä sattui, koska sen kaivon oma rakenne ja siellä mahd. oleva hajulukko sekoitti jälleen mittaukset = mitään absoluuttista totuuttahan ei noilla ammattilaisen mittareillakaan saada vaikka kuinka olisi kokenut ja asiansa osaava mittaajakin kyseessä, vaan useimmiten noilla haetaankin vain niitä viitearvoja, onko paikka riittävän kuivaa esim. eristetöiden aloittamiseen tms. Ja vähän sama se on näissä retkuleessakin, erilaista pientä kosteutta kun niissä on aina ja joka ikisessä, mutta ettei ole liian kosteaa esim. mikrobikasvuston tai rak.vaurion muodostumiselle
« Vastaus #12 : 12.11.2019 kello on 08:53 »
Jos kuljinta mitatessa, mittari näyttää kosteutta, revittekö rakenteen auki... ...Tuskin.
« Vastaus #13 : 12.11.2019 kello on 10:25 »
omaa Mautoa kun kävin arvioittamassa liikkeessä vaihtoarvoa varten niin ostaja kierteli läpi auton tuollasella pallo ja piikkimittarilla tökkien jokapuolelta ja totes lopuksi pettyneeltä kuulostaen että "tämähän on kuiva, monesti löytyy jostain joku kostea kohta".
« Vastaus #14 : 12.11.2019 kello on 11:21 »
Jos kuljinta mitatessa, mittari näyttää kosteutta, revittekö rakenteen auki... ...Tuskin.
Sehän ei ole tarkoituskaan, tarkoitus on löytää vuodot pienenä ja tukkia ne. Olen vakaasti siinä uskossa. Jos tuota Spriteä olisi 30v. sitten mittailtu, ja tilkitty vuodot, ei ikinä olisi tarvinnut seiniä availla. Olen kyllä myös sitä mieltä, jos se olisi paremmin suunniteltu, ja huolellisemmin tehty, ei ikinä seiniä olisi tarvinnut availla. Ennen Biilteeman mittareita mittailin ammattikäyttöön tarkoitetulla mittarilla. siinä oli kaksi D muotoon taivutettua leveää "pakkausvannetta" joilla painettiin seinään. Se oli mulle vielä vaikeampi tulkita, tosin turhaa avausta en oo millään mitaten tehnyt, en onneksi tiedä että onko jotain jäänyt avaamatta. Noille rakennusjutuille joku voisi avata oman ketjun?
|