Yleisellä tasolla, ottamatta siis tähän aloitukseen kantaa. Asiakkaitakin on monenlaisia. Itse en siis ole myyjä, vaan asiakas. Mutta kun esim. nettiauton kautta on myymässä autoa, mopoa, venettä, tai matkailukuljinta. Tulee välillä mitä ihmeellisimpiä yhteydenottoja. Käytetyn, tonnin auton pitäisi olla täydellä huoltokirjalla ja virheetön. 2001 vm moottoripyörän täysin naarmuton. Naarmu oli sivulaukussa. Aina pitäisi antaa 50 % ale. Ei ammattilaisenakin kyllä huomaa, onko se ostotarve vai ajanvietettä se kaupan teko.
Tosiostaja yleensä soittaa, on selvillä mitä on ostamassa ja millä hinnalla tuotteen saa. Renkaanpotikijat on erikseen.
Talvella ajoin 300 km autoliikkeeseen katsomaan kulkinetta. Myyjän työllisti joku, joka ihmetteli renkaan merkkiä autossa. Jahkasi ja jahkasi.... Pakko oli sanoa myyjälle, että anna ne avaimet, menen katsomaan autoa. No myyjä varmaan olisi halunnut tulla autoa näyttämään. Mutta tämä rengasjahkaaja vaan pohti....sitten katseltiin kuvia netissä. Kertoi velipojan kumiinkaiman auton ostoreissusta yms. Eli alkeellisintakaan tilannetajua, että sillä myyjällä oli ihan töitäkin.
Toinen ostajakunta on nämä peräänsoittajat. Ensin ollaan ostettu ajoneuvo. Sitten liikeen kanssa on asia mennyt jollain tavalla ristiin. Alkaa pommitus ex-omistajaa kohtaan. Tätäkin x 2 käynyt.
No iso osa ostajista kait asiallisia. Samoin tuo aloituksessa oleva caravanliike. Markkinajohtajana pakko osata työnsä. Yksittäistapauksiak
in varmaan käy, jos tuhansia kauppoja vuodessa tekee.
Itselle tärkeintä (hinnan jälkeen) on se jälkimarkkinointi. Pidetään sana (myös itse oman vaihdokin suhteen) ja myyjä korjaa ne viat, jotka ilmenee myöhemmin.
Mulle on sama, tietääkö myyjä jokaisen nippelitiedon. Varmaan tiedon hankkii. Tai onko pulla tuoretta. Viime vuosina kaksi matkailukuljin kauppaa tehnyt erään kaksiosaista sukunimeä kantavassa liikkeessä. Täällä paljon parjattu. Mutta jälkimarkkinointi on ollut 10+ arvoista.