Aihe: Yrittäjien paratiisi

Suomi OY     Kopioitu internetin ihmeellisestä maailmasta

Lapsi kävi eilen äitinsä kanssa hakemassa pajunkissoja metsästä ja yhdessä he tekivät virpomisoksia. Tänään lapsi kävi sitten virpomassa naapuritaloissa ja sai kerättyä koriin 20 pääsiäismunaa. Iloisena hän alkoi nauttia ansaintaansa, mutta minä ilmoitin, että äidille pitää myös maksaa palkkaa, koska hän auttoi oksien tekemisessä. Äiti teki neljäsosan työstä, joten hänen palkkansa on 25 % eli 5 pääsiäismunaa.
Harmistuneena, mutta ymmärtäväisenä lapsi antoi äidille osan. Tämän jälkeen ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös työntekijästä pakolliset sivukulut kuten eläke-, työttömyys-, ja tapaturmavakuutus sekä lomarahat ja muut kulut, jotka ovat noin 60 % äidin palkasta, joten otin häneltä vielä 3 pääsiäismunaa.
Jäljelle jäi vielä 12 pääsiäismunaa. Kun hän oli juuri avaamassa ensimmäistä tinakääröä, ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös yrittäjän lakisääteiset yrittäjäneläke- sekä sairas- ja tapaturmavakuutusma ksut, joten otin häneltä pois vielä 2 pääsiäismunaa.
Itku silmäkulmassa hän tyytyi kohtaloonsa. Nyt kun jäljellä oli enää 10 munaa kerroin, että Suomessa pitää yrittäjän maksaa yhteisöveroa, joka on 20 % voitosta, joten otin häneltä pois 2 pääsiäismunaa. Jäljellä oli enää 8 munaa ja kun hän oli ottamassa ensimmäistä haukkua suklaamunasta, sanoin, että ei hän voi syödä munia, sillä ne ovat vielä yrityksen omaisuutta, ei hänen henkilökohtaista suklaata.
Neuvoin, että hänen pitää maksaa itselleen palkkaa tai nostaa osinkoja. Jos hän aikoo ottaa kaikki suklaamunat palkkana, pitää hänen maksaa progressiivisen verotuksen mukaan 60 % veroa, koska hän on se, joka saa eniten suklaata.
Vaihtoehtoisesti hän voisi nostaa osinkoja, joista tarvitsee maksaa pääomaveroa ”vain” 30 %, joka olisi 3 munaa. Itkien ja kiukutellen lapsi päätti nostaa osinkoja ja maksaa pääomaveroa, mutta sanoi, että ei ymmärrä miksi häneltä otetaan koko ajan vain lisää ja lisää.
Minä lohdutin häntä, että en minäkään ymmärrä, mutta näin suomalainen yhteiskunta vain toimii ja verottomia osinkoja ei enää ole! Suurten krokotiilin kyyneleiden jälkeen lapsi osasi hienosti laskea, että 20 munasta hänellä olisi jäljellä enää 5 suklaamunaa.
Sitten lapsi kysyi, saako hän nyt syödä loput 5 suklaamunaa? Sanoin, että kyllä saa, mutta kysyin aikooko hän todella olla niin ahne, että ei anna pikkusiskolle yhtään? Pikkusisko on se yhteiskunnan heikko-osainen, joka ei pysty itse hankkimaan elantoansa. On vähintäänkin kohtuullista, että hän antaa pikkusiskolle osan suklaasta. Lapsi katsoi hölmistyneenä ja ihmetteli miksi pikkusiskolle pitää antaa suklaata, vaikka hän ei ole tehnyt yhtään mitään. Kerroin hänelle, että Suomessa ei välttämättä tarvitse tehdä töitä ja on silti oikeutettu etuisuuksiin. Kerroin hänelle myös, kuinka Suomessa ”rikkaat” yrittäjät rahoittavat muun muassa lastensairaaloita ja lahjoittavat paljon hyväntekeväisyyteen . Lapsi ei voinut käsittää, miksi joku saa suklaata, vaikka ei ole tehnyt yhtään mitään sen eteen, mutta ymmärsi, että hyvää pitää tehdä, joten hän päätti antaa pikkusiskollensa 2 suklaamunaa.
Lapsi katsoi koriinsa ja laski, että jäljellä oli enää 3 suklaamunaa. Hän totesi, että yrittämisessä ei tunnu olevan mitään järkeä. Vastasin hänelle: ”Niinpä, mutta näin Suomessa kannustetaan yrittäjyyteen!”

Muuten oikein mutta osingot olisi saanut nostaa vasta seuraavana pääsiäisenä...

Muuten oikein mutta osingot olisi saanut nostaa vasta seuraavana pääsiäisenä...

Ja siihen mennessä oliski jo parasta ennen päiväys ummessa, olis vähä niinku turha työ menis ihan hukkaan

Väliäkö tuolla. Eipä tuo sinänsä viihteellinen tarina ole laskettu oikein, eli lopputulos on mitä on, meni munat vanhaksi tai ei.

Palkasta ei makseta yhteisöveroa. Ja tuo palkan veroprogressio ei yltäisi 60% veroon, joten sikäli aika monta munaa voi koriin palauttaa. Sanotaanko että vaikka viisi lisää. Eli, käytännössä liki puolet munista jäi käteen ja niistäkin saa vähän takaisin kun jaksaa eläkkeelle asti munien kanssa touhuta.

Siinä näkyy selvästi mitä yrittäjät on, opettelisivat liikeyrityksen hoitamista ja ostaisivat laskukoneen. Se auttaa jo paljon.

Siinä näkyy selvästi mitä yrittäjät on, opettelisivat liikeyrityksen hoitamista ja ostaisivat laskukoneen. Se auttaa jo paljon.

Ei pidä yleistää noin tiukasti. Yrityksiä on monenlaisia. Nakkikioski on joo yritys, ja omistaja/toimitusjohtaja/nakinpaistaja/hallituksen puheenjohtaja kyllä tarvitsee laskimen ja kurssin sen käyttöön. Mutta.
Jos yritysidea on enemmän, jos puuha on mahdollista kasvattaa muuksi kun vaan työllistää itsensä. Sillon tarvitaan paljon muutakin. Myös niitä jotka on koulutettu laskimen käyttöön. Jos kasvua haetaan niin ei sitä peräkylän veijari tee nelilaskimella. Järkyttävän paljon on niitä yrityksiä jossa omistaja tekee melkeen kaiken itse. Se ei ole kasvun tie.
Tuohon opettelisivat laskimen käytön... ei satana. Palkkaisivat ammatti laskijan. Ja toimitusjohtajan, ja juristin, ja osaisivat antaa ammattilaisten tehdä kasvu ja talous.

Ei pidä yleistää noin tiukasti. Yrityksiä on monenlaisia.

'
yrittäjä yrittää, sen on omalla alalla nähnyt. Laskukone auttaaisi näitäkin yrittäjiä ymmärtämään ettei 1+1 ole kolme.

'
yrittäjä yrittää, sen on omalla alalla nähnyt. Laskukone auttaaisi näitäkin yrittäjiä ymmärtämään ettei 1+1 ole kolme.

Näistä voidaan olla montaa miltä. Meidä lakimieltä kun kysyi paljonko on 1+1 niin se kysyi: paljonko haluaisit sen olevan?

Harvassa on ne yritykset, joissa urakan jälkeen myöskään maksetaan duunarille palkka noin, että urakkasumma jaetaan tekijöiden tai tehdyn työosuuden määrällä.. Ja yritys/yrittäjä saa saman osuuden, josta maksetaan yrityksen verot. Jolloin sosiaalikulutkaan ei nouse noin suhteettoman korkeaksi. Toki, noin se menee, jos homma ei tuota palkkoja enempää. Silloin kannattaa ehkä hommata se laskutaitoinen pyörittämään euroja.

Harvassa on ne yritykset, joissa urakan jälkeen myöskään maksetaan duunarille palkka noin, että urakkasumma jaetaan tekijöiden tai tehdyn työosuuden määrällä.. Ja yritys/yrittäjä saa saman osuuden, josta maksetaan yrityksen verot. Jolloin sosiaalikulutkaan ei nouse noin suhteettoman korkeaksi. Toki, noin se menee, jos homma ei tuota palkkoja enempää. Silloin kannattaa ehkä hommata se laskutaitoinen pyörittämään euroja.

Ja joskus voi käydä niinkin että urakasta saatu summa ei kata edes palkkamenoja. Kun on laskettu vähän liika optimistisesti.

Ja joskus voi käydä niinkin että urakasta saatu summa ei kata edes palkkamenoja. Kun on laskettu vähän liika optimistisesti.

Niin tai tilanne voi olla täällä kilpailutuksien keskellä jopa se että:
- Ota homma pikku tappiolla ja pidä työntekijät leivässä.-
- Tai et ota hommaa ja lomautat/irtisanot työntekijät

Oli SDP tai vasurit mitä mieltä vaan niin tämä ei pitäisi olla yritystoiminnan tavoite.
Työntekijät ja verottaja voittaa. Yrittäjä häviää.

Mulla on pieni firma, 1 työntekijä mun lisäksi. Tehdään pienempiä ja suurempia korjauksia yleensä ihmisten kotona.

Jos jotain ni ainakin tässä oppii ihmisiä lukemaan ja tuntemaan. Ainakin siinä määrin etten anna rahalle tai varakkuudelle kovin suurta arvoa, toki rahaa tarvitaan mutta hyvin huomaa joistain taloudellisesti todella menestyneistä miten vähän se tuo onnea, raha kun ei koskaan tule ilmaiseksi.

Tuosta laskuopista, onhan se masentavaa miten paljon pitää laskuttaa että työntekijä saa kympin käteen, mutta ei tämä maa nykyisellään pyöri vähemmällä eikä tule pyörimäänkään, Hölmölän se semmoinen poliitikko on joka itseltään leikkaa valtaa tai palkkaa.

Näistä voidaan olla montaa miltä. Meidä lakimieltä kun kysyi paljonko on 1+1 niin se kysyi: paljonko haluaisit sen olevan?

Erään algebran mukaan 1+1=1, että siihen nähden...

Niin tai tilanne voi olla täällä kilpailutuksien keskellä jopa se että:
- Ota homma pikku tappiolla ja pidä työntekijät leivässä.-
- Tai et ota hommaa ja lomautat/irtisanot työntekijät

Oli SDP tai vasurit mitä mieltä vaan niin tämä ei pitäisi olla yritystoiminnan tavoite.
Työntekijät ja verottaja voittaa. Yrittäjä häviää.

Nuoko ne on ne vaihtoehdot?
Mitäs jos olis kolmaskin. Palkkaa helevetin hyvä myyntimies. Markkinoi. Osta firmaan osaamista.
Monien pikkuyritysten ongelma on juuri siinä että yrittäjä koettaa tehdä kaiken itse, ja mitä ei tee itse niin valvoo ja ohjeistaa väkensä tekemään juuri niinkuin oma näkemys on.

Aikoinaan oli syksyn sävel kilpailu. Siellä esiintyi heppuja jotka uskoi olevansa suomen parhaita säveltämään, soittamaan, laulamaan, markkinoimaan, tuottamaan, ja kaikkea mahdollista. Vaikka osaaminen oli laulamisessa. Ihan niinkun pienyrittäjä joka uskoo osaavansa yrittämisen paremmin kuin kukaan muu. Vaikka on hitsari, tai remonttimies.
Siis. Jos olet hyvä sorvari, niin sorvaa. Yritys rakentuu sorvaamiselle. Tee sitä minkä osaat. Palkkaa ammattilaiset tekemään se mikä ei ole osaamisaluettasi. Miten sorvari olisi hyvä myyntimies? Miten sorvari olisi hyvä henkilöstöhallinnos sa, talouslaskennassa, kehitystyössä, markkinoinnissa, hallitustyöskentely ssä, ei pojjaat, ei näin. Jos kasvua haetaan niin luota ammattilaisiin. Sorvaa kalikoita ja tee sitä minkä osaat. Toinen on se että jos tavoite on vaan työllistää itsensä, nii tee kaikki itse. Mene vaikka syksyn säveleen.

Suomen  hallitus kuulemma  järjestää muna(pää)yrittäjille työvoimaa  1:n suklaamunan kuukausi"palkalla" uhkaamalla työtöntä karenssilla , silloin ei saisi  nykyistä 5:ttä suklaamunaa kuukaudessa työttömyyskorvausta .

Pitääköhän se paikkansa että vain harvoille ja valituille muna(pää)yrittäjille on tällaista työvoimaa tarjolla, esim Arska ei saa millään omaan munabisnekseensä tällaista työläistä koska Arskalla on väärän väriset tinapaperit oman puoluesuklaamunansa ympärillä....
Kun taas vastaavaa  munabisnestä naapuritontilla tekevä Masa on saanut monta apuria, edellinen lähtee niin seuraava tulee. Mutta Masa kuuluukin siihen kulta(muna)possukerhoon.

Onneksi on melkein vuosi seuraavaan pääsiäiseen....