Viimeinen yövuoro selvitetty. On ollut pitkä viikko.
Yritin tehdä työvuorolistoja joululle ja tammikuun alkuun. Nyt mä hiukan ymmärrän, miltä tuntuu sotapäälliköstä, jonka porukasta osa on ammuttu. Vaikka mä kuinka lasken, en saa miehitystä kaikilta osin riittämään. Enkä aio perua omaa lomaani! 
Ajelin hillittömän sumun läpi kotikulmille ja kävin hoitamassa viikonlopun ruokaostokset. Tosin lauantain ruoka on edelleen jossain niistä viidestä rullakosta, joita ei Alepassa vielä oltu ehditty purkaa. Pasi saa miettiä ja hoitaa sen. 
Jotenkin tuntuu, että olisin ansainnut pienen lasin [ämpärillisen] punaviiniä. 
Tosin se pienikin tilkka saattaa tuntua kurjalta siinä vaiheessa, kun pitäis alkaa heräillä normaali-ihmisten rytmiin. 
No voi Sinnuu,,onneksi on vkonloppu edessä ja Sinullakin vapaata

Varmasti ollut rankkaa ahertaa vajaalla miehityksellä....ts
emppailla saanu itteensä ett jaksaa , luulisin

Lepoa ja rauhaa Teidän vkonloppuun ja ota viiniä nainen

olet sen varmasti enempi ku ansainnut
