Kirjoittaja
Aihe: Auton vaihdon pohdintaa (Luettu 38540 kertaa)
« Vastaus #151 : 13.12.2017 kello on 19:42 »
olet aivan oikeassa. sitä vaan ihmettelen miten se voi tulla yllätyksenä kun tiedetään kantavuus? olisiko järkevämpää/helpompaa huomioida asia osto vaiheessa? täällä on perusteltu asiaa ettei poliisi katso rekisteriotteesta painoja, ne kuulemma katsotaan tyyppikilvestä. mikä nyt on oikein?
Ostovaiheessa hyvinkin, vaan, kuten sanoin, autot pitäisi punnita ennen rekisteröintiä, silloin 'ostopaino' olisi todellinen. Sitten pitäisi enää muistaa, mitä painaa merkiisi, ilmastointi, koukku, pyöräteline..... Silti, jokainen käy katsastuksessa, siellä voi tarkistaa senhetkisen tilanteen, kuntarkastetaan iskareita. Sieltä tyyppikilvestä löytyy 'tehtaan painot'. Ja sallitut akselipainot, joiden summa voi olla muutakin kuin kokonaispaino. Saksassa, ainakin ennen, tuijottivat vain akselipainoja, Suomen 3500 rajasta viis. Olivat siis kiinnostuneita vain turvallisuudesta.
« Vastaus #152 : 13.12.2017 kello on 19:43 »
Se on painopisteen siirtelyraja....
Akselimassoja ei saa ylittää, eikä kokonaismassaakaan. Itse ajattelin käydä jäteaseman vaakalla. Ei maksa mitään, kun ei ota punnituskuittia koneelta. Sillä tulee kokonaismassa punnittua. Kikkailemalla voisi ajaa akseli kerralla vaakalle. Eipä silti. Ei minulla mitään ylipainoa ole. Pikemminkin alipainoa tulevien painorajojen suhteen.
jäteaseman vaaka on ok, ei vain kerro koko totuutta. ihmetellään yhdessä miksei alan järjestö viitsi ostaa vaakoja alueille? jossain niitä kuulemma on.
« Vastaus #153 : 13.12.2017 kello on 19:44 »
Oli mielekkäämpää lähteä tien päälle kun tiesi että jos sattuu puntari kohdalle ei kenenkään tarvitse jäädä pois kyydistä.
Näin on. Hulluimpia ovat nämä autot, joihin ei voi laittaa edes kaikkia istumapaikkoja täyteen...
« Vastaus #154 : 13.12.2017 kello on 19:46 »
Ostovaiheessa hyvinkin, vaan, kuten sanoin, autot pitäisi punnita ennen rekisteröintiä, silloin 'ostopaino' olisi todellinen. Sitten pitäisi enää muistaa, mitä painaa merkiisi, ilmastointi, koukku, pyöräteline..... Silti, jokainen käy katsastuksessa, siellä voi tarkistaa senhetkisen tilanteen, kuntarkastetaan iskareita. Sieltä tyyppikilvestä löytyy 'tehtaan painot'. Ja sallitut akselipainot, joiden summa voi olla muutakin kuin kokonaispaino. Saksassa, ainakin ennen, tuijottivat vain akselipainoja, Suomen 3500 rajasta viis. Olivat siis kiinnostuneita vain turvallisuudesta.
b luokan ajo-oikeudella ei saa ajaa yli 3500kg autoa. miten se muuttuu kun ajaa m-autoa?
« Vastaus #155 : 13.12.2017 kello on 19:49 »
b luokan ajo-oikeudella ei saa ajaa yli 3500kg autoa. miten se muuttuu kun ajaa m-autoa?
Tarkoititkko niitä saksalaisia? En minä vaan tiedä....
« Vastaus #156 : 13.12.2017 kello on 20:12 »
Tarkoititkko niitä saksalaisia? En minä vaan tiedä....
mitä saksalaisella kortilla saa ajaa? tosin voi olla maa kohtaisia poikkeuksia. ehkä bavaria voisi kertoa miten asia on muualla Euroopassa. saataisiin näkemys myös suomen rajojen ulkopuolelta.
« Vastaus #157 : 13.12.2017 kello on 20:35 »
Keski-euroopan puolella katsotaan yleensä akselipainoja eli teknistä kokonaispainoa Kun pysytään akselipainoissa ei yleensä tule seuraamuksia muita kuin lasketaan paino sinne kokonaispainoon eli kevennetään. Akselipainon ylityksestä tulee maksu sitten vaikkei kokonaispaino menisikään yli. Eli ajokortti ei vaikuta sakkoon. Ruotsissa tulkitaan että ajoit isommalla ajoneuvolla kuin ajo- oikeus sallii, jos on vain B, ja siitäki tulee sakot. Kahdesti ollut Ranskassa ratsiassa. Tosin liikun riski aikaan riski alueella.
« Vastaus #158 : 13.12.2017 kello on 21:02 »
Ruotsin korttisäädökset on erikoisia. Vanhalla ruotsalaisellaB kortilla saat ajaa vaikka bussista tehtyä asautoa. Aikoinaan luokat oli sidottu ajoneuvoluokkaan, ei painoon. Jonkun uuistuksen yhteydessä nuo muuttui on nykyään lähellä meidän rajoja
« Vastaus #159 : 13.12.2017 kello on 21:16 »
Ruotsin korttisäädökset on erikoisia. Vanhalla ruotsalaisellaB kortilla saat ajaa vaikka bussista tehtyä asautoa. Aikoinaan luokat oli sidottu ajoneuvoluokkaan, ei painoon. Jonkun uuistuksen yhteydessä nuo muuttui on nykyään lähellä meidän rajoja
Koskee Ennen 1.7.96 myönnettyjä b kortteja. Saksassa samankaltainen systeemi. Tuon sai jos vain maa eu:sta anoi/anoo. On pikkuhiljaa poistuva luonnonvara.
« Vastaus #160 : 13.12.2017 kello on 21:17 »
Näin ,,, alkavat kokonaispainot ja korttirajat ylittyä pahemman kerran.
Sitten pitää siirtyä ratikkaan ja metroon, pakolliset ajot sähköautolla vissiin ja mennään pisaralla pisimmälle?
« Vastaus #161 : 13.12.2017 kello on 21:17 »
Koskee Ennen 1.7.96 myönnettyjä b kortteja. Saksassa samankaltainen systeemi. Tuon sai jos vain maa eu:sta anoi/anoo. On pikkuhiljaa poistuva luonnonvara.
Myös ranskassa.
« Vastaus #162 : 13.12.2017 kello on 21:20 »
Muistanko väärin...?
Joskus -80 luvun alkupuolella ajelin rekalla Saksaan. Silloin käsittääkseni suomalaisella C kortilla sai ajaa Saksan puolella rekkaa, mutta Suomessa vain nuppia. Pari kertaa oli kakkoskuskina C kortin omaava.
« Vastaus #163 : 13.12.2017 kello on 21:20 »
Ähtärin A-katsastuksessa sain puntarilukemat pyöräkohtaisesti kauniilla kiitoksella .
« Vastaus #164 : 13.12.2017 kello on 22:28 »
Muistanko väärin...?
Joskus -80 luvun alkupuolella ajelin rekalla Saksaan. Silloin käsittääkseni suomalaisella C kortilla sai ajaa Saksan puolella rekkaa, mutta Suomessa vain nuppia. Pari kertaa oli kakkoskuskina C kortin omaava.
tyhjänä sai myös ajaa suomessa. eu ajokortilla halutaan siihen että kaikkialla eu alueella samat säännöt, oli sitten ajoneuvo mikä tahansa. kansallisia poikeuksia voi olla, ne on vain voimassa kyseisessä maassa.
|