Ukkostyyppejä
Pauli Jokinen | Julkaistu 22. 7. 2011 18:51
Monelle ukkonen on ukkonen – salamoita räiskivä korkea pilvitorni. Ukkospilvet voidaan kuitenkaan luokitella eri tavoin ja osa ukkostyypeistä on vaarallisempia kuin toiset.
Yksi tapa luokitella ukkosia perustuu niiden järjestäytymiseen:
1. Yksisolu-ukkoset (”popcorn-ukkoset”, ”pulssisolu”, ”ilmamassaukkonen”)
Nämä näyttävät kutsumanimensä mukaisesti tutkakuvassa popcornilta. Tällaiset ukkoset ovat yksittäisiä soluja siellä täällä ja ne tyypillisesti liikkuvat hyvin hitaasti. Yksisolu-ukkoset syntyvätkin heikkojen tuulien vallitessa koko troposfäärissä.
Näissä tapauksissa ukkospilvet nousevat melko nopeasti ylöspäin, alkavat sataa ja tämä sateen aiheuttama kylmä laskuvirtaus tukehduttaa ukkosen nousuvirtauksen eli ukkossolu tappaa itse itsensä.
Yksisolu-ukkoset ovat ehkä sieltä heikommasta päästä ja niihin ei yleensä liity erityisen kohonnutta vaaraa vaikka paikalliset vahingot ovat mahdollisia. Erityisesti hitaasti liikkuvat ukkossolut saattavat nostaa taajamatulvien riskiä.
Esimerkkikuva kehittyvästä yksisoluisesta ukkosesta.
2. Monisolu-ukkoset
Mikäli ukkossolut sulautuvat järjestäytyneeksi ryppääksi eli yhdeksi kokonaisuudeksi, voidaan niitä kutsua monisolu-ukkosiksi. Tämäntyyppiset ukkoset vaativat jo jonkin verran tuuliväännettä eli tuulen nopeuden/suunnan muuttumista ylöspäin mentäessä.
Monisolutapauksissa ukkosten laskuvirtaus on hieman irrallaan energiaa syöttävästä nousuvirtauksesta ja niinpä nämä solut pystyvät pysymään hengissä pidempään ja järjestäytymään. Näihin järjestäytyneisiin ukkoskuuronauhoihin liittyy suurimpana riskinä rajut ukkospuuskat, mutta muutkin ilmiöt kuten rakeet ja trombit ovat mahdollisia.
Esimerkkikuva monisolu-ukkosesta ja tutkakuva ns. mesoskaalan konvektiivisestä järjestelmästä.
3. Supersolu
Supersolussa on määritelmänsä mukaisesti syvä, pitkään jatkuva pyörivä nousuvirtaus. Kyseessä on siis yksittäinen ukkossolu (joka voi tosin liittyä laajempaan ukkosryppääseen). Supersoluissa käytännössä koko nousuvirtaus pyörii ja tämän saavat aikaan voimakkaat tuulen nopeuden ja suunnan muutokset ylöspäin mentäessä.
Kaikkein vaarallisimmat ukkosiin liittyvät sääilmiöt tapahtuvat supersoluissa. Esimerkiksi voimakkaimmat tornadot syntyvät aina supersoluihin ja lisäksi suuret rakeet ovat yleensä niiden aiheuttamia. Esimerkiksi vuonna 2010 Pirkanmaalla havaitut 8 cm rakeet olivat todennäköisesti supersolun aiheuttamia.
Supersolut ovat melko harvinaisia, mutta kyllä niitä meillä Suomessakin silloin tällöin havaitaan. Supersoluille on ominaista, että ne kaartavat muiden ukkossolujen liikesuuntaan nähden oikealle (joskus vasemmallekin).
Muutamia näyttäviä kuvia Yhdysvaltain supersoluista: kuva 1, kuva 2, kuva 3. Youtube timelapse supersolusta.
Liitetty asiakirjasta <http://blogit.hs.fi/saa/2011/07/22/ukkostyyppeja/>
ps. enpä onnistunut tuota linkkiä laittamaan ...
