Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone

Muutto asuntovaunuun tai autoon

<< < (5/100) > >>

Satu Koivisto:
Morjensta vaan taas kaikille.
Vaunussa asuttu reilut kaksi vuotta, hyvin pärjätty ja suosittelen lämpimästi toteuttamaan haaveet sillä muuten voi käydä kuin meille.
Haaveiltiin liian kauan ja vaunuelämä jäi kahteen vuoteen kahdestaan, nyt olen yksin ja pulassa. Kalusto liian iso, ei riitä kortti eikä varmasti taitokaan.
Asumisessa ei ole mitään mikä tökkisi vastaan, hyviä leirintäalueita on paljon joissa pyykit sun muut toimii talvellakin, henkikirjoittaja nikotteli aikansa, kunnes antoi periksi.
Minulle laitettiin polveen keinonivel ja silloin olin oikein kiitollinen vaunusta, kaikki tarpeellinen on lähellä eikä ole siivottavaa paljon.
Nyt olen myymässä kalustoa ja vaihtamassa asuntoautoon ja pieneen yksiöön tai johonkin muuhun pieneen asuntoon sillä fyysiset voimani ei riitä vaunuun. Liikkumista en halua jättää. Nyt on koti seissyt Reijon sairastamisen vuoksi marraskuusta saakka paikallaan ja alkaa ahdistaa jo pahasti, pitäisi päästä maantielle, asuntoautolla pärjäisin yksinkin.
Siis suosittelen vaunuasumista.
satu

Onneva:
Täällä porukat on niin erilaisissa elämäntilanteissa, että on vaikea ottaa kantaa kenenkään mielipiteeseen vaunussa asumiseen. Porukoiden arvotkin on niin erilaiset.
Meilläkin on keskusteltu moneen kertaan aiheesta, mutta toistaiseksi kanta on pysyvän, mutta kuluiltaan pienen asuntovaihtoehdon puolella. Ehkä sitten eläkkeellä tullaan toisiin ajatuksiin, jos kaikelle "menneisyydelle" löytyy paikka. Tarkoitan n. 10 kpl valokuvamappeja, "perintöpöytäliinoja" yms.

Vaakakupissa on pääkaupunkiseudun asumiskulut. Meillä ei ole kartanoita, taloja tms. Vaunuasumisella saisi asumiskulut pieniksi ja rahaa kenties jäisi esim. matkustamiseen. Lisäksi "pieni on kaunista".
Ehkä oikeesti mukavuus ja helppous ratkaisee... vaunu on lomaa, vapaa-aikaa, kesämökin korvike. Pitkä talvi kantovesillä yms. hirvittää.

Satu Koivisto:
Valokuvat voi polttaa cd;lle ja pöytäliinat jakaa sukulaisille.
Itsellä oli vukraneliö, huonekalut ym. myytiin, paljon meni kierrätykseen ja loput ystävien varastoihin josta pikkuhiljaa kirpparille.
Luopuminen oli aika jännä tunne, 15 kpl aitoja Mariskooleja lapsille ja ystäville 3 vaunuun mukaan 100kpl norsuja vain 5 mukaan, kaikesta en vaan voinut  eikä onneksi tarvinnutkaan luopua, mutta jälkeenpäin oli kuin olisi päässyt suihkuun likaisen työn jälkeen, mitään en ole kaivannut takaisin.
Vaikeampaa oli laittaa miehen jäämistöä jakoon ja roskiin ym. paikkoihin.
Kuitenkin kannustan kaikkia jotka suunnittelee vaunuasumista ainakin kokeilemaan jos on mahdollisuus.
Talvi on hankalampi, mutta ei ylipääsemätön, meillekkin sattui molemmat talvet kovia. Ainoastaan viemärit jäätyi, mutta hammaspesuvedet voi sylkäistä vessaankin ja kaasunkulutuksen oppii arvioimaan niin ettei tarvitse aina olla sitä "yökaasua"

teebasso:
Tervehdys Matson ja muut kulkineeseen muuttoa haaveilevat ja jo muuttaneet !
Nyt betoniasumuksesta styrox-majaan muuttaneena muutamia kommentteja.Kun on täällä luonnon keskellä ollut 1.5v luulisin jo sisäistäneeni näitä hyviä ja huonoja puolia asumismuodoista.Ens iksikin tämä periferiassa asuminen ei olisi ollut mahdollista ollessani työelämässä ja kun lapset asuivat kotona.Haaveita kyllä oli mutta realiteetit puhuivat puolestaan.Silloin riitti lomat ja viikonloput vaunuelämän "ihanuutta" täyttämään.Nyt en voisi kuvitella tämän leppoisampaa elämänuotoa kun voi koko luonnonkierron todellanähdä heräävän elämään.Toki talven pitkä pakkaskausi vähän "rassasi" mutta kivasti siitäkin selvittiin muutamalla ylimääräisellä kaasupullolla.Ja reissannutkin olen vaikka se ei niin enää kiinnostakkaan kun aloitin vaunuilun -79 vuonna ja kierreltiin riittävästi.Täällä "pusikossa" sosiaaliset kontaktit ovat vähän kortilla mutta ainahan sitä ihmisiin pääsee ja täytyyhän lapset ja lapsenlapset ja muut sukulaiset tsekata silloin tällöin.Täältähän ei puutu mitään verrattuna "yhteisöasumiseen".Vain täällä virikkeitä ja muuta tekemistä tuntuu olevan enemmän.Joku lapsista kyselee että ootkos ihan tosissas siellä? Jou, kaikki ok.
Pariviikkoa oli taas kiva episodi kun 5 helmipöllöä tömisteli vaununkatolla ja opettelivat elämän aakkosia.(kats.kuva).Kivaa tämä vielä kun terveyttä piisaa.
Kaikille jotka tälläisesta haaveilevat niin kehoitan kokeilemaan.Täältäh än pääsee aina pois.Tai joku hakee....

matson1:
terve teebasso

kylläpäs on hienoa kuulla sinunkin mielipidettä ja voi vain sinulle hattua nostaa kun olet uskaltanut tehdä tuollaisen ratkaisun.

laitahan aina silloin tällöin kuulumisia sieltä jostakin. nyt tällä erää hyvää kesää sinulle ja gaphirille ja vaunuerakolle ja tietenkin muillekkin.

ps. täällä jatketaan haaveilua.....

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa