Mitenkäs starttiakun lataaminen kennosta?

Kuten kirjoitin, valaistus on starttiakun takana ja tulee siinä myös pysymään (auto ei ole kokoaikaa matkakäytössä ja valoja tarvitsen muutenkin),
voinko kytkeä lataussäätimeen sekä hupiakun että starttiakun samalla kertaa? Starttiakun piuhaan voisi laittaa kytkimen, ettei tarvitse turhaan ladata, ainoastaan silloin jos jää pidemmäksi aikaa paikalleen.

Tuo 100w paneeli ei ole paljoa 30W:tä kalliimpi (tuo 30w solarxon on 49,90€ muutamassa liikkeessä), mutta sitten tarvis tietysti isomman lataussäätimen.

En tiedä, oisko siitä 100w:stä oleellista hyötyä mulle, kun en keksi että tulevaisuudessakaan tarvitsisin enempää sähkölaitteita. Jääkaappia tai mikroa tms en aio hankkia.

Paneeli tulee kiinni suksiboksiin joka matkaa reissussa auton katolla, sitten voi muuttaa sen kulmaakin ilman sen suurempia telineitä.


Pamaus, millä hakusanalla löydän tuon kaapelin läpivienti-kotelon? Se näyttää hyvältä palikalta.

Aurinkopaneelin Wattejä helposti vertaa verkkosähköön. 100W paneelista en ole koskaan saanut mitattua 90W tehoa edes suoraan aurinkoon suuntimalla. Pilvisenä päivänä tuotto voi olla 10W.
Jos paneeli on kiinteästi asennettu, se ei tuota sitä maksimitehoa kuin jokusen tunnin keskellä päivää. Näistä syistä paneeli kannattaa ylimitoittaa samalla vaivalla.
Tuo suksiboksiin kiinnitys onkin aika nerokas. Jos boksin kannen saa tukevasti lukittua auki, ettei tuuli vie. Laitahan kuvia, jos päädyt asentamaan.

@Petrooli:  "Rinnankytkennässä on tärkeää että akut ovat samankokoiset
              ja samanikäiset."
 
-Ei ole. Tärkeää on lepojännitteitten yhtäsuuruus. (kaikissa kyseeseen tulevissa
 lämpötiloissa) Koko, fyysinen tai Ah-määrä, ei sitä ratkaise, ei myöskään saman-
 ikäisyys sinänsä. Akkujen (alkuperäinen) identtisyys ja yhteinen käyttöhistoria
 on joissain kaupallisissa sovelluksissa katsottu riittäväksi takeeksi kun syyt
 rinnankytkentään ovat olleet merkittävät, silloinkin vain paremman puutteessa.
 
 (Tätä käsittelin tarkemmin ketjussa "12v. Akkujen Rinnakkaiskytkentä" vast. #63)
 
    Tämä edellämainittukin pätee lähinnä vain kun akkuja on tarkoitus myös
 kuormittaa yhdessä. Silloin kun yksi akuista on käynnistysakku ja toinen/muut
 asuntoakkuja niin silloin näkisin tarpeelliseksi kummallekin olla oma syöttöpiiri
 (=hakkuri) mutta sellaisella ohjauksella joka antaa latausprioriteetin käynnistys-
 akulle. Mutta vain ylläpitoon.... miettikääpä milloin ja missä tilanteessa tulisi
 tarpeelliseksi muu starttiakun lataus. Jos starttiakulla vain startataan ja sen
 jälkeen generaattori tekee tehtävänsä niin terveellä akulla tuon pitäisi riittää.
 Jos starttiakkua kuormitellaan muulloin, kone seisahduksissa, niin eikö ratkaisua
 pitäisi hakea siitä että tuo muu kuormitus pyrittäisiin siirtämään asuntoakulle.
 (Tai hupiakulle(?) jos jollain sellainen todella olisi)
    Ai niin, se diodijuttu.... eiköhän se parempi ole kuin ei mitään. Jos
 diodeitten kynnysjännite on huomioitu latausjännitteessä niin yhä parempi.
 Vaihtokytkintäkään en täysin tyrmäisi jos sitä käyttää ymmärtävä ja huolehtiva
 ihminen. Varsinkin jos starttiakku on (jonkin erehdyksen seurauksena?) purkautunut
 ja aurinkopaneeli on ainut virtalähde niin onhan sillä silloin etunsa.
 
 "Yleensäkin syväpurkaukset vähentävät akun elinikää rajusti."
 
 - Tämä jäi ainoaksi mikä vastaus #11:ssa pitää yksiselitteisesti paikkansa.

Maakkoselle: Tuolta olen hankkinut itse aurinkosähkö juttuja, myös sen katonläpivienti osan.

http://www.aurinkosahko.net/category/6/varusteet--kiinnikkeet--liittimet

Tämä hoituu diodeilla, ettei tarvitse rinnankytkeä. Vai miten itse asian hoitaisit?

Muistanet myös että diodiin jää aina se 0.6V jännitehäviö, jolla juurikin lyijyakkujen latauksessa saattaa olla ratkaiseva merkitys, kuinka täyteen nuo akut ylipäätään latautuvat Siksi itse ainakin suosisin näissä jännitehäviöttämiä, erilaisia rele-ratkaisuja

@Petrooli:  "Rinnankytkennässä on tärkeää että akut ovat samankokoiset
              ja samanikäiset."
 
-Ei ole. Tärkeää on lepojännitteitten yhtäsuuruus. (kaikissa kyseeseen tulevissa
 lämpötiloissa) Koko, fyysinen tai Ah-määrä, ei sitä ratkaise, ei myöskään saman-
 ikäisyys sinänsä. Akkujen (alkuperäinen) identtisyys ja yhteinen käyttöhistoria
 on joissain kaupallisissa sovelluksissa katsottu riittäväksi takeeksi kun syyt
 rinnankytkentään ovat olleet merkittävät, silloinkin vain paremman puutteessa.
 
 (Tätä käsittelin tarkemmin ketjussa "12v. Akkujen Rinnakkaiskytkentä" vast. #63)
 
    Tämä edellämainittukin pätee lähinnä vain kun akkuja on tarkoitus myös
 kuormittaa yhdessä. Silloin kun yksi akuista on käynnistysakku ja toinen/muut
 asuntoakkuja niin silloin näkisin tarpeelliseksi kummallekin olla oma syöttöpiiri
 (=hakkuri) mutta sellaisella ohjauksella joka antaa latausprioriteetin käynnistys-
 akulle. Mutta vain ylläpitoon.... miettikääpä milloin ja missä tilanteessa tulisi
 tarpeelliseksi muu starttiakun lataus. Jos starttiakulla vain startataan ja sen
 jälkeen generaattori tekee tehtävänsä niin terveellä akulla tuon pitäisi riittää.
 Jos starttiakkua kuormitellaan muulloin, kone seisahduksissa, niin eikö ratkaisua
 pitäisi hakea siitä että tuo muu kuormitus pyrittäisiin siirtämään asuntoakulle.
 (Tai hupiakulle(?) jos jollain sellainen todella olisi)
    Ai niin, se diodijuttu.... eiköhän se parempi ole kuin ei mitään. Jos
 diodeitten kynnysjännite on huomioitu latausjännitteessä niin yhä parempi.
 Vaihtokytkintäkään en täysin tyrmäisi jos sitä käyttää ymmärtävä ja huolehtiva
 ihminen. Varsinkin jos starttiakku on (jonkin erehdyksen seurauksena?) purkautunut
 ja aurinkopaneeli on ainut virtalähde niin onhan sillä silloin etunsa.
 
 "Yleensäkin syväpurkaukset vähentävät akun elinikää rajusti."
 
 - Tämä jäi ainoaksi mikä vastaus #11:ssa pitää yksiselitteisesti paikkansa.

Hyvin kirjoitettua tekstiä. Asiassa ei mitään uutta.

Minä en ainakaan laita kahta erisuuruista akkua suoraan rinnan ilman erotinrelettä, diodia tai vaihtokytkintä.

Onneksi jokaisella on vapaus tehdä tässäkin asiassa miten parhaaksi näkee. 

Seuraavaksi voisi siirtyä keskustelemaan siitä, voiko kaksi erisuuruista aurinkopaneelia liittää rinnan. Sarjaan ne ainakin voi kytkeä, jos säätimessä vaan riittää Ampeerit.

Minä en ainakaan laita kahta erisuuruista akkua suoraan rinnan ilman erotinrelettä, diodia tai vaihtokytkintä.

Kun tämä on rautalankaketju, niin minkäsmoinen peruste sinulla on tähän?

Kun tämä on rautalankaketju, niin minkäsmoinen peruste sinulla on tähän?

Aikaisemmin jo kerroinkin. Isompi akku ei lataudu koskaan täyteen. Pienempi akku purkautuu aikaisemmin. Jos toinen akku on ehtoo puolella, niin se ei varaudu koskaan täyteen, niin ei sitten varaudu se hyväkään akku. Kohta myös uusi akku on yhtä huono kuin se huonompikin. Huono seura huonontaa hyvänkin.

Otetaan esimerkiksi akku josta on kaksi kennoa mennyt keskenään oikosulkuun. Tuo akku ei voi varastoida kuin 5 * 2,1 V = 10,5 V jännitettä. Nyt jos tuollainen akku on ehjän akun kanssa rinnan kytketty, niin jänniteet tasaantuu. Voiko niiden yhteinen jännite olla täydet 12,8 V vai jotain muuta? Todennäköisesti jotain muuta. Eli ehjä akku ei ole koskaan täysi. Ei se ainakaan hyväksi sille ole.

Aina on ohjeistettu että erisuuruiset akut syö toisiaan. Aina on neuvottu välttämään käyttämästä erisuuruisia akkuja rinnan. Mihin tuo vanha koettu viisaus olisi yht´äkkiä muuttunut? Minä en vaan usko tuohon, että ei olisi mitään väliä millaisia akkuja kytkee rinnan. Eikä minun ole pakko tuollaista soopaa uskoakkaan. Ainakaan omia akkuja en käy pilaamaan kytkemällä niitä miten sattuu rinnakkain.

Näin niinkuin rautalangasta.


PS. Se diodi, rele tai kytkin estää virran valumisen hyvästä akusta siihen huonoon, jolloin mahdollistuu sen täyttyminen kunnolla.

Jos toinen akku on ehtoo puolella, niin se ei varaudu koskaan täyteen, niin ei sitten varaudu se hyväkään akku.

- Akkujen kemioissa on riittävästi eroja aiheuttamaan sen että uudemman ja vanhemman akun
   lepojännitteet ovat riittävän yhdenmukaiset menestykselliseen rinnankäyttöön, toisaalta
   kahden samanikäisen ja yhtäsuuren lepojännitteet voivat erota katastrofiksi asti. Mittaus
   kertoo tuon pienellä vaivalla, halpakin yleismittari riittää tähän hyvin. (Mm. tätä
   kontrollia käsittelin mainitsemassani kirjoituksessa. Ehkä saattaisit harkita sen lukemista...?)

Otetaan esimerkiksi akku josta on kaksi kennoa mennyt keskenään oikosulkuun. Tuo akku ei voi varastoida kuin 5 * 2,1 V = 10,5 V jännitettä. Nyt jos tuollainen akku on ehjän akun kanssa rinnan kytketty, niin jänniteet tasaantuu. Voiko niiden yhteinen jännite olla täydet 12,8 V vai jotain muuta? Todennäköisesti jotain muuta. Eli ehjä akku ei ole koskaan täysi. Ei se ainakaan hyväksi sille ole.

- Otin vapauden tulkita että kaksi kennoa on sisäisesti oikosulussa, ei keskenään...?
 Tuota tarkoittanet?. Eli olet ymmärtänyt asian oikein; akuilla on nyt eri lepojännite
 ja syntyy tasausvirta. Viallinen akku purkaa sen toisenkin. Tässä on asian ydin, ei
 siinä kumpi akku on suurempi, uudempi, enemmän sitä tai tätä. Vain lepojännite tietyssä
 varaustilassa (tässä voi sallia hieman marginaalia) ja lämpötilassa. Näiden ehtojen
 täyttyessä silläkään ei ole väliä mikä aiheuttaa lepojännitteen eron tai yhtäsuuruuden.

Minä en vaan usko tuohon, että ei olisi mitään väliä millaisia akkuja kytkee rinnan.

- Oikein, sillä on paljon väliä, se on todennettavissa ja se kannattaa todentaa.
   Juuri siitä aikoinaan kirjoitin.
   
   Pidämmehän kaikki mielessä myös sen että startti- ja asuntoakuilla on eri tarkoitus
   ja haluamme niiltä eri asioita. Niiden kuuluukin "elää eri elämää", ei rinnankytkettynä.

Tilasin kuitenkin tuon Suomi100-paneelin, oli siinä hinta suhteessa niin paljon halvempi.

Tämän kaveriksi jos hankkisi n. 100ah akun, mitä merkkiä suosittelette? Varmaankin AGM kannattaa olla?
Mielellään sellainen, että kestäisi vaikka kymmenen vuotta, käyttöä varmaankin kuukauden verran per vuosi.

No jos nyt sukelletaan askelen syvemmälle, on noilla eri akuilla erilaiset sisäiset vastukset niiden erilaisuudesta johtuen, on se sitten koko-, ikä-, tyyppi-, tai mikä muu tahansa ero ikinä onkaan. Jokainenhan niistäkin kuitenkin on oma yksilönsä. Nyt rinnakkain ladatessa idealitilanteessa sen laturin tuottama virta jakautuu 50/50 ja näin molemmat akut lataantuvat ja saavuttavat sen oman täyden akun jänitetasonsa. Mutta nyt kun nuo akut ovatkin erilaisia, niin se virta ei enää jakaannukkaan näin, vaan toinen noista saakin esim. 80% sen laturin virrasta, toisen saadessa enää vaivaiset 20%. No lienee sanomattakin selvää että tuo toinen lataantuu tällöin nopeammin ja nyt jos lisäksi sen täyden akun jännite on karvan matalampi, niin kahta suuremmalla innolla se leikkaa sitä latausvirtaa pois tuolta toiselta ja näin se toinen jää ikuisesti hieman vajaaksi. Ja ei, tähän ei auta ei releet, ei diodit, eikä mikään muukaan viritys. Ainoastaan se jos jos noilla molemmilla on omat laturinsa, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Mutta kun tähän kahdennettuun laturiin ei useinkaan haluta mennä, niin siksi valitaan ne akut mahdolisimman samanlaisiksi jotta em. ilmiötä ei koskaan pääsisi tapahtumaan

No nyt kun ne akut on sitten ladattu ja laturi irroitetaan, palaavat akut siihen omaan lepojännitteeseensä, josta ne sitten pikkuhiljaa purkautuvat hyvin hitaasti ihan isekseenkin omien sisäisten ominaisuuksiensa johdosta. Ja jälleen jos akut ovat vielä tässäkin vaiheessa rinnan kytketyt, niin se heikompi, huonompi, tai muuten vaan ominaisuuksiltaan ei-niin-hyvä purkaa sen paremmankin siinä itsensä ohessa nopeammin. Tai vaikka se itse ei edes purkautuisi, riittää sen matalampi lepojännite kuitenkin purkamaan sen korkeamman akun lepojännitteen tälle alemmalle tasolle. Eli tuo parempi akku siis purkautuu, kunnes saavutetaan tuon akkuparin huonoin yhteinen piste. Vähän kuin ajettaisiin raiteilla, hitaampi ajaa edellä ja määrää molempien vauhdin. Ja juuri tätä ilmiötä puolestaan estetään noilla rele-systeemeillä, jolla nuo akut latauksen jälkeen irroitetaan toisistaan, kummallakin on se oma virtapiirinsä eikä ne ole missään tekemisissä enää toistensa kanssa ja näin se parempi akku saa ihan häiriöttä tosiaan olla se parempi

Diodeja noissa erotuksissa ei useinkaan käytetä tai ainakaan ei kannata käyttää, sillä siihen diodiin jää aina se 0.6V jännitehäviönsä. Ja jos se on latauksessa, niin tällöin kumpikaan akku ei saavuta sitä maksimilataustaan laturin haistellessa sitä omaa jännitettään päätellessään akkujen varausta, eikä se osaa ottaa tuota diodin häviötä huomioon lainkaan. Tai vastaavasti purku-puolelle asennettuna noista akuista ei koskaan saataisi sitä täyttä napajännitettä vaan se on aina tuon samaisen diodin jännitehäviön verran pienempi. Tähän kun vielä lisätään akusta ulos otetut virrat, niin tuon diodin tehokesto pitäisi olla 0.6V x virta A = teho W, joten esim. 100W kuormalla (100W / 12V = 8,3A) tuon diodin pitäisi kestää jo (0.6V x 8.3A) 5W teho joka ei ole enää ihan pikkanen möntti sekään, jostain invertterin 1000W kuormista nyt puhumattakaan

Tilasin kuitenkin tuon Suomi100-paneelin, oli siinä hinta suhteessa niin paljon halvempi.

Tämän kaveriksi jos hankkisi n. 100ah akun, mitä merkkiä suosittelette? Varmaankin AGM kannattaa olla?
Mielellään sellainen, että kestäisi vaikka kymmenen vuotta, käyttöä varmaankin kuukauden verran per vuosi.

Sanoisin akun käyttöiän määrää se miten sitä tyhjennetään. Kaikki akut kestää käyttöä jossa lataus on 50-100%, mutta aina kun akku menee tyhjäksi, käyttöikä lyhenee ja sen kapasiteetti eli 100AH tippuu esim 70Ah jne. Tärkeää on myös että latausta tulee mahdollisimman pian tyhjäyksen jälkeen ja kennostahan aina liruu jotakin virtaa tähän hommaan ja varsinkin auton seisoessa hoitaa akun kuntoa.
100€ agm akku kestää tälläista syväpurkua ehkä kymmenen kertaa, ja aurinkokennokäyttöö n tarkoitettu akku hinnaltaa tuplat, kestää näitä syväpurkuja mahdollisesti sata kertaa.

100€ agm akku kestää tälläista syväpurkua ehkä kymmenen kertaa, ja aurinkokennokäyttöö n tarkoitettu akku hinnaltaa tuplat, kestää näitä syväpurkuja mahdollisesti sata kertaa.

Mitä eroa siinä oikeassa aurinkokennoakussa on AGM akkuun verrattuna....?

Jonkun linkin jos saisi sopivaan akkuun, jos hinta olisi vaikka alle 200€, ja kapasiteetti n. 100ah.

Onko muita akkutyyppejä järkevää hankkia, kuin AGM?

Jos jollain olisi käytetty akku näillä spekseillä myytävänä, saa laittaa YV:tä.

Jonkun linkin jos saisi sopivaan akkuun, jos hinta olisi vaikka alle 200€, ja kapasiteetti n. 100ah.

Onko muita akkutyyppejä järkevää hankkia, kuin AGM?

Jos jollain olisi käytetty akku näillä spekseillä myytävänä, saa laittaa YV:tä.

Olisko tuossa sopiva:

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/megalight-170-ah-agm-akku

Oletko jo löytänyt sopivan lataussäätimen ? Esim:  MPPT-tyyppistä.

 MPPT-tekniikka (Maxiumum Power Point Tracking) tarkkailee siis jatkuvasti optimaalista latausja?nnitetta?, jotta paneeleiden kokonaisteho voitaisiin hyo?dynta?a? mahdollisimman hyvin.

Tuossa hyvää tietoa säätimistä.

http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-MPPT-lataussaadin-ABC.pdf

Tuolta löytyy hyviä vaihtoehtoja lataussäätimiksi:

http://www.aurinkopaneelikauppa.fi/epages/aurinkopaneelikauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120903-11092-142553-1/Categories/Lataussaeaetimet