Aihe: Minkämaalaiseksi sinua luullaan ulkomailla?

Lähdetään rouvan kanssa Budabestiin kuun vaihteessa. Vinkkejä ja vihjeitä kohteesta voi laittaa tulemaan

Oltiin jokunen vuosi sitten Budapestissä joulutorilla ja on se kyllä kaikin puolin mukava kaupunki. Semmoinen hommeli sieltä jäi mieleen, että ihmeteltiin kun kauppojen sisäänvetäjät huuteli meille suomen kielellä. Ja meillä ei tosiaankaan ollut suomiverkkareita tai muuta tunnistetta, eikä ees hoiputtu kännissä josta olisi voinut kansalaisuuttamme päätellä, näin ainakin itse ajattelimme. Onhan se tietty mahdollista että se sanonta siitä että suomalaisen tunnistaa aina piti jotenkin paikkansa, mutta pääteltiin kuitenkin että vetivät asiassa lottoo. Siellä nimittäin oli niin paljon suomalaisia turisteja että mätsäs riittävän suureen osaan kävelijöistä.

Oltiin jokunen vuosi sitten Budapestissä joulutorilla ja on se kyllä kaikin puolin mukava kaupunki. Semmoinen hommeli sieltä jäi mieleen, että ihmeteltiin kun kauppojen sisäänvetäjät huuteli meille suomen kielellä. Ja meillä ei tosiaankaan ollut suomiverkkareita tai muuta tunnistetta, eikä ees hoiputtu kännissä josta olisi voinut kansalaisuuttamme päätellä, näin ainakin itse ajattelimme. Onhan se tietty mahdollista että se sanonta siitä että suomalaisen tunnistaa aina piti jotenkin paikkansa, mutta pääteltiin kuitenkin että vetivät asiassa lottoo. Siellä nimittäin oli niin paljon suomalaisia turisteja että mätsäs riittävän suureen osaan kävelijöistä.

Meikäläinen näyttää niin suomalaiselta että varmasti huutelevat. Enkä tarkoita nyt alkoholin osuutta asiaan 

Mukava keskustelunaihe, niin jaoin pois tuosta yleisketjusta.

Pukeutumiskysymys pitkälle. Viitisentoista vuotta sitten oltiin rvan kanssa Roomassa kadulla liikkeellä ja tietystä syystä kerrankin hyvin pukeutuneena, eli mulla pikkutakki päällä, rouvalla taisi olla ihan jakkupuku. Oli vaalit tulossa ja kadut täynnä agitaattoreita. Vaikka Rooma on vielä täydempi turisteista niin puhuivat meille säännöstään italiaa. Sama ei ole usein toistunut, ellen itse huonolla italialla aloita.

Saksaa ja ruotsia yritetty molempia useamman kerran, suomea hyvin harvoin. Turkissa varmaan viimeksi.

Useimmiten Saksalaiseksi.

Viimeksi Turkissa luulivat saksalaiseksi. Yhen kerran britiksi mutta tiukan mulkaisun jälkeen
tajosi minua suomalaiseksi.  Saas nähdä miten käy huomenna Budapestissa...

  Nuorempana meitä luultiin rouvan kanssa monasti italialaisiks, varmaan lähinnä rouvasta johtuen, mutta kyllä pääosin nykyään on luulleet saksalaisiks. Toi Budapestin kokemus oli sen verran poikkeeva että jäi hyvin mieleen. Kysyinkin yhdeltä sisäänvetäjältä siellä että mistä päätteli meidät suomalaisiksi, niin vastasi että pitää serkut tunnistaa ja nauroi. Notta vähän niinkuin apinoina sitten vissin piti 

Aina suomalaisiksi
kysyin sitten kerran, että mistä he tietävät mistä maasta ollaan ?
vaikka ei sanaakaan puhuttais, mitään kieltä
niin vastaus tuli, et ihon väristä ..mene ja tiedä 

Me ollaan kuulemma hollantilaisen näköisiä.  Jos englantilaisten kanssa keskustellaan luullaan yliopiston käyneiksi kun ei puhuta murretta jota suurin osa englantilaisista puhuu.  Se on joskus niin vaikeaa ymmärtää että täytyy: Sorry I didn`t quite catch you.
MUTTA
Kun kuljetaan sormukset sormissa niin sormus onkin "väärässä" kädessä hollantilaisiin verrattuna.  Kerran testattiin Kyproksella ja kuljettiin ilman sormuksia niin kyselyt ja ja huutelut vähenivät.
Ne sisäänheittäjät tietävät pohjoismaalaiseksi - ja jos perinteinen matkatoimistopaikka kunta niin usein enemmistö oli suomalaisia ainakin aiemmin mutta nyt kun toimistot "monikansallisia" niin paljon tehdään pohjoismaista samoille paikkakunnille matkoja.

Turkissa luulivat pääosin saksalaiseksi tai norskiksi.

Lentsikoissa useimmiten luultiin amerikkalaiseksi. Petroskoissa kerran jopa pilotiksi.

Punaisella merellä luultiin venäläisiksi ja ruotsalaisiksi! niilillä saksalaisiksi

Vilnassa kerran uudenvuoden aattona mentiin syömään synttäreillä päivällistä. Luulivat venäläisiksi, ei sovittu. Selvisi sitten heille että ollaan suomalaisia, sitten sovittiin, sanoivat tervetuloa. 
Jossakin itäplokin kaupungissa oltiin pienessä hotellissa. Aamupala oli normaali. Sitten heille selvisi ettemme ole venäläisiä, sen jälkeen aamupalaan kuului samppanja. 

Viime kesälomareissulla Etelä-Ranskassa väittivät Saksalaiseksi. Ei auttanut vaikka puhuin niille ranskaa, vastaus tuli aina vaan takaisin saksaksi. 

Iso musta Über -kuski ihmetteli Washingtonissa hänelle outoa kieltä, joten kerroin, että ollaan Suomesta. Liekö ymmärsi, että on valtio jossain kaukana Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvaltain osavaltio. No heitti leveän hymyn ja kertoi olevansa Afrikasta. 

Huippuvuorilla (NOR) ruotsalainen englannin kielen opettaja luuli minua ruåtsalaiseksi pikkujouluissa, englantia puhuttiin.