Aihe: Tulipesän arina

En tiedä viitsiikö kukaan enää taloonsa lämmittää puilla. Mutta vuonna 1990 meille laitettiin puukeskuslämmitys. Kattilan mukana tuli valurauta arina, joka paloi rikki noin vuodessa. Siitä asti pannussa on ollut Soluarina, lähes 25 vuotta on tuon nimisen firman valmistam arina kestänyt. Isommin muotoaan muuttamatta ja palamatta.
Tänään oikein kuvasin tämän ihmetuotteen. Pesässä on ollut valkee joka ikinen talvikausi ja päivä, kesälläkin kuuman veden vuoksi lähes joka toinen päivä, helteilläkin.

En tiedä viitsiikö kukaan enää taloonsa lämmittää puilla. Mutta vuonna 1990 meille laitettiin puukeskuslämmitys. Kattilan mukana tuli valurauta arina, joka paloi rikki noin vuodessa. Siitä asti pannussa on ollut Soluarina, lähes 25 vuotta on tuon nimisen firman valmistam arina kestänyt. Isommin muotoaan muuttamatta ja palamatta.
Tänään oikein kuvasin tämän ihmetuotteen. Pesässä on ollut valkee joka ikinen talvikausi ja päivä, kesälläkin kuuman veden vuoksi lähes joka toinen päivä, helteilläkin.

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

On kyllä uskomattoman luja. 

Nykyaikana ei tuollaista "ikuista" varmaan kukaan valmista? Ei ole markkinataloudellis esti kannattavaa. 

No meillä on tuollainen Tiilerin Pikku Lauri ja siinä eka arina käpsähti 5v jälkeen, arina kun sattuu olemaan just se hinnat-alkaen malli. No hätä mitä, 5€ laaki, niin jaksanut tuota sen enempää ruveta ihmettelemään

On kyllä uskomattoman luja. 

Nykyaikana ei tuollaista "ikuista" varmaan kukaan valmista? Ei ole markkinataloudellis esti kannattavaa. 

Saattaa niitä saadakkin.

http://www.soluarinat.fi/

Kaksi asiaa jotka oleellisesti vaikuttavat arinan kestämiseen.

Arinan ja tuhkalaatikon puhtaus eli ettei esim. tuhkalaatikon päällimmäiset tuhkat ala hehkumaan.
Jos näin käy niin arinalle tulee turhan kuuma kun molemmilla puolin hehkua.  Hiili palaa arinan valuraudasta pois ensimmäisenä ja se ohenee ja käyristyy.
Toinen on sitten tuo mistä "roskista" tuo valumassa on tehty.  Jos joukkoon on eksynyt mm. kromia se lisää kestävyyttä.  Tosin yleensä melko tarkkaan otetaan arinoiden valumassamateriaali sta kaikki arvokkaammat aineosat pois.

Tuon muodon vaikutus on yllättävän pieni, isompi on ohuen materiaalin parempi jäähtyvyys ja tätä kautta materiaalihäviö punahehkuisen vaiheen ollessa lyhyempi.

Arinan ja tuhkalaatikon puhtaus eli ettei esim. tuhkalaatikon päällimmäiset tuhkat ala hehkumaan.

Tuo on yksi tärkein asia, ettei tuhka ota kiinni arinaan. Alapalo kattilassa arinan alustan tulee pidettyä puhtaana, että saa ilmaa palamiseen.
Mutta tuon ensimmäisen valurauta arinan poltin hakkeella. Ilmeisesti 7 % kuivattu hakepuru klapien täytteenä oli liika valurauta arinalle.
Tämä Soluarina kesti sitäkin ainakin 10 vuotta, sen jälkeen on poltettu pää-asiassa kuivi klapeja.

Systerillä on Jämä nature pannu ja siinä on keraaminen arina. Oluut nyt käytössä n. 15v ja ok kunnossa tuo. Systerin talotekniikka on pitkälti mun hoidossa ja muutaman kerran vuodessa tuon puhdistan. Talvisin pari pesällistä brikettejä päivässä ja kesäaikaan muutaman kerran viikossa tuota joutuu polttamaan jos haluaa ettei mene sähkölle.

Systerillä on Jämä nature pannu ja siinä on keraaminen arina. Oluut nyt käytössä n. 15v ja ok kunnossa tuo. Systerin talotekniikka on pitkälti mun hoidossa ja muutaman kerran vuodessa tuon puhdistan. Talvisin pari pesällistä brikettejä päivässä ja kesäaikaan muutaman kerran viikossa tuota joutuu polttamaan jos haluaa ettei mene sähkölle.

Varmasti kestävää laatua tuo keraaminen arina. En tiedä mikä on malliltaan.
Solu arinassa ideana on sen rakenne joka pistää ilman pyöriin ja liekki palaa puhtaan. Sen pitäis vähentää myöskin tuhkan määrää, kun palaminen on tehokasta.

Prikettejä on erilaisia eli niiden teho on yleensä klapia suurempi.
Hyvä lämmitysuuni on suunniteltu siten että maksimi puumäärä kerralla on reilu puolikas tulipesän korkeudesta.
Kun tietää tuon klapimäärän koon voi punnita sen ja saa tietenkin kilomäärän.
Jos ne kilot kertoo noin esim. viidella tietää paljonko siinä kasassa on kilowatteja.
Sitten kannattaa selvittää ko prikettien teho ja laittaa niitä kiloissa kerralla vain saman kilowattimäärän.
Nämä ohjeet ovat viitteellisiä noin arvoja.

Jos kyseessä on kylmä uuni esim. mökillä ei ole suotavaa lämmittää normaalilla tavalla vaan ensi lämmitys vaikka vain pesällisellä ja odotus että lämpö leviää tulipesästä pintaan saakka. Sitten vasta kunnon lämmitys niin uunin runkorakenteet eivät kärsi liian nopeista laajenemisista. 
Noiden lämmityskertojen väli eli lämmönsiirtymä on usein tunteja.  Se on ikävää aikaa kun mökissä on kenties vielä melkein pakkasasteita ja uunissa ei ole valkeaa.
Mene mökille perjantaina ja kun sunnuntaina pitää lähteä pois niin siellä on kaikkein mukavin lämpötila ja kosteus.

Mulla pönttöuunissa on 1950 luvulla tehty arina  ja hyvin on kestäny. Rostikin kesti aikoinaan useita vuosia, mutta nykyään hyvä jos 2 vuotta.

Tarkistapa seuraavan kerran minkämerkkisen arinan ostat.  Ostat varmaan "halpaliikkeestä" jos saat parissa vuodessa palamaan rikki tai tuhkapesässä liikaa tuhkaa.
Pönttöuuneissa on usein kovin matala tuo tuhkapesä jolloin mahtuu vähän tuhkaa joka alkaa sitten hehkumaan.

Otinpa jo ylös tuolta aiempaa mistä noita kestäviä saa.

Muistutan kaikkia siitä että kun arina täytyy uusia ei mittaa oteta vanhasta arinasta vaan aukosta johon se kuuluu.

81 vuonna on hella muurattu ja alkuperäinen arina siellä ,eikä mitään vikaa.
Nyt viimeiset neljä vuotta käytännössä päivittäin valmistettu ruoka paitsi ihan kesähellepäivinä ja pakkasaikana usean tunnin lämmitykset päivittäin .
Eli jatkuvasti lämmitetään puilla taloa takalla ja hellalla.