Aihe: Missä Uuden Vuoden vaihde paukkuherkän koiran kanssa?

miksi ei paukkuarkaa koiraa voi totuttaa/opettaa pois arkuudesta, se kyllä onnistuu, meidän kultanen oli paukkuarka niin vein sen ampumaradalle ja tyttö toi sen pikkuhiljaa lähemmäs kun ammuskelin pistoolilla. Koira tottui paukkeeseen ja hyvä metsästyskoira siitä tuli

Jos onnistuu yhden lievän tapauksen kanssa, se ei suinkaan tarkoita sitä että onistuisi kaikkien muidenkin kanssa. Joskus paukkuaran koiran kanssa onnistuu jopa metsästys aivan täysin, se ei kiinnitä huomiota laukaukseen kun mielenkiinto on muualla.

Kun koira on oikeasti paukkuarka, se kuulee ukkosenkin kilometrien päästä ja alkaa täristä. Eisitä silloin oikein opeteta.
Ainoa toivo on iän mukanaan tuoma huono kuulo.

  Ehkä tulee vain erittäin haastavaksi sellaisen koiran opettaminen, että loppuu into/taito opettajalta. Opittuahan tuo pelko on, pois oppiminen paljon vaikeampaa. Onhan kysyjänkin toinen koira oppinut "vanhana" tuon pelon.
  Varmaankin joku metsäautotie kaukana korvessa voisi olla hyvä paikka.
  Onneksi vaunun omistajan koira tykkää katsella ilotulitusta, monia muita asioita kyllä pelkää.

Monesti ihmiset itse pahentavat koirien pelkoja. Vahvistetaan sitä, jos koira säikähtää tai pelkää jotakin.  En tarkoita, että tässä olisi sellaisesta kyse, mutta löytyy näitä omasta ystäväpiiristäkin.
Omat koirani vein tarkoituksella pentuna ulos uutenavuotena. Molemmat on hulluja pallon perään, niin pallolla leikkimällä eivät edes kiinnittäneet huomiota paukkeeseen ja välähdyksiin. Toinen koira on muuten aika varovainen, mutta ilotulitteita ei pelkää. Koirat on tietysti yksilöitä, joten eihän nämä kaikilla toimi.

Monesti ihmiset itse pahentavat koirien pelkoja. Vahvistetaan sitä, jos koira säikähtää tai pelkää jotakin.

Kyllä, tästä olen samaa mieltä. Melkeen päivittäin näkee näitä esimerkkejä, kun aletaan koiralle lässyttämään ja nostelemaan syliin jos jotain uutta on vastassa mihin koira suhtautuu hiukan varauksella, varsinkin nämä piipunrassien omistajat ovat kovin tällaiseen toimintaan profiloituneet.

Omistaja saa pilattua koiransa helposti omalla käytöksellään, ja myöhemmässä vaiheessa ongelmat kasaantuvat, jonka jälkeen koiraa juoksutetaan psykologista lähtien joka paikassa hakemassa ratkaisua koiran ongelmiin eikä huomata että suurin ongelma on siellä hihnan päässä.

Opittuahan tuo pelko on

Kyllä se melko usein on ihan synnynnäistä.

Kyllä se melko usein on ihan synnynnäistä.

Muutaman koiran kokemuksella Yrjön kanssa samaa mieltä - alttius synnynnäistä. "Vajaa" koulutus ei sitten estä "taudin puhkeamista".

Lisäksi kokemuksesta tiedän, että aikuinen koira oppii toiselta sen, aivan kuten kommunikointihaukku misen (räksytyksen) - reviiri-, vahti-, tylsä/kapina-, pelko- jne haukut..

Ikä korjaa joillakin koirilla. Kun sitä kertyy tarpeeksi (reilut 10v) usein lähtee herkin kuulo. Tavallaan helpotus 

Joillain seura/ sylikoirilla se saattaa olla synnynnäistä mutta todella harvinaista.
Silloin kun koira tulee pentuna taloon on sille opetettava kaikki tavat, myös metelin sieto kyky.
Kyky olla säikkymättä yleensä mitään. Mutta suurin osa ei tämmöisiä ajattele ja että se olisi tärkeää.
Eli se pentu heti kun se saapuu mukaan joka paikkaan, eikä pidetä sitä piilossa.

Juu, ja sitten vielä vaikuttaa koiran luonne. Perusjakona avoin, varautunut - vanhemmista voi jotain päätellä.. hieman eri rataa koulutus vaikka tavoite olisi sama.

Mutta kaikki voi muuttua kun yksilö laitetaan laumaan pysyvästi. Opitaan lauman tavat ja hierarkia.. kellä useita koiria samanaikaisesti, ymmärtää ja löytää koirien eroja..

Aloittaja muuten kysyi, mihin voisi mennä koirien kanssa, eikä varmaan ollut kiinnostunut 'hyvistä neuvoista' koiran kasvatukseen....   

^
Arvailua..
Sivuraiteilla taitaa käydä kaikki aktiivikirjoittajat, ainkin joskus - jotkut useinkin.. vaikka ei tämä "karvoihin katsominen" kovin etäällä ollut .. vakavempana pitäisin, jos aloittaja itse asiasta huomauttaisi, tai edes palstapoliisi..

Kiitos muistutuksesta 

Edit; pakko jatkaa, jos jollekin apua http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/uutenavuotena-paukkuu-taas-orion-tuo-markkinoille-maailman-ensimmaisen-koirien-aanipelon-lievittamisvalmisteen-6104829

Joo, alkuperäinen kysymys oli missä Porin lähistöllä olisi hyvä paikka viettää Uuden vuoden vaihdetta puskaparkki tai jokin luontokohde lähinnä tulee kysymykseen. Esille tuli jo Lauhavuori, Seitseminen ja Helvetinjärvi.
Kohde saisi olla mielellään Pohjanmaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi alueen sisällä.

Ihan mielenkiintoista keskustelua on käyty koirien luonteesta, kasvatuksesta ym. Kyllä minulle voi koirankasvatusohjei takin antaa. Ei tiedot ja taidot niin erinomaisia ole, ettenkö voisi neuvoja ottaa vastaan.

Jatketaan vielä vähän offtopicia:
Meillä oli molempien lapsuudenkodeissa koira ja sen jälkeen menikin yli 35 vuotta ilman koiraa syynä vaimon astma ja meidän molempien koiraallergisuus ja myös tytär oli nuorena monille asioille allerginen.
Isäni kultaisen noutajan nuolaisu kasvoihini sai silmäni muurautumaan umpeen jne.  Aina silloin tällöin koira oli meillä muutaman päivän hoidossa, jolloin syötiin antihistamiineja urakalla. Monelta tahoilta kuulimme vuosien varrella, että Lagotto Romagnolo olisi ns allergiavapaa koira. Sattumalta erään perhetutun lapsella oli ongelmana hoitaa kahta koiraa ja otimme kokeeksi 4kk ikäisen Bichon Frisee pennun hoitoon muutamaksi päiväksi. No nyt se on ollut meillä syyskuun lopusta 2009 eikä allergisia oireita ole ollut. Sitten aina silloin tällöin tuli mieleen se alkuperäinen ajatus Lagotosta. Ehkä pitkä koiraton aika syynä että halusimme toisen koiran. Keväällä 2011 aloimme tosissamme etsiä lagottopentua ja Siikajoella oli sopiva pentue, josta saimme Hopeanuolen Balettitossun (Lotta) heinäkuussa 2011.
Bellan ja Lotan kanssa "siedätyshoito" on toiminut ja nykyisin ei enää minullekaan tule allergisia oireita muidenkaan koirien syljestä tai hilseestä. Lähistöllä asuu kultainen noutaja, joka on innokas nuolemaan kasvoja eikä mitään oireita enää tule kun se "pesee" kasvot.

Lisää ehdotuksia hyvästä uudenvuodenviettopa ikasta saa esittää. Pari kolme päivää pärjäämme akkusähköllä mutta ei haittaa vaikka verkkosähköäkin olisi saatavissa. Reissuun lähdetään kaasuttomalla retkeilyautolla, josta oma tarina http://karavaanari.org/index.php/topic,13246.0.html

  Tässä aika kaukana astus, muutama mökki alle kilsan.
   https://www.google.com/maps/d/viewer?hl=fi&authuser=0&mid=zdzuyq95ZbIE.kxZkP29E_JIE
  Lempäälä Birkitan polku.
nimi
Lempäälä Birkitan polku.
kuvaus
Aina mutkaisen ja mäkisen- usein kuoppaisen Savon tien 3110 puolessa välissä menee Birkitan polku / E6 retkeilyreitti, yli.Siinä on raivattu pieni hiekkakenttä.Tuskin talvikunnossa pitoa? Yrjö
  En sitten osannu oikeasti linkittää. "Pomminvarmaa" paikkaa vaikea ennustaa, ainahan voi viereen tulla puskaparkkilainen pommiarsenaalin kanssa.
  Noita kasvatusneuvoja on helppo antaa jos itellä ei oo ongelmaa.
  Meidän koira oppi meille tullessaan meteliin. Oli näet keittiöremppa meneillään piikkauksineen ym.
  Muita käytösongelmia on kuitenkin jäljellä sen verran että antaisin kuoleman tuomion, jos omistaja suostuisi.

Jos ei paikkaa löyy, niin olisiko tästä apua: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/uutenavuotena-paukkuu-taas-orion-tuo-markkinoille-maailman-ensimmaisen-koirien-aanipelon-lievittamisvalmisteen-6104829

Pari aiemmin käymätöntä kohdetta olisi Susiluola ja Pyhävuori. Mahtaako näiden lähistöltä löytyä puskaparkiksi sopivaa paikkaa.

Monta kertaa on mielessä ollut poiketa Susiluolalle mutta aika ohi ajaessa on ollut muka niin kiire, ettei ole tullut poikettua.

Susiluolan parkkipaikalla voisi kuvitella yöpyvänsä, se on hiekkaisen metsäautotien levennys. Sinne pääsee hyvin matkailuautolla. Toinen paikka lähistöllä on ulkoilukeskuksen parkkipaikka noin 500 m päässä.
--
Toinen paikka voisi olla Rauman lähistöllä Sammallahdenmäki ja sen parkkipaikka.