Aihe: 12v. Akkujen Rinnakkaiskytkentä

Öö... Lukisitko myös tuon ed. postaukseni 1. kappaleen, kiitos. Se tyhjempi akku siis ei lataudu siitä täydemmästä, vaan se täydempi pikemminkin purkautuu sille tyhjemmän tasolle

Mutta jos se tyhjempi kuitenkin on se parhaiten luovuttava niin toki se purkaa muita samalle tasolle, onko sillä nyt väliä purkaantruuko ne akut samaan tahtiin vai tapahtuuko tasaus käytön jälkeen? Lopputilanne kuitenkin sama jos ei minimaalisia häviöitä oteta lukuun

Öö... Lukisitko myös tuon ed. postaukseni 1. kappaleen, kiitos. Se tyhjempi akku siis ei lataudu siitä täydemmästä, vaan se täydempi pikemminkin purkautuu sille tyhjemmän tasolle

ei se tyhjempi akku mihinnää hukkaa sitä virtaa vaan latautuu sillä mitä viereisestä ottaa, toki eihänse aivan satarosenttisesti akku varaudu ottamallaan virralla.
ja rinnankytkennässä erikokoiset akut purkauttuvat kuitenkin tasaisesti eli amppeerituntien suhtees tulee amppeereita ulos normi hupikäytössä

onko sillä nyt väliä purkaantruuko ne akut samaan tahtiin vai tapahtuuko tasaus käytön jälkeen?

On, koska se käytön jälkeen tasaantuminen tapahtuu pelkkien häviöiden muodossa, tyhjemmän purkaessa sitä täydempää, lataantumatta kuitenkaan itse siinä lainkaan

ja rinnankytkennässä erikokoiset akut purkauttuvat kuitenkin tasaisesti eli amppeerituntien suhtees tulee amppeereita ulos normi hupikäytössä

Akun kapasiteetilla ja sen virranluovutuskyvyl lä ei todellakaan ole 1:1 suhdetta! Eli ei se 180Ah akku välttämättä anna sen suurempaa virtaa pihalle kuin 60Ah akku, vaan tilanne voi olla jopa päinvastoinkin. Eli tuo virranantokyky riippuu niiden akkujen rakenteesta ja kunnosta, ei niiden kapasiteetista

Mutta kuten sanoin, tähän tilanteeseen törmätään vasta kun akkuja on purettu suurella virralla. Joku 1.500W imppu täydellä kuormalla jonkin aikaa voisi kenties aiheuttaa tuollaisen. Tuo on kuitenkin luokkaa 125A virta mitä tuosta akustosta pitäisi tässä vaiheessa irrota

On, koska se käytön jälkeen tasaantuminen tapahtuu pelkkien häviöiden muodossa, tyhjemmän purkaessa sitä täydempää, lataantumatta kuitenkaan itse siinä lainkaan

Mihin se täydemmästä purettu energia sitten joutuu. Pari viikkoa sitten sällin autosta oli virta loppu, ajoin oman auton (oikeasti lainassa ollut väyläsähköinen jota en halunut rikkoa) sen viereen ja yhdistettiin akut ja jätettiin ne rinnakkain 20 min. Moottoria ei tuossa käytetty. Odottelun jälkeen sällin auto käynnistyi ok pelkästään oman akun varassa. Mistä se oli saanut täytettä ellei akusta jossa se oli kiinni?

On, koska se käytön jälkeen tasaantuminen tapahtuu pelkkien häviöiden muodossa, tyhjemmän purkaessa sitä täydempää, lataantumatta kuitenkaan itse siinä lainkaan

Energia ei katoa. Jos tyhjempi saa virtaa täydemmästä, jolla on korkeampi napajännite, niin tottakai se tyhjempi latautuu senverran että napajännitteet on samat. Hyvin pieni osa energiasta muuttuu lämmöksi resistanssien vuoksi, mutta sillä ei nyt ole mitään merkitystä.

Sinun mukaan sen tyhjemmän jännite ei nousisi yhtään.  Mietippä tilannetta, tyhjempi on vaikka 85Ah akku, jonka napajännite 11V ja täydempi 250Ah jonka napajännite 13V.

Kyll se "vesiämpäreitten pinta" nousee yhtä korkealle , jos ei vuotoja ole. uso ny Ossia 

Mistä se oli saanut täytettä ellei akusta jossa se oli kiinni?

Akku myös palautuu itsekseen pienen odottelun jälkeen jonkin verran kun siitä on revitty ensin suuret virrat ulos. Eritoten kylmillä akuilla tämä palautuminen voi olla versin merkittävääkin, jääkylmä akku kun ei muutenkaan tahdo mitään jättivirtoja ulos antaa

Energia ei katoa.

Juu ei katoa, mutta akussa kyseessä on kemiallinen prosessi akun levyjen pinnoissa, jonne se sähkö siis varastoituu ja purettaessa tuo kemiallinen reaktio tapahtuu vain toisinpäin. Joka tapauksessa näissä molemmissa kemiallisissa muutoksissa on melkoiset häviöt = hyvästäkään akusta et siis saa ulos läheskään sitä mitä sinne olet ladannut = energiaa siis kuluu näihin kemiallisten muutosten hävikkeihin

Kyll se "vesiämpäreitten pinta" nousee yhtä korkealle , jos ei vuotoja ole. uso ny Ossia 

Vastarannankiiski ei usko koskaan mitään suoraan itse pureksimatta

Vai pitäisikö tässä nyt "antaa periksi" sen verran että tuo pintojen ero tasoittuu, mutta merkittävällä häviöllä joka kuluu noihin kemiallisiin reaktioihin, niin tyhjenevässä kuin täydentyvässäkin ämpärimallin säiliössä => yhtä suurilla säiliöillä 4 "lataa" 2:sta, niin lopputulos ei ole siis 3 vaan 2,5 tms. Olisiko tuo sitten paremmin hyväksyttävissä

Vai pitäisikö tässä nyt "antaa periksi" sen verran että tuo pintojen ero tasoittuu, mutta merkittävällä häviöllä joka kuluu noihin kemiallisiin reaktioihin, niin tyhjenevässä kuin täydentyvässäkin ämpärimallin säiliössä => yhtä suurilla säiliöillä 4 "lataa" 2:sta, niin lopputulos ei ole siis 3 vaan 2,5 tms. Olisiko tuo sitten paremmin hyväksyttävissä

Tuon on ihan hyvä, mutta se onkin täysin eri tarina kuin yllä oleva väite siitä, ettei se tyhjempi täyty lainkaan vaikka täydempi tyhjenee. Fysiikan ja kemian lait toteutuu, niille me ei mahdeta mitään vaikka kuinka väännetään ja väitetään.

Vai pitäisikö tässä nyt "antaa periksi" sen verran että tuo pintojen ero tasoittuu, mutta merkittävällä häviöllä joka kuluu noihin kemiallisiin reaktioihin, niin tyhjenevässä kuin täydentyvässäkin ämpärimallin säiliössä => yhtä suurilla säiliöillä 4 "lataa" 2:sta, niin lopputulos ei ole siis 3 vaan 2,5 tms. Olisiko tuo sitten paremmin hyväksyttävissä

Kannattaa   Tuo on ihan hyvä lausunto - verrattuna siihen että myöntäisi olleensa väärässä

Tuon on ihan hyvä, mutta se onkin täysin eri tarina kuin yllä oleva väite siitä, ettei se tyhjempi täyty lainkaan vaikka täydempi tyhjenee.

Kuin myös täysin eri tarina kuin sitä ennen mitä toisaalla esitettiinn että se tyhjempi täyttyisi sen mitä täydemmässä on enemmän, "pinnat tasoittuisi" häviöttä

Tuo on ihan hyvä lausunto - verrattuna siihen että myöntäisi olleensa väärässä

Joskus se onnistuu tuo poliittinenkin lausunto, jopa meikäläiseltä kun oikein yrittää

Kannattaa mennä tuonne kentälle tekemään töitä ja rakentamaan varavoimajärjestelm iä, niin opit ettei tuolla sinun virtapiirillä ole mitään merkitystä, jos molemmat akut ovat normaalisti toimivia ja jännitteeltään samat. Eritehoiset akut toimivat hyvin rinnankytkennällä. Elämä on harvoin täydellistä ja siksi oikeassa elämässä hyvä on oikein riittävä!

Jos akut ovat kuormittamattomana jatkuvassa latauksessa, se muutama kerta kun varavoimaa tarvitaan, rinnankytkentä on hyvä vaihtoehto. Kun latausta ei ole, heikompi kuormittaa parempaa. Täysin identtisiä akkuja ei ole. Aina toinen on heikompi. Iän myöden ero lisääntyy.
Laita erotyskytkin jolla valitaan akku jota käytetään. Lataus diodien kautta, jolloin molemmat saavat latausta.

Lataus diodien kautta, jolloin molemmat saavat latausta.

Diodiin jää aina se 0.6V häviötä, joka on siis kaikki pois latausjännitteestä

Mitenkäs toimisi jonkinlainen vuorolataus-järjestely? Ensin ladataan toinen akku täyteen ja kun se on valmis, ladataan toinen. Tuosta Rellun laturista en ole vielä täysin perillä, mutta roikka auton kyljessä ja oven päällä olevan konsolin kertomia jännitteitä seuratessa vaikuttaisi ihan kuin laturi pukkaisi ensin as.osan akun täyteen ja siirtyisi sen jälkeen ajoakun lataukseen. Mutta tämä on (vielä) tosiaan vain mutua

Diodiin jää aina se 0.6V häviötä, joka on siis kaikki pois latausjännitteestä

Mitenkäs toimisi jonkinlainen vuorolataus-järjestely? Ensin ladataan toinen akku täyteen ja kun se on valmis, ladataan toinen. Tuosta Rellun laturista en ole vielä täysin perillä, mutta roikka auton kyljessä ja oven päällä olevan konsolin kertomia jännitteitä seuratessa vaikuttaisi ihan kuin laturi pukkaisi ensin as.osan akun täyteen ja siirtyisi sen jälkeen ajoakun lataukseen. Mutta tämä on (vielä) tosiaan vain mutua

Tuohon tyyliin kait toimii nykyään kaikki matkailuautojen verkkolaturit ja alustan laturi päin vastoin.

Tuolla hiukan lisäinformaatiota lyijyakkujen sielunelämästä erilaisissa kytkentätilanteissa .
http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-lyijyakkujen-ABC-22-4-2012.pdf

Tuolla hiukan lisäinformaatiota lyijyakkujen sielunelämästä erilaisissa kytkentätilanteissa .
http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-lyijyakkujen-ABC-22-4-2012.pdf

No siinäpä tuo kaikki mistä oli jo topikin alussa puhetta ,on kerrottu selkokielellä .
Ja tuo eri ikäisten ja eri kuntoisten akkujen vaikutus toisiinsa .
On runsasta kokemusta kuinka käyttöikä lyhenee kun akkuja sekoteltiin ennen.