Yleensä aina kun tästä asiasta keskustellaan menee sekaisen se, että on
1) autoverovapaita matkailuautoja ja
2) autoverollisia matkailuautoja.
Eli kaikki matkailuauton vaatimukset täyttävä auto voi olla myös alle 1,90 cm sisäkorkeudella. Ne on tehty alunperin autoverotetuista henkilöautoiksi rekisteröidyistä autoista (pikkubussit) tai erikoisautoista (mm. ambulanssi, poliisiauto, paloauto, joita koskee poikkeussäädökset autoverossa). Autoveron voi maksaa myös matkailuautomuutoks en yhteydessä, jos autoverovapaus ei täyty (1,9m korkeus), käytetystä autosta.
Toisen ryhmän muodostavat sitten autoverovapaat matkailuautot, joilta edellytetään 1,90 m sisäkorkeutta. Niitä voi rakentaa kuorma-autoista, linja-autoista ja pakettiautoista.
Ongelman muodostaa ns. veronkiertotarkoitu ksessa rakennetut matkailuautot. Linkkasin tuolla edelle erääseen projektiin, joka tehtiin MB kuorma-autoon 2012. Sen jälkeen määräykset on pikkasen muuttuneet. Tuon projektin lähtökohdaksi suoraan kerrottiin, että tavoite oli muuttaa kuorma-auto matkailuautoksi, jotta silla saisi ajaa 100 km/h (rajoitin pois) ja että sitä saisi ajaa B-kortilla. "Matkailuvarustus" oli myös sellainen, että ei kukaan matkailisi sillä varustuksella. Sänkyinä vanerilevyt seinille kiinnitettyinä ja tuoli samoin vanerilevy, joka kettingin varassa roikkui seinältä. Pöytä myös filmivaneripalanen. Lattiassa ja katossa ei mitään verhoilua ja seinillä alkuperäinen vanerointi.
Eli tuohon voisi ja pitäisi mielestäni soveltaa autoverolain veronkiertopykälää.
___________________ ___________
Trafin ohjeen pääkohdat:
Matkailuautosta ja autoverovapaasta matkailuautosta säädetään erikseen ajoneuvolaissa, autoverolaissa sekä niitä tarkentavissa alemman tason säädöksissä.
Ajoneuvolaissa säädetyn matkailuauto ajoneuvoryhmän määrittely on seuraava:
Matkailuauto on erikoiskäyttöön valmistettu M-luokan ajoneuvo, jossa olevissa majoitustiloissa on vähintään seuraavat tukevasti kiinni olevat varusteet:
1) istuimia ja pöytä, joka voi olla helposti poistettavissa;
2) makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista;
3) keittomahdollisuus;
4) säilytystiloja.
Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen matkailuauton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta ja varusteista.
Autoverolain kautta asetuksessa autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varus-teista 1256/1992 säädetään:
autoverovapaan matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta.
Alueen pituus mitataan ajoneuvon pituussuunnassa. Käytävässä/alueella ei saa olla epäjatkuvuuskohtia, oviaukko voidaan kuitenkin hyväksyä, jos se on avattuna kooltaan vähintään 190 cm x 40 cm.
Lisäksi autoverolaissa säädetään autoveron välttelystä varustelemalla autoa näennäisesti matalamman verotuksen piiriin seuraavaa:
”Jos ajoneuvo on katsottava rakennetun tai muutetun verosta välttymisen tarkoituksessa siten, että se rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan poikkeaa asianomaiseen ajoneuvojen luokkaan kuuluvien ajoneuvojen tavanomaisista ominaisuuksista, ajoneuvosta voidaan kantaa vero sen mukaan, mitä ajoneuvoryhmää ajoneuvon tai sen käytön on tosiasiallisesti katsottava vastaavan, vaikka ajoneuvo olisi sen luokittelun tai tämän lain säännösten nojalla verosta vapaa tai verotettu alemman verokannan mukaisesti.”
___________________ ___________________ ___
Tässä vielä linkki tuohon caseen. https://www.theseus.fi/handle/10024/41228
Näin perusteltiin muutosta matkailuautoksi:
"Tässä opinnäytetyössä esitettäviin muutostöihin ryhdyttiin kahdesta syystä. Ensimmäinen syy muutoksenhalulle oli kohdeajoneuvon suurimman sallitun ajonopeuden nostaminen sekä sen rajoittamiseen käytetyn nopeudenrajoittimen poistaminen. Ennen muutosprojektia kohdeajoneuvo oli rekisteröitynä kuorma-autoksi, jolloin sen suurin sallittu ajonopeus on 80 kilometriä tunnissa. Projektissa tehtävällä muutoksella saataisiin aikaan ajoneuvolle suurimman sallitun ajonopeuden nousu 100 kilometriin tunnissa, koska ajoneuvosta löytyy lukkiutumattomat jarrut, kuljettajan turvatyyny sekä lisäksi ajonaikana käytettävät istuimet ovat varustettu turvavöin. (Asetus ajoneuvon käytöstä tiellä 1992.)
Toinen syy kohdeauton muutostyölle sekä muutoskatsastamisel le oli vaaditun ajokorttiluokan alentaminen B-luokkaan, eli henkilöautokorttiin . Autoverovapaan M1-luokan matkailuauton vaatimus kuljettajaltaan on B-luokan ajokortti, joka tulisi olemaan merkittävä etu kohdeajoneuvon käyttäjien kannalta. Ajoneuvon ollessa rekisteröitynä kuorma-autoksi siihen kytkettynä oleva yli 750 kilogrammaan painava perävaunu, vaati kuljettajaltaan CE-luokan yhdistelmäajokortin . (Suomen tieliikennelaki, ajokorttiasetus 5§ 1996/2) Muutoskatsastuksen jälkeen kyseisenlaisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen riittää BE-luokan ajo-oikeus."
Mihin unohtui auton käyttö matkailuun?
1) autoverovapaita matkailuautoja ja
2) autoverollisia matkailuautoja.
Eli kaikki matkailuauton vaatimukset täyttävä auto voi olla myös alle 1,90 cm sisäkorkeudella. Ne on tehty alunperin autoverotetuista henkilöautoiksi rekisteröidyistä autoista (pikkubussit) tai erikoisautoista (mm. ambulanssi, poliisiauto, paloauto, joita koskee poikkeussäädökset autoverossa). Autoveron voi maksaa myös matkailuautomuutoks en yhteydessä, jos autoverovapaus ei täyty (1,9m korkeus), käytetystä autosta.
Toisen ryhmän muodostavat sitten autoverovapaat matkailuautot, joilta edellytetään 1,90 m sisäkorkeutta. Niitä voi rakentaa kuorma-autoista, linja-autoista ja pakettiautoista.
Ongelman muodostaa ns. veronkiertotarkoitu ksessa rakennetut matkailuautot. Linkkasin tuolla edelle erääseen projektiin, joka tehtiin MB kuorma-autoon 2012. Sen jälkeen määräykset on pikkasen muuttuneet. Tuon projektin lähtökohdaksi suoraan kerrottiin, että tavoite oli muuttaa kuorma-auto matkailuautoksi, jotta silla saisi ajaa 100 km/h (rajoitin pois) ja että sitä saisi ajaa B-kortilla. "Matkailuvarustus" oli myös sellainen, että ei kukaan matkailisi sillä varustuksella. Sänkyinä vanerilevyt seinille kiinnitettyinä ja tuoli samoin vanerilevy, joka kettingin varassa roikkui seinältä. Pöytä myös filmivaneripalanen. Lattiassa ja katossa ei mitään verhoilua ja seinillä alkuperäinen vanerointi.
Eli tuohon voisi ja pitäisi mielestäni soveltaa autoverolain veronkiertopykälää.
___________________ ___________
Trafin ohjeen pääkohdat:
Matkailuautosta ja autoverovapaasta matkailuautosta säädetään erikseen ajoneuvolaissa, autoverolaissa sekä niitä tarkentavissa alemman tason säädöksissä.
Ajoneuvolaissa säädetyn matkailuauto ajoneuvoryhmän määrittely on seuraava:
Matkailuauto on erikoiskäyttöön valmistettu M-luokan ajoneuvo, jossa olevissa majoitustiloissa on vähintään seuraavat tukevasti kiinni olevat varusteet:
1) istuimia ja pöytä, joka voi olla helposti poistettavissa;
2) makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista;
3) keittomahdollisuus;
4) säilytystiloja.
Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen matkailuauton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta ja varusteista.
Autoverolain kautta asetuksessa autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varus-teista 1256/1992 säädetään:
autoverovapaan matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta.
Alueen pituus mitataan ajoneuvon pituussuunnassa. Käytävässä/alueella ei saa olla epäjatkuvuuskohtia, oviaukko voidaan kuitenkin hyväksyä, jos se on avattuna kooltaan vähintään 190 cm x 40 cm.
Lisäksi autoverolaissa säädetään autoveron välttelystä varustelemalla autoa näennäisesti matalamman verotuksen piiriin seuraavaa:
”Jos ajoneuvo on katsottava rakennetun tai muutetun verosta välttymisen tarkoituksessa siten, että se rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan poikkeaa asianomaiseen ajoneuvojen luokkaan kuuluvien ajoneuvojen tavanomaisista ominaisuuksista, ajoneuvosta voidaan kantaa vero sen mukaan, mitä ajoneuvoryhmää ajoneuvon tai sen käytön on tosiasiallisesti katsottava vastaavan, vaikka ajoneuvo olisi sen luokittelun tai tämän lain säännösten nojalla verosta vapaa tai verotettu alemman verokannan mukaisesti.”
___________________ ___________________ ___
Tässä vielä linkki tuohon caseen. https://www.theseus.fi/handle/10024/41228
Näin perusteltiin muutosta matkailuautoksi:
"Tässä opinnäytetyössä esitettäviin muutostöihin ryhdyttiin kahdesta syystä. Ensimmäinen syy muutoksenhalulle oli kohdeajoneuvon suurimman sallitun ajonopeuden nostaminen sekä sen rajoittamiseen käytetyn nopeudenrajoittimen poistaminen. Ennen muutosprojektia kohdeajoneuvo oli rekisteröitynä kuorma-autoksi, jolloin sen suurin sallittu ajonopeus on 80 kilometriä tunnissa. Projektissa tehtävällä muutoksella saataisiin aikaan ajoneuvolle suurimman sallitun ajonopeuden nousu 100 kilometriin tunnissa, koska ajoneuvosta löytyy lukkiutumattomat jarrut, kuljettajan turvatyyny sekä lisäksi ajonaikana käytettävät istuimet ovat varustettu turvavöin. (Asetus ajoneuvon käytöstä tiellä 1992.)
Toinen syy kohdeauton muutostyölle sekä muutoskatsastamisel le oli vaaditun ajokorttiluokan alentaminen B-luokkaan, eli henkilöautokorttiin . Autoverovapaan M1-luokan matkailuauton vaatimus kuljettajaltaan on B-luokan ajokortti, joka tulisi olemaan merkittävä etu kohdeajoneuvon käyttäjien kannalta. Ajoneuvon ollessa rekisteröitynä kuorma-autoksi siihen kytkettynä oleva yli 750 kilogrammaan painava perävaunu, vaati kuljettajaltaan CE-luokan yhdistelmäajokortin . (Suomen tieliikennelaki, ajokorttiasetus 5§ 1996/2) Muutoskatsastuksen jälkeen kyseisenlaisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen riittää BE-luokan ajo-oikeus."
Mihin unohtui auton käyttö matkailuun?
Hyvä että viimein ihmettelemme samaa asiaa! 
