Aihe: Vaihdelaatikon purkuvaiheet/ fiat Dugato 91/ 2L pensa (5 vaihteen irroitus )

Moi , Loota on kelkan päällä jossa on reikä josta kytkinakseli menee ulos . Elikä ei lepää sen varassa asia huomioitu.

Kyselit kuva 016 vasemman kuulasynkronilaitee n  sisähapaiden määrää / 30

Käytännössä laakereiden pidätinlevy on poistettu ja olen vetännyt  ja pyöritellyt akselia / rattaita sen jälkeen  kokeillut sivuttais klappia ,  speksit eivät pidä enää kutiaan.

Lähtö tilanne oli mauserilla mitattuna heti pidätin levyn poiston jälkeen  oli 0.07 pintaa

Mutta viitearvot ovat max -etäisyys vaihteiston pinnasta on 0.05mm ymmätääkseni.

Hyvä juttu kuitenkin kun tuli lisää tietoa noista sisimäisistä rattaista, voi vähän vertailla kun purkaminen edistyy .


Huomasin että toisio akselin päätylaakeri on skf 445924c .  Mitäs yleensä on alunperin käytetty. Lähemmin metsästän onko loota päivitetty joskus.

Kuva kiinnostaisi saada siitä kytkentäholkin sisäpinnasta ,ei hammasluvusta.( siis kuva 016) Kato,kuule - kaikki vitosen siirtämä voima siirtyy kyseisen holkin sisäkehällä olevien boorien kautta akselille.Viitosen hammaspyörän synkokartion vieressä oleva hammastus on parina tälle kyseiselle hammastukselle.

   Laita kuva jossa synkrorengas on omalla paikallaan hammaspyörän päällä,siitä näkee synkrorenkaan kuluneisuuden.Pelkk ä kuva irrallaan olevasta renkaasta ei kerro mitään kunnosta.
 
Se ensiöakseli olisikin pitänyt olla lattiaa vasten, kuten aikaisemmin esitin. Tätä kyseistä tietoa olisin soveltanut toiseen tällä palstalla olevaan laatikkoprobleemaan,nimittäin siihen riittääkö kyseisen akselin" vapaa liike" siihen ,että laakerin ulkokehä kovertaa 4,5mm vahvan pidikelevyn lävitse.

Se ensiöakseli olisikin pitänyt olla lattiaa vasten, kuten aikaisemmin esitin. Tätä kyseistä tietoa olisin soveltanut toiseen tällä palstalla olevaan laatikkoprobleemaan,nimittäin siihen riittääkö kyseisen akselin" vapaa liike" siihen ,että laakerin ulkokehä kovertaa 4,5mm vahvan pidikelevyn lävitse.

- Tarkoittanet että ennen kuin nelosratas tapaa kotelon pohjan. ? Senhän saisi vieläkin
 kokeiltua jos laatikkoa ei ole purettu enempää. Itseäkin mietityttää sama asia.....


Hätäinen päivitys kesken viikonlopun rientojen.

  Tässä "raakatekstinä" otteita muistiinpanoistani remontin ajalta,
vaihteensiirtäjien kokoonpanojärjestys . Eli purkaessa lopusta alkuun.
Mutta suhtaudu kursorisesti, tähän on voinut jäädä virheitä.

1.  1/2 -linjan siirtäjä (Haarukan ruuvi oltava auki)

2.  3/4- linjan siirtäjä (Haarukan ruuvi oltava auki)

3.  Pakin ratas & akseli paikalleen.

4.  Pakin/viitosen siirtäjä paikalleen. Muista painintappi&jousi
 
Sekalaista:

 Pakki-toisioratas ura alaspäin.

Helposti karkaavia osia/jousia:

Synkronointilaittee n kuulat/jouset. Itse kokosin saavin pohjalla
kun arvelin että karkaavat käsistä.

 Vaihteensiirtäjien keskinäislukituksen tapit:
- 3/4 -linjan akselin pikkutappi pysyy sisällä aika hyvin, ehkä
  hieman rasvattuna vielä huolettomampi.

- Runko-osan tapeille tein pahvista poiminta/asennuskourun joka justiin mahtuu
  siirtoakselin poraukseen. Siitä ei tapit mahdu enään putoamaan vetopyörästökoteloo n.

- Pakin/viitosen painintappi&jousi myös hieman varottava.

Olikohan tässä tämän vaihteiston yllättävimmät, laita muistiin jos huomaat jotain
mikä auttaisi seuraavaa vaihteiston avaajaa.  Nämä pitäisi viimeistellä kunnollisiksi
ohjeiksi.....

Mjerica tuli taas painavaa kirjoitusta , vetää hiljaiseksi  tossa on niin paljon ajateltavaa.



Kuvasarja .toisio akselin mekaniikasta.  pp-96 tiedusteluun

5 ratas synkronrenkaan kanssa ja holkilla

5 vaihteen synkronisointi  kuulalaakerityypine n ,  saa muuten olla todella tarkkana noiden kuulien ja jousen suhteen 
Niinku Mjerica kirjoittaa ,uskon myös vahvasti että vikaantuminen väljistyessään aiheuttavat helposti


Alimmaisessa kuvassa 0017.  nähtävänä 5 nopeuden hammaspyörässä tunnistusura, voisi melkeen veikata että ratas on päivitetty joskus uudenmalliseen.

Ensiöakselin kytkinkopan puoleinen pää laitettu nojaamaan asenuskärryn pintaa vasten  . Tuloksena saatu kuinkapaljon akseli on mahdollista tulla ulos vaihteistokopaan päin.

Tulos mitattu vaihteistokopan rajapinnasta ,ensiöakselin silmälaakerin laakerikehältä.

Tässä mittauksessa kyllä nähdään tulos, kun ihmetelään porautumista  laakeri varmuuslevyyn . pp-96 tiedusteluun


Laakeri pinnan maximi 0,05 vaihteiston rajapinnasta saa olla  . Näin olen ymmärtännyt.


HUOM:!!! Tällaista kokeilua en suosittele tekemään jos ei ole valmis avaamaan koko vaihdelaatikkoa
                Koska ei voi varmuudella pois sulkea sitä että kaikki asettuvat takaisin asianmukaisesti. !!!


yst,ter velimatti.
             

Kiitos tiedosta,reipas 5mm näyttäisi olevan mahdollista tulla.   Mutta ,mutta siinä voi olla eräs asia jota ei ehkä ole huomioitu.Oliko toisioakseli laakereineen alhaalla ,toisinsanoen  siinä korkeudessa mihin pidikelevy sen määräisi.? Tämä siksi ,että ensiöakseli voi törmätä jo pienemmällä ulostulolla toisioakselin hammaspyöriin tai laakerikehään, ja nyt kun yhteinen pidikelevy on poissa niin akselit laakereineen tuli nippuna ulos.

Nousee samalla näköjään myös ylös molemmat puolet yhtäaikaa  ,tässä tapaukessa kun ei ole laakereiden pidätin levyä estämässä.

Jeps, synkrorengas näyttää hyvältä,vielä on varaa kulua. Kytkentähammastuski n hyvältä näyttää,mutta sen holkin hammastus vielä näkemäti.
 Sitten vastausta tähän lainaukseen."Laakeri pinnan maximi 0,05 vaihteiston rajapinnasta saa olla  . Näin olen ymmärtännyt."

   Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle välille ,niin ok ,ja  ilman mitään akseleita.
     

  .Täytynee kysellä tohon tarkennusta noita lahden Ducato loota miehiltä.

Lainaus @JPVäisänen
"Minulle yksi laatikoita purkanut ja kasannut (juurikin Fiat ja Citroen) kertoi että
 syy 5-vaihteen nopeahkoon vikaantumiseen asuntoautoissa (ja myös pakettiversioissa)
johtuu siitä että kun vitonen on "rakennettu" ja lisätty normilaatikon "ulkopuolelle"
 ja akselien (pää- ja sivuakselien) PÄIHIN EI ole lisätty laakereita niin jokainen
voi kuvitella millaisia vääntövoimia aiheuttaa viistotut hammaspyörät kovassa vedossa."

Juuri tätä rataa menee omakin päätelmäni viitosen laakeroinnin vikaantumisen perussyystä.
Kokonaisuutena se on tapahtumien sarja jota hahmotin yksityiskohtaisemmi n säikeessä:

        <http://karavaanari.org/index.php/topic,14736.0.html>
         Peugeot 1988 J5 vaihteistopulma, Vastaus #11

"Uskon Mjerican lausuntoon että öljymäärällä ja se mitä nopeutta 5-vaihteella ajetaan ei
ole mitään merkitystä vikaantumisen kanssa."

- Tarkennan tätä hieman. Eli siis Ducato I-sarjan viisivaihteisilla ei vikaantuminen johdu
 mistään viitosen voiteluongelmasta eikä siihen liittyvästä suunnittelun laiminlyönnistä.
 Päinvastoin, laatikon kuoren sisäpinnassa, vaihteensiirtoaksel in sisäänmenokohdasta aina
 kotelon päätyyn kulkee öljynkeräyshylly joka johtaa rattaitten heittämän öljyn aukon kautta
 suoraan viitosen rattaitten päälle. <http://karavaanari.org/index.php/topic,11720.0.html>
 (Vastaus #3 kuva). Se myös toimii, sen tulin osoittaneeksi puolitahattomasti eräässä kokeessa
 jossa vaihteisto pyöri muutaman sekunnin tyhjäkäyntikierroks illa.

- Tietenkin melkein mikä tahansa vaihteisto voi vuotaa öljynsä ulos, myös tämä. Se olisi ainut
  peruste ylitäyttää vaihteistoa, siis vuodon varalta. Mutta se peruste pätisi mihin tahansa
 vaihteistoon. Viime kesän remontin jälkeen olen tullut tietämään että näissä öljytikulla
 varustetuissa vaihteistoissa vajaantuminen on harvinaisempaa kuin vaikkapa Ducaton seuraavissa
 versioissa ja lisäksi koskee useimmin yrityksien pakettiautoja. Matkailualustat vaikuttavat
 olevan paremman silmälläpidon alaisia.

- Viitosvaihteella ajon nopeudella on kyllä merkitystä mutta aivan päinvastoin kuin tällä
 foorumilla on usein esitetty. Tasaisella nopeudella tasamaalla ajettaessa ilmanvastus on jo
 hyvin pienillä nopeuksilla merkittävin kulkuvastus. Matkailuauton korkealla tasaperällä
 (ilmanvastus syntyy jättövirtauksessa) yli 60km/h nopeudella vastus on melkein pelkkää
 ilmanvastusta ja kasvaa nopeuden neliössä. Vääntömomentti kasvaa nopeasti ja siksi on niin
 tuhoisaa vaihteistolle jos viitosella koetetaan ajaa nopeasti. Vaikkapa siksi kun
 kuvitellaan voitelun siitä paranevan tai mistä syystä tahansa. Vaihteisto ei sitä syytä
 tiedä eikä siitä välitä mutta vääntömomentti viitosella on sille myrkkyä. Siis viitosella
 mieluummin hitaasti kuin nopeasti, mieluummin bensakoneella kuin turbodieselillä. Kaikkein
 mieluimmin ei ollenkaan.

"Ei se ole mikään uskon asia, vaan pelkkää matematiikkaa... Olet siis väärässä."

- Mainiota, minäkin välttelen "uskonasioita"..... saanemme pian laskelmasi tarkasteltavaksi.

"Alimmaisessa kuvassa 0017.  nähtävänä 5 nopeuden hammaspyörässä tunnistusura, voisi
 melkeen veikata että ratas on päivitetty joskus uudenmalliseen."

- Sitä ei voi päätellä tuosta kumpaankaan suuntaan. Tuolla "Remonttikuvia Ducato voimansiirto"
  vastaus #19 on vieras lisännyt otteen korjaamokäsikirjast a. Siinä näkyy maininta
  "Muutos alkaen alustasta 287700". Tuo alustanumero on tullut jo joskus 80-luvulla.

"Siirto haarukka ,onko mahdollisesti uudenpaa mallia ?"

- Haarukka on vanhempaa mallia. En huomannut kysyä Tamgearsiltakaan milloin kiinnitysreikää
 on muutettu.

"Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle
välille ,niin ok ,ja  ilman mitään akseleita."

"Täytynee kysellä tohon tarkennusta noita lahden Ducato loota miehiltä."

- Aivan oikein tuo on. Eli tehtaan suositus laakerikuoren aksiaalivälykselle  0:sta-0,05mm:iin
 mutta saa puristaakin maks. 0.02mm. Siis lukituslevy paikallaan ollessaan saa puristaa.
 Tämä ilmenee samaisesta korjaamokäsikirjan otteesta.
- Itse kiinnitän huomiota siihen että lukituslevy saa puristaa hieman mutta sitä ei edellytetä.
 Tulkitsen asiaa niin että lukituslevylle riittää kun se pitää laakerin aksiaalisesti paikoillaan.
 Sen sijaan sillä ei pyrittäisi lukitsemaan ulkokehää pyörimättömäksi. Näin ollen en huolestuisi
 vaikka tuo 0,05mm tulisi hieman ylitetyksikin. Tärkeämpänä pitäisin sitä että laakeripesä on
 ryhdissään(=ei soikeutta)

- Niin, palaan vielä.... oliko sulla kulumaa lukituslevyn laakerin vastaisessa reunassa?

- Tarkennan tätä hieman. Eli siis Ducato I-sarjan viisivaihteisilla ei vikaantuminen johdu
 mistään viitosen voiteluongelmasta eikä siihen liittyvästä suunnittelun laiminlyönnistä.
 Päinvastoin, laatikon kuoren sisäpinnassa, vaihteensiirtoaksel in sisäänmenokohdasta aina
 kotelon päätyyn kulkee öljynkeräyshylly joka johtaa rattaitten heittämän öljyn aukon kautta
 suoraan viitosen rattaitten päälle.

- Viitosvaihteella ajon nopeudella on kyllä merkitystä mutta aivan päinvastoin kuin tällä
 foorumilla on usein esitetty. Tasaisella nopeudella tasamaalla ajettaessa ilmanvastus on jo
 hyvin pienillä nopeuksilla merkittävin kulkuvastus. Matkailuauton korkealla tasaperällä
 (ilmanvastus syntyy jättövirtauksessa) yli 60km/h nopeudella vastus on melkein pelkkää
 ilmanvastusta ja kasvaa nopeuden neliössä. Vääntömomentti kasvaa nopeasti ja siksi on niin
 tuhoisaa vaihteistolle jos viitosella koetetaan ajaa nopeasti. Vaikkapa siksi kun
 kuvitellaan voitelun siitä paranevan tai mistä syystä tahansa. Vaihteisto ei sitä syytä
 tiedä eikä siitä välitä mutta vääntömomentti viitosella on sille myrkkyä. Siis viitosella
 mieluummin hitaasti kuin nopeasti, mieluummin bensakoneella kuin turbodieselillä. Kaikkein
 mieluimmin ei ollenkaan.

   Edellä esitetyn perusteella täytyy tulla siihen tulokseen, että vitosen vikaantumisprosessi on vuosikymmeniä ymmärretty väärin ja moni on vain hyvällä säkällä välttynyt korjaukselta, laatikon saatua vääränlaista 'hoitoa'!   

 Ensinäkin kiitos .pp-96 ja Mjerica ohjeesta , ainakin minua selkeytti miten toimia.

Lainaus:

"Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle
välille ,niin ok ,ja  ilman mitään akseleita."


Minulle ainakin on selvinnyt kun olen purkanut vaihteistoposken  auki että rikkoutuminen johtuu huonosta laatikon suunnittelusta ja kovan rasituksen tuomasta väljistymisestä. Lopuksi joku pettää ja aiheutta valtavaa tuhoa.Voi vaan arvata minkälaista tuhoa se aiheuttaa kun vaihteistorattaat pyörii ajaessa valtavaa vauhtia ja sinne joutuu kovametallipala .
Niinkun Mjerica todennut,  ihan okeasti ei se öljyn määräi
Ajaessani tolla bensa koneella olen pannut merkille selvästi  lootan äänet. Elikä jos ajaa alle 80km/h vitosvaihteella kuulee selvästi kun vaihdelaatikko
joutuu koville.  Ja jos ajaa liian kovaa  vaihteisto rupeaa viheltämään. Optimaalinen  93-95km/h on vauhtina herkin ajaa eikä vaihteisto ei huuda . Voinhna olla väärässä
näin ainakin itsestäni tuntuu. Käytännössä vaihteisto tulee jossakin vaiheessa kuitenkin poikimaan, se on tullu aivan selväksi.

Juu ja koko ajan sulla on enempi massaa mukana kuin normi pakussa. Suhteuttaisin asiaa tältä kantilta katsottuna. Ajoneuvolla kun tuppaa ikää jo 24v.