Aihe: Mätä Piccolo projekti.

Lattialämmitys on lattian lämmitys kulkimessa. On haaleassa lattiassa mukava avojaloin käpeksiä. Mutta sisätilaa se ei lämmitä. Mitä korkeampi lämpötila vedessä, sitä enempi menee pannun kautta harakoille.

Mitä korkeampi lämpötila vedessä, sitä enempi menee pannun kautta harakoille.

..., mikäli pannu on ulkotiloissa kuten Primus. Aldet  ovat sisätiloissa ja hukkaan menee vain palokaasujen mukana energiaa.

Kyllä osa primuksistakin on ihan sisätilassa

..., mikäli pannu on ulkotiloissa kuten Primus. Aldet  ovat sisätiloissa ja hukkaan menee vain palokaasujen mukana energiaa.

Mitä korkeampi nesteen lämpötila, sitä enempi menee harakoille palokaasujen mukana ja Primus pannussa vielä säteilemällä.
Aldessa siirretään palokaasujen lämpöä paloilmaan.

Alden kattila on tässä.
Tänään sain purettua lattian loppuun ja pestyä rungon. Oli kyllä uskomattoman hyvässä kunnossa runko tossa. Muutamia ruostetäpliä siellä täällä, mutta ei mitään vakavaa. Attelin tohon jonkun massan laittaa nyt päälle ja muutenkin fiksata alustasta kaiken kuntoon ennenkuin lattiaa alan päälle rakentaa.
Kertokaas että mikä se on tämä akseliin tulevan tangon idea mikä liittyy jarruihin jollain tapaa?








Taitaa olla niin et pitää laittaa leveemmät sisälokasuojat suosiolla kun kolme sivua jo korjattu vanhoista lokareista. Se on rengas päässy hinkuttamaan ne puhki, kun ei näytä olevan mitään sivuttais tukea akselilla, eli pelkästään lehtijousien varassa sivuttain.

Onko muuten miten yleistä noi lokarien kulumiset asuntoautoissa, vai onkohan tässä vaan sattunut joku äksidentti?

Kertokaas että mikä se on tämä akseliin tulevan tangon idea mikä liittyy jarruihin jollain tapaa?

Se tanko ohjaa venttiiliä joka säätää taka-akselin jarruvoimaa kuorman mukaan. Enemmän lastia --> enemmän jarruvoimaa.

OK. No mistä sen tietää mihin se säädetään? Vai tarviiko sitä koskaan säätää?

Onko muuten miten yleistä noi lokarien kulumiset asuntoautoissa, vai onkohan tässä vaan sattunut joku äksidentti?

Eipä se lokari muuten kulu jollei siihen rengas  hankaa . Olisko ollut liian isot kumit ja raskas lasti päällä.....vai olisko joku hakenut parempaa pitoa peräpäähän lumiketjuilla    

OK. No mistä sen tietää mihin se säädetään? Vai tarviiko sitä koskaan säätää?

ei tarvitse koskea mikäli toimii, ja katsastusmies kyllä  kertoo onko jumissa, ovat hyvin kiinnostuneita noista.
Mollukka on viralliselta nimeltään  "kuorman tunteva jarruvoiman säädin".
Nyt on kyllä tossa niin hyvin näkösällä että ainakin kannattaa crc:tä tai vastaavaa ruikkia kaikkiin liikkuviin osiin. Ja vaikka pyydät jonkun asiaan perehtyneen tsekkaamaan toiminnan, hylky tulee leimalla jos ei toimi.

 Nuo alb venttiilit yleensä toimii riittävästi, tälläisessä vakiokuormalla olevassa melko turhia, voisi olla jarruteho aina täysillä. Eri juttu jossain avolavassa jossa kuorma vaihtelee suuresti.
  Oisko jousille tarvetta käyttää pajassa, niin ei raappisi lokareihin? Tosin saattaa tulla ongelma että perä on liian korkealla, siitä joku kirjoitti aikoinaan?
  Pattereista oli aiemmin juttua, ehkä kantsii miettiä lisäämistä--eikä vähentämistä?

Nuo alb venttiilit yleensä toimii riittävästi, tälläisessä vakiokuormalla olevassa melko turhia, voisi olla jarruteho aina täysillä. Eri juttu jossain avolavassa jossa kuorma vaihtelee suuresti.
  Oisko jousille tarvetta käyttää pajassa, niin ei raappisi lokareihin? Tosin saattaa tulla ongelma että perä on liian korkealla, siitä joku kirjoitti aikoinaan?
  Pattereista oli aiemmin juttua, ehkä kantsii miettiä lisäämistä--eikä vähentämistä?

ALB- venttiili löytyy ilmajarruista.

Niin autoon oli asennettu lisailmajouset mutta ne on jo irti noissa kuvissa, kun pitää vähän pajailla niiden tukia kun oli päässyt vääntymään. Sitten kun siinä on nuo lisäilmajouset paikallaan niin eikö ne hyvin pitkälti kumoa tuon venttiilin toiminnan? Mitenkä ne tuon venttiillin testaa katsastukessa?

Niin autoon oli asennettu lisailmajouset mutta ne on jo irti noissa kuvissa, kun pitää vähän pajailla niiden tukia kun oli päässyt vääntymään. Sitten kun siinä on nuo lisäilmajouset paikallaan niin eikö ne hyvin pitkälti kumoa tuon venttiilin toiminnan? Mitenkä ne tuon venttiillin testaa katsastukessa?

Joo kyllähän nuo pussit vähentää perän liikettä , mutta esim kovassa jarrutuksessa sen venttiilin pitäisi hillitä takapyörien lukkiutumista perän keventyessä... Ehkä ne venttiilit uutena voi toimiakin siten kuin on suunniteltu mutta tuskin enää vuosien kura- ja suolakylvyn jälkeen.

Noita venttiileitä on monen montaa mallia,  lienee joka automerkillä omansa... joidenkin toimintaa ei pysty edes tarkistamaan silmämääräisesti/käsikopelolla.

Kuten Yrjö kirjoitti, mokoman venttiilin tarpeellisuudesta näissä vehkeissä voi olla montaa mieltä kun kuorma kuitenkin on yleensä melko vakio.

Mutta jos katsuri sen tarkastaa niin toimiva pitää olla.

Tuossa mun ducatossa se kuulemma  toimi, en osaa sanoa onko samanlainen kuin  sinulla.

Joissain säätimissä tuntuu pientä liikettä kun painaa jarrua, esim. Hiacen venttiili oli semmonen ja taisi audissakin olla vastaava. -Ainakin audissa oli 2 pienen pientä jousikuormitteista mäntää suojakumien alla jotka piti joka leimalle  herkistellä nokkapihtien ja crc:n kanssa.
 

Attelin tohon jonkun massan laittaa nyt päälle ja muutenkin fiksata alustasta kaiken kuntoon ennenkuin lattiaa alan päälle rakentaa.

Sen kerran kun pääsisi vaihtelemaan alustan jarruputkia oikein
juhlavasta työasennosta niin ne onkin sitten noin liioitellun hyvät.
Eikö tämä jo lähentele vääryyttä......

  Itselläni on tapana, kun valmistaudun alustan tai koripeltienkin
ruostesuojaukseen, tarjota moottoriöljyä kaikenlaisiin rakosiin etenemään.
Kotelosuojat, ohuetkin, tulee sitten aikanaan perästä. Syynä on se että
niillä on (tarkoituksella) rajallinen aika ennen sitkostumista. Aivan
erityisesti tämä koskee koripeltien sikkauksia mutta muualtakin löytyy
vastaavia paikkoja.
  Itse olen kaikenlaisten massojen suhteen sieltä kitsaimmasta
päästä. Jälki voi olla komeaa mutta alla pääsee yllätys muhimaan. Massaa
levitän lähinnä vain aivan välittömän hiekkasuihkun alueille. (Enkä
tietenkään koskaan ruostesuojaamattoma an pintaan) Tähän menettelyyn on
paljolti vaikuttanut havainto siitä miten hyvin pelkkä kotelosuoja
selviää auton alustassa.