Tekniikkakeskustelut > Kori ja alusta
Remonttikuvia Ducato voimansiirto
JPVäisänen:
--- Lainaus käyttäjältä: velnum - 18.09.2015 kello on 21:10 ---pp-96 . Kun saat modifoitua palikat toimivaksi. Niin voisitko tehdä minulle kanssa saman projektin, maksan materiaali ja työkustannutkset mielelläni.
Täytyy kulmapalat vaan lähetää postissa sulle porattavaksi. Thumb
Hyvä juttu : tässä on suomalaista erikoisammatti osaamista parhaimmillaan Mjerica ja PP-96
--- Lainaus päättyy ---
Täällä olis toinen käsi pystyssä...jos vaan onnistuu.
pp-96:
Kiitän osoitetusta luottamuksesta .
Minä itseasiassa jo porasin yhden lisäsarjan synkropaloja,nyt 7mm syvyyteen. Minulla on vielä irtopaloja joten ei tarvitse tässävaiheessa paloja lähettää,ja katsotaanhan kuinka "pioneerihomma edistyy".
Sorvailin jo toisen version siitä nappulasta -miten vähimmällä pääsis. Lisäksi nappulan materiaali mietityttää ja haetuttaa.
Mjerica:
Liitteen tarkistustiedot:DCTO1AIN.pdf (14 044 tavua)
bb.pdf (72 890tavua)
Nimimerkki Hapero teki taas PDF-käännöksen Autocad-kuvasta ja vielä hieman
enemmänkin. Oikein 3D kuvannon.... Kyllä pitäisi itsekin ehtiä opetella tuota
FreeCAD:n käyttöä. Olisi moneen tarpeeseen.
Eipä tuosta paperitulosteesta ottamastani valokuvasta paljoa selvää
tainnut saada, nyt lienee aika tarkentaa ajatuksiani tuon nappulan muodoista.
Kytkentaholkin kolo on tehty jonkinlaisella jyrsinpäällä, kärki lienee kartio
jos työstöliike on ollut suoraviivainen kuten oletan. Se ei siis ole alkuunkaan
pallopinta. Sen kyljille yritin sovittaa kulmamittaa mutta kovin suurpiirteiseksihän
se jäi, 30ast. holkin sisäpintaa vasten olin saavinani tulokseksi. Se on tietysti
kolmiulotteinen muoto mutta lähelle samaa kulmaa järkeilin tuon nastan pääkartion.
Miksi ei siis vain kopio alkuperäisen kuulan pinnasta..?
Ensiksi, tuo kuulahan käyttäytyy niin että kun se kerran on lähtenyt painumaan niin
sen sivuvoima nopeasti lopahtaa. Se riittää kyllä tekemään tehtävänsä silloin kun
kytkentäliike tapahtuu normaalilla, yhtenäisellä tavalla. Ehkäpä olette joskus
törmänneet siihen että jos vaihdevipua on tullut käsiteltyä epämääräisen huolimattomasti
ja siirtoliike on keskeytynyt, ottanut hieman takaisin ja sitten jatkunut käymättä
kunnolla vapaa-asennossa niin synkronointi saattaa epäonnistua eli vaihteisto "rasahtaa".
Kytkentäholkin liikahdettua takaisin hieman ennen nopeuksien tasaantumista synkronirengas
vapautuu holkin hampaitten kärkien viistopintojen paineesta ja jos esiohjauspalan paine
ei varmista kartiokosketusta niin sykronirengas saatta lipsahtaa läpimenoasemaan vaikka
rattailla on nopeuseroa. Se siis sallii kytkentäholkin edetä kun se onkin uudestaan
etenemässä. Tästä syystä optimaalinen esiohjauspalan mekanismi olisi sellainen joka pitää
pienen esivoiman vapaa-asennosta aina kytkeytymisen loppuun saakka, myös silloin kun holkki
on vetäytymässä. Pantuani merkille että tämä Ducaton vaihteisto on jo "luonnostaan" hieman
suurpiirteinen ja edellyttaa tasaisesti etenevää siirtoliikettä ajattelin yrittää saada
ohjausnastan sivuvoimasta mahdollisimman laaja-alaisen. Kuulahan on tuossa suhteessa
mahdollisimman epäideaali.
Sitten toiseksi, kuulahan voi pyörähtää menemättä väärään asentoon ja toimii
siis näin laakerimaisesti. Nythän tämä etu joka tapauksessa menetetään joten siitäkään
ei koidu aihetta kopioida kuulan muotoa.
Tästä tullaankin sitten siihen, toivottavasti aiheettomaan pelkooni, että tuo
nasta yrittää kääntyä vinoon ja kiilautua. Tässä on kiusallinen kompromissin paikka:
liian pienet välykset voivat aiheuttaa kiilaantumista jos esiohjauspalan alkuperäinen
kanava ja myöhemmin lisätty avarrus eivät osu samaan linjaan. (2) Toisaalta liian suuri
välys antaa myös nastalle enemmän vapautta kiepsahtaa vinoon. Pituuden lisäyksestä
muistettakoon se seikka että sivuliikkeen takia jousen tilaa sivusuunnassa ei saa noin
vaan käyttää muihin tarkoituksiin eli jousta ei voi laittaa porareikään. Tästä syystä
nasta on melko lyhyt. (1)
Miksi sitten jousen kohdistin on noin lyhyt...? Se johtuu siitä että sivuliikkeen takia
jousi on aina kääntämässä nastaa vinoon ja vielä samaan suuntaa kuin kytkentäholkki
sitä työntää, ei siis edesauteta kiilaantumista jousella. Samasta syystä kohdistin on
kapeampi kuin jousi on sisähalkaisijaltaan .
Nastalle olisi varmaan hyväksi olla kosketuspinnoiltaan mahdollisimman sileä.
Siihen tietysti törmätään että esiohjauspalan avartaminen poralla jättää karkean pinnan.
Jos päädytään siihen että esiohjauspaloja avarretaan jyrsinkoneessa niin silloin se
tehdään otsajyrsitapilla, jigissä ja pintakin saadaan paremmaksi. Nastan pysäytysolake
on nyt suunniteltu vastaamaan tavallisen poran 60ast. kärkikulmaa mutta tuossa tapauksessa
se kannattanee muuttaa suoraksi.
Kytkentäholkeissa on nyttemmin myös reunoissa viisteet kuulien kohdalla.
Kannattaa katsoa että sellaiset löytyy ja tarvittaessa tehdä ne. Nastan tarkoitushan
on sallia holkin poistuminen sen päältä ja paluu takaisin. Viiste tehnee siitä täydellisen
sulavan liikkeen joten se kannattaa tehdä vanhempiinkin holkkeihin.
@pp-96: Onko sulla tarvittavat osat kokeilla nastan toimivuutta saman tien?
Armollista tässä lienee se että kytkentäholkki liikkuessaan työntelee nastaa
eri suuntiin joten yksittäinen jumitus vapautunee itsestään.
(1) Ensimmäinen ajatukseni olikin "sulkapallomainen" nasta jonka helma loppuu ennen
esiohjauspalan kanavan isoa päätä. Se ottaisi suuntauksensa pidemmältä matkalta, jättäisi
jouselle sivuliikevaran eikä edes vaatisi palaan muutoksia. Se siis käyttäisi palan omaa
kartiota pysäytysolakkeenaan . Se olisi tietysti mutkikkaampi tehdä eli se sorvattaisiinkin
"häntäpää edellä" (tai käännettäisiin välillä) ja on siinä muutakin huomioitavaa.
Tuo tämänhetkinen versio on automaattikoneelle otollisempi jos vaan osoittautuu toimivaksi.
(2) Tässähän oli lähtökohtana se että olakkeen avarruksen voisi tehdä kuka vaan "kotitalous"
vehkeillään. Jos esiohjauspala avarretaan työstökonetarkkuude lla niin välystä voisi pienentää.
pp-96:
Valmistin osin erilaiset nappulat kuin ohjeessa,ja sitten testaamaan irtolaatikolla: Vaihteet kytkeytyi ok , tosin mitään synkronointia ei tarvinnut tapahtua.
Sitten testasin tilannetta jolloin normikuulat olisi ampaissut ulos: Tällöin synkropala ei saanut enää tukea siirtoholkista vaan alkoi jousen painamana kallistua ulos.Siirtohaarukka ei kyennyt pitämään siirtoholkkia suorassa, ja asetelma koko synkropalan irtoamiselle oli tarjolla.
Huomioni on ,että täysin absoluuttisen varma kyseinen parannus ei ole. Tämä on tosi oma vajavainen tulkintani, kenties joku toinen valmistaa prikulleen samanlaiset kuin ohjeessa ja testaa lopputuloksen.
Mjerica:
Eiköhän tämä huomio ole ilmeisen oikea eli pysäytysolake ei riitä varmistamaa osien
pysyvyyttä rajattomasti. (1) Eräs ajatukseni oli ollut rajoittaa kytkentäholkin liikettä
pakin suuntaan käyttämällä hyväksi muunnettua esiohjauspalan stopparilevyä. (1-4 vaihteillahan
on vastaava rajoite joka estää kuulien karkaamisen) Olin hylännyt ajatuksen eri syistä;
ajattelin pakin siirtoliikkeen vapautta ja niitä tilanteita joissa päätymutteri on löystynyt,
joko syynä tai seurauksena. Korjaamot rakentavat erilaisia juttuja siirtoakselin liikkeen
rajoittamiseksi ja tietääkseni pakki silloinkin tyypillisesti jää toimimaan. Voisi päätellä
että rajoite suoraan kytkentäholkkiin häiritsisi pakkia selvästi vähemmän. Toisekseen
kai on hyväksyttävä se että jos päätymutteri löystyy niin silloin vaan "kaikki osat"
vapautuu lopulta eikä se tilanne voi jäädä seurauksitta. Eli paras saavutus olisi se että
vaihteisto vielä ajokelpoisena varoittelisi pidempään ilman osien karkaamisia.
Ilmeisesti on syytä palata tuohon ideaan ja miettiä mikä olisi paras tapa toteuttaa
se. Mutterin alle ei liene syytä sijoittaa enää toista levyä, sehän on kierteen matkasta
pois. Olisiko se modifioitu uusi levy vai lisäys jo olemassa olevaan?
Niin kauan kuin mutteri pitää ei alkuperäiset kuulatkaan silloin pääsisi karkuun.
Mutterin pettäessä olakkeellinen "kuula" ilmeisesti antaisi lisää varoitusaikaa. Erityisen
paljon lisää silloin jos tuo muutettu stopparilevy pystyisi vieläpä pitelemään esiohjaus-
palaa "ruodussa" silloinkin kun kytkentäholkki ei enää pysty. Muistankohan oikein että
esiohjauspalan reinoilla vaan ei ole vapaata tilaa sijoittaa mitään varmistusohjureita?
@pp-96: Joka tapauksessa hienoa että saatiin uutta tietoa. Ollaan nyt viisaampia
kuin ennen, uskoakseni jo myös viisaampia kuin vaihteiston suunnittelija oli reilut
25v. sitten.
(1)Olin tosin arvioinut kuulien todellisen irtautumistilanteen olevan sellainen jossa
kytkentäholkin vetäytyminen ei ole tapahtunut haarukan viemänä näin pitkälle vaan kuulat,
ollessaan holkin reunalla ja pyrkiessään ulos, työntävät holkkia haarukkaa vasten. Haarukka
tietysti vastustaa sitä johonkin määrään asti ja esiohjauspalalla on silloin vielä allaan
keskiökappaleen tasopintaa hieman enemmän kuin kuvan tilanteessa. Eli palalla ei ole aivan
näin paljon vapautta nousta holkin alta. Kysymys on siis käytännössä siirtohaarukan
kulumisesta johtuvasta väljyydestä, ei niinkään näistä muista katastrofitilanteis ta.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta