Aihe: kosteusmittari asuntovaunuun kokemuksia

Onko kokemuksia muutaman kympin kosteusmittareista tekeekö niillä mitään?

Tuolla olis juttua   
http://karavaanari.org/index.php/topic,10197.0.html



http://karavaanari.org/index.php/topic,6011.0.html

Tuolla olis juttua   
http://karavaanari.org/index.php/topic,10197.0.html



http://karavaanari.org/index.php/topic,6011.0.html

Luin äsken läpi molemmat linkit. Mielenkiintoisia kannanottoja
kosteusprosenteista .

Tulis mieleen että kuuntelee esim. Tahkon mietteitä ja käyttelee vastaavia välineitä.

Linkeissä on sivukaupalla asiasta, mutta kokemusperäisesti väittäisin, että parinkympin Bilteman piikkimittarilla selviää puupohjaisten materiaalien kosteus maallikolle aivan riittävällä tarkkuudella. Mahdollinen pintaan ulottuva kosteus paljastuu helposti esimerkiksi mahdollisia kosteusvaurioita etsittäessä, polttopuun riittävä kuivuusaste selviää käden käänteessä, kuten mahdollinen rakennusmateriaalin kuivuuskin.

Piikkimittarilla vaikka asuntovaunua asiallisesti tutkittaessa, piikit jättävät ainoastaan nuppineulan pistoa vastaavat jäljet. Ellei tiedä mistä reikiä etsii, jäävät ne normaalinäkökykyisi ltä löytymättä.

Tässä taidettiin tarkoittaa hiukan eri kosteusmittaria, mitä ensin ajattelin :p Mulla on sellainen langaton lämpö/kosteusmittari kolmella anturilla. Reissun päällä näkee, jos alkaa kaappi lämpiämään, saa vaikka ylärajahälytyksenki n, ja säilytyksessä saa seurattua vaunun ilmankosteutta kun tuo näytön sisälle.

Tuolta Motonetistä hain piikkikosteusmittar in toukokuussa muistaakseni.
Mittailin eri asioita ja sain uskottavia arvoja.
Tuli 2 kk sitten konekuivattuja (3 vrk) klapeja ja kävin pari päivää sitten mittailemassa niiden kostetta.
Silloin kun tulivat kk sitten mittaei näytti uskottavasti n 20 %.
Pari päivää sitten tuli useamman mittauksen mukaan 7 %.  Tuota lukemaa en usko vaikka oli kuiva kesä.

Bilteman mittari näyttää tuoreen klapin kosteuden olevan hiukan vuodenajasta ja puusta riippuen hiukan alle 30:stä reilusti yli 42:n, johon asteikko loppuukin.
Pari vuotta katon alla ulkona kuivunut klapi on sisähalkaisupinnalt aan noin 12 - 14%. Käsittääkseni ihan uskottavia arvoja. Rakenteiden kosteusvahingoissa lukemat ovat käytännössä samaa luokkaa, kuin tuoreellakin puulla. Kuivat rakenteet ovat samoissa lukemissa kuin kuiva klapi. Erehtymisen vaaraa ei juuri mielestäni ole.
Lisäksi asteikoksi voi valita kovat materiaalit, mutta eroa ei tunnu olevan, kuin huomattavasti pienempi lukualue.

Tuo 12-14 % on tosikuivaa polttopuuta ja vielä ulkotiloissa pari vuotta olleena.  Hyvin on kuivaksi saatu.  Tuo kosteusarvo lämmittää ihan toisella tavalla kun tuore tai laho puu.

Kevättalvella kaadettu, kaksi kesää kuivunut aurinkoisessa paikassa sateelta suojattuna ja irti maasta. Palaa hyvin.
Pikkukosteata tuntuu olevan ihan turha polttaa, syttyy huonosti eikä juurikaan lämmitä.
Veden haihtuminen vie kohtalaisen paljon lämpöenergiaa.