Aihe: Liian suuri aisapaino?

Mitä riskejä on liian suuresta aisapainosta? Negatiivinen aisapainohan on hengenvaarallista, mutta voiko myös liian suuri aisapaino saada yhdistelmän heijaamaan? Ymmärtääkseni aisapainosta on säädetty, että saa olla enintään 25 kg tai 4 % kytkentämassasta. Suurempi näistä on määräävä. Eli jos vaununi painaa 1300 kg, sen painosta enintään 52 kg saisi kohdistua vetokoukkuun. Vedin hetkellisesti tätä olennaisesti suuremmalla aisapainolla ja ajossa alkoi tuntua heijaamista sivusuunnassa. Oliko syy liian suuressa aisapainossa vai kannattaisiko myös auton iskunvaimentimet tarkastaa? Voiko olla myös muita syitä?

   Kun vetoauton perän paino lisääntyy, pitää myös rengaspainetta nostaa, jotta ei renkaiden sortokulma lisäänny.
   Auton/vetokoukun/vetopään valmistajat antavat max. painon, jota ei kannata paljoa ylittää .
  Itse pyrin pitämään aisapainon n. 65-75 kg.. takarenkaissa n. 2.7 bar..

Vetoautossa täytyy tietenkin olla iskunvaimennus sekä kaikki puslat ja nivelet kunnossa.

Aisapainon kasvattaminen pitäisi vähentää heijaamista
Edellisessä Kabesani oli kova aisapaino tyhjänä, yli sallitun.

Taitaa olla aika yksilöllistä (yhdistelmä kohtaista).

Riippuu kovasti vetoauton massasta (suhteessa vaunuun), akselivälistä, takaylityksestä. Yleensä aisapainon kasvattaminen tarkoittaa vaunun tavaroiden siirtämistä tukipisteen (akseliston) etupuolelle - pois siis takaata kun aisapainoa ei kasvateta lisärojulla..

Mitä kauemmas tukipisteestä massoja viedään, sitä enempi syntyy momenttia (huojunnan lähde) - vetokoukku ei ole tukipiste vaan nivel.. autoa ja vaunua ajatellen sen massa voi olla etäimmillään tukipisteestään juuri siinä. Miksi sitten joissan tapauksissa aisapainon lisäys parantaa ajettavuutta; jos on hyvä kantavuus autossa (eikä olla lähellä maksimia), niin tod. näk. auton taka-akselisto rakennne, renkaat ja ripustus eivät ole moksiskaan siitä. Sitten on eri asia, jos mennään rajoilla..

Aisapainolla vetoauton massan kasvatuksestahan tässä on kyse, mutta johtuen takaylityksestä, vaikutusta voi olla myös etuakselimassaan negatiivisesti.. sitten kun tiedetään, että etu- ja taka-akseliston kuormituksen mukaan on suunniteltu pyöräkulmien (toe, camber, caster..) muuttuvan. Varsinki nykyautoissa takana tapahtuu paljon kun jäykät akselit alkavat olla historiaa..

1300kg vaunun veto on varmasti hankalaa, jos aisapaino on vain 25kg. Myös tuo 52kg saattaa vielä olla epävakaa vedettävä.

Minulla on kokonaispaino 1360kg ja siten max aisapaino olisi pyöreästi 55kg - pidän aisapainon kuitenkin "laittomana" 65-70kg, koska vaunun vetopää ja vetokoukku sallivat 75kg aisapainon. Vetäminen on tuolloin paljon vakaampaa.

Mikä oli tuo "olennaisesti suurempi" aisapaino? Olihan tuon heijaamistilanteen nopeus sallituissa rajoissa?

1300kg vaunun veto on varmasti hankalaa, jos aisapaino on vain 25kg. Myös tuo 52kg saattaa vielä olla epävakaa vedettävä.

Minulla on kokonaispaino 1360kg ja siten max aisapaino olisi pyöreästi 55kg - pidän aisapainon kuitenkin "laittomana" 65-70kg, koska vaunun vetopää ja vetokoukku sallivat 75kg aisapainon. Vetäminen on tuolloin paljon vakaampaa.

Mikä oli tuo "olennaisesti suurempi" aisapaino? Olihan tuon heijaamistilanteen nopeus sallituissa rajoissa?

Tässä tilanteen kaikki tiedot: Vaunu on Weinsberg 500, vetoauto upouusi Mersu C 180 CDI (farmari, vetokyky 1800 kg), aisapaino oli n. 90 kg, nopeus n. 100 km/t. Heijaus oli pelottavan voimakasta ja sivusuuntaista, mutta auton ajonvakausjärjestel mä lopetti sen. En kuitenkaan halua kokea enää koskaan uudelleen. Myös 80 km tuntinopeudella tuntui lievää ylösalasheijausta, ei kuitenkaan sivusuunnassa. Vaunun etuluukussa oli tyhjä ja täysi alumiinipullo sekä vararengas. Edessä sijaitsevan parivuoteen alla oli kevyitä kesäkalusteita. Aion ottaa vararenkaan pois, mutta muita kevennyksiä on vaikea tehdä. Olen vetänyt Skoda Superbilla (vetokyky 1500 kg) samaa vaunua (ilmeisesti samalla aisapainolla) vastaavissa tilanteissa, mutta mitään samanlaista en ole koskaan kokenut.

Aion ottaa vararenkaan pois, mutta muita kevennyksiä on vaikea tehdä. Olen vetänyt Skoda Superbilla (vetokyky 1500 kg) samaa vaunua (ilmeisesti samalla aisapainolla) vastaavissa tilanteissa, mutta mitään samanlaista en ole koskaan kokenut.

Olet asian ytimessä.  Kaikki autot ja vaunut eivät välttämättä sovi yhteen. Syitä voi olla monia: Rengastus, jousitus, vetonupin etäisyys taka-akselilta, aisan pituus, aisapaino, ilman pyörteily, ties mikä....   Monet vannovat kitkavetopään nimeen ja se on kehitetty juuri ratkaisemaan tällaisia ongelmia, eli yhdistelmä yritetään saada yhdeksi pötköksi, jotta ei olisi niveltä josta heijaus alkaisi. Vähän niinkuin kasvattaisi sudelle häntää, sanon minä. Kuten itse olet todennut, kyllä se vaunu voi tulla perässä nätistikin, eli veturi ei sitten oikein istu siihen nokalle. Ylöls-alas heijaushan on normaalia, kun tiet eivät ole tasaisia mutta sivuttaisliike on myrkkyä!
Silloin kun byrokraatti ei vielä valvonut tekemisiä niinkuin nyt, pidensin yhden Soliferin aisaa, taisi olla 30-40cm. Ei siis hirveästi mutta sillä siitä vehkeestä tuli yhteiskuntakelpoine n, se kun vikuroi kaikkien autojen perässä.

Tässä tilanteen kaikki tiedot: Vaunu on Weinsberg 500, vetoauto upouusi Mersu C 180 CDI (farmari, vetokyky 1800 kg), aisapaino oli n. 90 kg, nopeus n. 100 km/t. Heijaus oli pelottavan voimakasta ja sivusuuntaista, mutta auton ajonvakausjärjestel mä lopetti sen. En kuitenkaan halua kokea enää koskaan uudelleen. Myös 80 km tuntinopudella tuntui lievää ylösalasheijausta, ei kuitenkaan sivusuunnassa. Vaunun etuluukussa oli tyhjä ja täysi alumiinipullo sekä vararengas. Edessä sijaitsevan parivuoteen alla oli kevyitä kesäkalusteita. Aion ottaa vararenkaan pois, mutta muita kevennyksiä on vaikea tehdä. Olen vetänyt Skoda Superbilla (vetokyky 1500 kg) samaa vaunua (ilmeisesti samalla aisapainolla) vastaavissa tilanteissa, mutta mitään samanlaista en ole koskaan kokenut.

Ensiksi tulee mieleen, onko vaunun rengaspaineet tarkastettu ja mikä renkastus (+paine) vaunussa on.
Noissa saksalaisissa tahtoo olla ensiasennusrenkaina tavallisia autonrenkaita, jolloin ne on liian löysiä todellisille painoille - vaikka kantavuus periaatteessa riittää.

Toisaalta tuo 100km/h on jo vaunulle sellainen nopeus, että tien epätasaisuudet ja tuulenpuuskat voi tehdä jo mitä tahansa.

Osta siihen kitkavetopää.

"Edellisessä Kabesani oli kova aisapaino tyhjänä, yli sallitun."

Olen kuullut, että Kabeissa aisapainot ovat isot.  Mistähän mahtaa johtua?

Tarkista ne rengas paineet, puolen kilon heitto paineessa tuntuu. C-renkaat 3,2-3,7(4) kiloa (4,5 on ollut kun, kyydissä oli hieman tavaraa.)  riippuu kuormasta.  Sekä veturin rengaspaineet tarkista.

Onko joku iso vesisäiliö puolillaan. (hieman kaukaa haettu).

Akselisto oletettavasti vaunussa kunnossa. Ja tän jälken kokeilet siirtää tavaroita ensinnäkin eteen, reilummasti aisa painoa, esim rengas, teltta.. Katsot silmälä yhdistelmän.  Etsimällä sopiva aisapaino niin hyvä tulee. Pistä sen jälkeen mieleen silmä määräisesti kun yhdistelmä on mukavasti toiminut, sen ryhti.  Esim Passatisani oli aavistuksen perä lintassa ja aavistuksen keula koholla, tuli vakaasti, kun se poikkesi, muuttu käytös hoonompaan.  Nykyisesä sama tilanne.
Itse en oo aisapainoja kyylännyt/punninnut, silmällä katsonut ja riittänyt on.  Arvioisin tän hetkinen aisapaino itselläni n. 78,291kg. Rengas ja rautakaasupullot etukotelossa, lankkua.

Ja tän jälken kokeilet siirtää tavaroita ensinnäkin eteen, reilummasti aisa painoa, esim rengas, teltta.. Katsot silmälä yhdistelmän.  Etsimällä sopiva aisapaino niin hyvä tulee.

Ihanko tosissaan ehdotat aisapainon nostamista mainitusta n.90 kilosta 

Olet asian ytimessä.  Kaikki autot ja vaunut eivät välttämättä sovi yhteen. Syitä voi olla monia: Rengastus, jousitus, vetonupin etäisyys taka-akselilta, aisan pituus, aisapaino, ilman pyörteily, ties mikä....   

(bold lainaajan)

Tästä hyvänä esimerkkinä mein yhdistelmä. Vaunu pajeron pierässä voi ajella vaikka 110 mittarissa, ei ees huomannu et raahas perässä jotain.. Vaan sitikalla ei yli 80 km/h ajeta juurikaan PAITSI  jos aisalle iskee pyörätelineen ja siihen pari fillaria. Aisapaino kasvaa, mutta fillarit rikkovat mukavasti sen ilman niin että ei lähde yhdistelmä "uimaan"..

Mulla solikassa(5602i)..2täyttä kaasupulloa,2kw aggregaatti ja laudat/lankut jne..unohtamata tietysti 2maastopyörää aisalla.
Ja takana on sängynpäällä camping kalusteet,grilli ja muuta sälää arviolta yhteensä n50kg..
Akseleiden kohdalla n.100 l vesikuorma ja muut sälät päälle..eli matkustuskunnossa vaunun koko paino on jotaki 1500-1700 kilon paikkeilla..viime vuonna käytin vaakalla vaunua ja se silloin näytti 1500 kg..ja oli melekein tyhjä vaunu..
Eli voes  päätellä ett vaunun ilmotettu kokonaismassa tulee jo pelkällä tyhjällä vaunulla..mitenhän nämä lienee punnittu tyypityksessä?
Alkuperiseen asiaan palatakseni,aenaki mulla aisapaino tuolla em.kuormaamisella on n.30 kg..eli raakasti alakanttiin..joutuu camping kalusteet siirtämään keulaan..sitte alakaa rauhottua..