Aihe: Truma hyötysuhde

Nyt ei ole muuta kuin tiedonpuuttellinen ongelma.

Vaan tuli keskustelussa esiin tällainen: Minkälainen on Trumaticin hyötysuhde verrattuna vesikiertoisiin systeemeihin. Itse kuvittelin vesikiertoisen sitovan lämpöenergiaa itseensä ja sillä keinolla pääsevän parempaan, vaan en olekaan asiasta aivan varma. Puhun nyt vain kaasu--->lämmin suhteesta. Ei sotketa sähköllä monimutkaisemmaksi tätä.

(ei. Nyt ei ole kyse siitä suomi24 jutusta, vaan ihan tosiasioista)

Nyt ei ole muuta kuin tiedonpuuttellinen ongelma.

Vaan tuli keskustelussa esiin tällainen: Minkälainen on Trumaticin hyötysuhde verrattuna vesikiertoisiin systeemeihin. Itse kuvittelin vesikiertoisen sitovan lämpöenergiaa itseensä ja sillä keinolla pääsevän parempaan, vaan en olekaan asiasta aivan varma. Puhun nyt vain kaasu--->lämmin suhteesta. Ei sotketa sähköllä monimutkaisemmaksi tätä.

(ei. Nyt ei ole kyse siitä suomi24 jutusta, vaan ihan tosiasioista)

Vesikiertoisen "lämmönsitominen" ei vaikuta hyötysuhteeseen mitenkään. Hyötysuhteeseen vaikuttaa ainoastaan savupiipusta ulkopuolelle karkaava lämpö (energia).

Mutua:
Edellinen auto jossa oli vesikiertoinen Alde pystypannu tuntui kyllä todella paljon energiatehokkaammal ta kuin nykyisessä oleva Truma 6002.

Siinä Matkaajassa ei ollut kuin pieni 5kg kaasupullo ja se tuntui riittävän paljon kauemmin kuin 11kg kaasupullo riittää tuossa nykyisessä. Onhan autoillakin tietenkin eroa (edellinen oli 5m pitkä, ja nykyinen 6m).

Lisäksi lämmön tasaisuus on kyllä omaa luokkaansa vesikiertoisessa. Truma parani hieman kun laitoin ulkoisen termostaatin parempaan paikkaan kuin alunperin oli lämmittimen kaapin yläpuolella.

Hankin 20eurolla pienen 700w sähkökäyttöisen öljypatterin, ja kun tuon pitää päällä niin ei paljoa 10 asteen ulkolämmössä enää Truma puhallellut.

Omat tuntemukset siis:
Alde:
+ Tasainen lämpö
+ Sähkölämmitysmahdol lisuus (1kw ja 2kw, ikinä ei edes 2kw tehoa tarvinnut)
- Pieni liekki päällä vempeleessä koko ajan.

Truma:
+ Nopea lämmitys, ja kuivattaa
- Epätasainen lämpö (autossa lämmitin on perässä niin alkoviin tulee lehmän henkäys)
- Suuri kaasunkulutus
- Suuri virrankulutus
- Ei sähkövaihtoehtoa
- Vaikka boilerissa ei ole vettä, lämmitin haluaa pitää sen lämpimänä (=lämmitin käy välillä vaikka huonelämpötila on riittävä)

Eli seuraavaan peliin haluan patterit.

Eritäin vaikea varmaan mitata 

Savukaasulämpötila, paloilmapuhallinavu steisen ilmamäärä vs. vapaakierto, savukaasun HC-pitoisuus (palamaton osa), jne.. ja vastapainona kaasunkulutus pitäisi mitata. Sekä tietää lämmön suoraan johtuminen ulos (Primukset). Sinällänsä energian siirtotapa merkityksetön, jos energiaa samanverta siirtynyt..

...Sinällänsä energian siirtotapa merkityksetön, jos energiaa samanverta siirtynyt..

Selkeämmin kiitos. Kysyjä yksinkertainen.

Tarkottiko tämä nyt sitä, että lämpö siirtyy joka tapauksessa ilmaan jossakin vaiheessa ja näin ollen laitteet siinä välissä ovat merkityksettömiä?

Voi olla, että käytän sanaa hyötysuhde väärässä yhteydessä. Vaan oli ideana tuo, mistä smy puhui. Saako kummastakin saman verran lämmintä vaunuun samalla kaasumäärällä, jos ajatellaan että varsinainen poltinlaite on samantehoinen molemmissa?

Saako kummastakin saman verran lämmintä vaunuun samalla kaasumäärällä, jos ajatellaan että varsinainen poltinlaite on samantehoinen molemmissa?

Jos hyötysuhde on sama, niin kyllä.

Lähinnä tulee merkitykselliseksi savupiipusta ulos karkaava energia, jos truma ei ota puhallusilmaa ulkoa (AirMix).

Voi olla, että käytän sanaa hyötysuhde väärässä yhteydessä. Vaan oli ideana tuo, mistä smy puhui. Saako kummastakin saman verran lämmintä vaunuun samalla kaasumäärällä, jos ajatellaan että varsinainen poltinlaite on samantehoinen molemmissa?

Vaunun sisäilma lämpiää huomattavasti nopeammin Trumalla. Eli vesikiertoinen ja Truma kun laitetaan samanlaisiin vaunuihin ja samoihin olosuhteisiin Truman lämmittämä lämpenee nopeammin, tässä vaiheessa hyötysuhde mielestäni Trumassa parempi.  Molemmissa sama teho päällä tietty.

Lämmön ylläpito saattaa hyvinkin vesikiertoiselta vaatia vähemmän tehoa.

Vaunun sisäilma lämpiää huomattavasti nopeammin Trumalla. Eli vesikiertoinen ja Truma kun laitetaan samanlaisiin vaunuihin ja samoihin olosuhteisiin Truman lämmittämä lämpenee nopeammin, tässä vaiheessa hyötysuhde mielestäni Trumassa parempi.  Molemmissa sama teho päällä tietty.

Lämmön ylläpito saattaa hyvinkin vesikiertoiselta vaatia vähemmän tehoa.

Mutta eikös Truma tuppaa laittamaan täyden höngän päälle (6kw tms) jos lämpötilaero on riittävä. Kuinkas nämä vesilämmittimet?

Kyllähän nekin alussa lämmittää täydellä teholla mikäli paluuvesi on tarpeeksi kylmä ja lämpötilaero riittävä. Vai olenko tuossa väärässä.

Kyllähän nekin alussa lämmittää täydellä teholla mikäli paluuvesi on tarpeeksi kylmä ja lämpötilaero riittävä. Vai olenko tuossa väärässä.

Tietääkseni Alde lämmittää aina täydellä teholla.

Säädettiinkö Aldella ainoastaan veden lämpötila vanhoissa pystymalleissa ja ohjaus löy täydelle liekille kun lämpö oli alhainen.

Kun ei muista

Tietääkseni Alde lämmittää aina täydellä teholla.

Minulla on tuossa ikivanhassa Aldessa sytytysliekki (vaimikäsenytoli) ja täysi kaasu (ilmeisesti). Vermeessä säädetään kiertoveden lämpö. Kun haluttu on saavutettu, Alde on ylläpito-moodissa (polttaa, kun on tarpeen).

Minulla on tuossa ikivanhassa Aldessa sytytysliekki (vaimikäsenytoli) ja täysi kaasu (ilmeisesti). Vermeessä säädetään kiertoveden lämpö. Kun haluttu on saavutettu, Alde on ylläpito-moodissa (polttaa, kun on tarpeen).

Minulla on kokemusta ainoastaan näistä uudemmista 3000-sarjalaisista.

Minulla on tuossa ikivanhassa Aldessa sytytysliekki (vaimikäsenytoli) ja täysi kaasu (ilmeisesti). Vermeessä säädetään kiertoveden lämpö. Kun haluttu on saavutettu, Alde on ylläpito-moodissa (polttaa, kun on tarpeen).

Tottakai tuolla on lisäksi huonetermostaatilla ohjattu kiertovesipumppu, joka niitä varsinaisia pattereita ruokkii. Itse pitäisi siis osata löytää paras suhde kiertoveden lämmön ja huoneenlämmön väliin. Oikein säädettynä tuon siis pitäisi osata polttaa mahdollisimman vähän kaasua ja akkusähköä lämmön tasaisuuden kärsimättä. Siinä sitä saattaa olla eräällä sarviniekalla vielä hiomista.

Eikös näissä kaikissa lämmönlähteissä poltin ole on/off tyyppiä, ts. liekki täysillä tai ei mitään (pl. pilot-liekki, joka ei vars. lämmitä)- toisissa säädetään käsin ehkä liekin kokoa kaasun virtaamalla tai polttimien määrää; poltin käy kuumempana. Ja mitä kuumempi on "pesä" sitä suurempaa on lämmön karkaaminen painonvoimaisesti pakoputkesta ulos, myös lepoaikoina. Primuksessa vielä koko lämmittimen lämpöreservi käy vilvottelemassa, jos kiertopumppu pyörii kokoajan.

Vesikiertoisessa mitä hitaampi on vedenkierto, sen tehokkaampaa on lämmönjohtuminen patterista. Ja yleisesti kait paras hyötysuhde saadaan mahd. isolla lämmönluovutuspinta-alalla (ripapatterien/lattiaputkiston määrällä), matala kiertopiirin lämpö ja hidaskierto - ts. meno- ja paluu veden lämpötilaeron ja virtaamalla päästään kiinni siirettyyn energiamäärään. Truman puhallinpuolella taas puhallusilman ja otetun ilman lämpötilaero on isompi, mutta toisaalta siirrettyä energiamäärä mietettäessä huonoa, on siirretty lämpömäärä huono. Ilman ominaislämpökasitet ti on 0,714 kJ/(K·kg) kun taas vedellä (ilman gykolia) se on 4,182 kJ/(K·kg). Eli karkeasti litralla vettä siirtää 4000 kertaisen lämpömäärän mitä litralla ilmaa - homma tosin muuttuu kun puhallin puolella hyötysuhde lämmönluovutuksessa on liki 100% - konvektoitumisesta, ja vähäisen lämpösäteilyn kautta, lämmönsiirtyminen konvektoripatteriei sta on hidasta, sitä kautta huonoa. Näkyy siinä kun kylmätila pitäisi saa nopeasti lämpimäksi.

Toisaalta, jos lämpöhukka (seinien läpi ja ilmanvaihdon kautta) on iso (kova pakkanen), on iso lämmönsiirtokyky (lämpöräärä/litra tai kilo) eduksi. Trumalla vielä kylmällä ilmaläpötilojen kerrostuminen sisätilassa lisää painovoimaisessa ilmavaihdossa ilmanvaihdon määrää, mikä kasvattaa taas lämmön hukkaa.. Ei ole yksisellteinen asia, ja kaikkea voi tietysti yrittää rajottaa..

Eroja noissa on, mutta molemilla pärjää