Aihe: Mitä oli elämä ennen!

Mutta se ei johda Suomea.

Vaan ei viitti tuoda edes poliittista historiaa tänne, se on liian lähellä nykypäivää.

Etenkin kun yli 90% suomalaisperheistä oltiin naama maassa rähmällään naapurin edessä, tai ainakaan kannatettiin persseennuolijoita - meillä ei.

Puhut asiaa punasten puolella aina,niin kuin tääläpohjan tähden alla,taas saa raivarin eräät..

Sellainen ei ole kyllä tarkoitus, sen kun vaan historiaa kertailin.

Saadaan siirrettyä vapaalle alueelle, jos se oli liikaa.

------------

Huomaan vaan, että käsite "ennen" vaihtelee. Ite kuvasin tuossa aikaisemmin 80 -luvun loppua, Höpö viiskytlukua.

Sellainen ei ole kyllä tarkoitus, sen kun vaan historiaa kertailin.

Saadaan siirrettyä vapaalle alueelle, jos se oli liikaa.

------------

Huomaan vaan, että käsite "ennen" vaihtelee. Ite kuvasin tuossa aikaisemmin 80 -luvun loppua, Höpö viiskytlukua.

Oikein teit Jos joku ei ymmärrä,niin ei meidän vika!

Sorry! Olen liian vanha !

Sorry! Olen liian vanha !

Vanha

Ei muista? Ei kai sentään.

Oliko se sen kummempaa kun nykysinkään....no pi.....u kiinnosti ehkä vähän enemmäm kun nykysin ja ottaakkin jakso enemmän niin ja jokainen moottoripyörä ajettiin "tappiiin"    Nyt vaan tollotellaan ja yritetään saada aika kulumaan

Viiskytluvulla taisivat ainoita karavaanareita olla romaanit (tuolloin yleinen kutsumanimi oli vielä mustalainen). Vankkureissa hevosvoimia oli yleensä tasan yksi ja leiripaikka oli aina puskaparkki.
Niin ne ajat muuttuu ja karavaanarit vaihtuu. 

Ja ennen aikaa joilloin kännykkä on jokaisella taskussa joillain useampikin niin kiire oli tuntematon käsite, soitettiin lankapuhelimeen jos ei vastattu niin silloin ei ollut kotona ja soitetaan myöhemmin uudelleen. Nyt jos ei vastaa kännykkään siitä vedetään herne nenään ja ollaan paniikissa että mitä tapahtunut. Sama töissä pitäisi olla kokoajan tavoitettevissa ja työmaalla ennenkuin on tilausta keretty tehdäkkään. Laskutkin tulee sähköisenä ennenkuin tavara kerkiää varastoon.

Ei oltu aina tavotettavissa .
Suomen toisella laidalla käynti oli suuri tapaus.
Silloin kauppiaat sanelivat mitä me tarvitaan ,nyt on päinvastoin.
Ja nykyisin  kaikkea turhaakin on tarjolla vaikka kuinka paljon vaikkei kukaan niitä tarvikkaan.

oi niitä aikoja
käytiin monta kertaa viikossa tansseissa
ja lippurahat tein kioskilla myyntitöitä
sekä vanhempia auttelin
jotta sain tanssilippurahan kokoon
eikä silloin oltu väsyneitä
vaikka joskus se tanssireissu venyikin myöhään
tai aikaseen aamuun 
ei oltu myöskään kipeitä
vaan airobikit sekä muut liikunnat olivat harastuksina
myöskin tein sittemmin lapsille ja itselleni kaikki vaatteet
niissä kun säästi asuntolainoihin monet pennit
töissäkin käytiin ja reissattiin
niin kotomaat kuin ulkomaatkin 

näin jälkeenpäin kun mietin
niin mistä sitä energiaa riittikin kaikkeen
nyt jos joskus käyn tansseissa
ja tulee valvottua hiukan yli puolen yön
niin viikkohan siinä menee toipuessa 
näin se elämä muuttuu
ja on, sitä oppinut hiljaakin kulkemaan
kun kontit ei nopsaakaan enään mene 
 

Suomen toisella laidalla käynti oli suuri tapaus.

Niinpä.

Tapaus oli myös, kun joku koulusta lähti rapakon taakse vaihto-oppilaaksi, tarpeeksi stipendejä sun muita keräiltyään. Liekö ainoa asia, jota menneisyydestä kadun, kun en uskaltanut, vaikka todennäköisesti olisin pystynyt itseni sinne järjestämään. Pitää sitten ottaa aikuisena kaikki takaisin.

Nyt olisi maailma auki, ainakin toistaiseksi. Kaikkialle ei vaan pääse kulkineella.

Ennen oli kaikenlaista yhdistystoimintaa, jossa oltiin innolla mukana. Nykyään moni on kuihtunut.

Siellä sitä istuttiin espanjassa tai portugalissa rekan kopissa ja soiteltiin joka toinen päivä, että mistä haetas paluu kuorma. Ja kuka sattu sopivasti soittamaan pääsi kotiin. Sitten tuli ensimmäiset gsm ja homma alkoi toimia kunnolla niillä kellä se oli.  Ja koiran elämä oli omalta kohdalta loppumassa juuri gsm avulla.
Hyvä vekotin joka on varmaan vaikuttanut minun työhommiin eniten myönteisesti.

Siellä sitä istuttiin espanjassa tai portugalissa rekan kopissa ja soiteltiin joka toinen päivä, että mistä haetas paluu kuorma. Ja kuka sattu sopivasti soittamaan pääsi kotiin. Sitten tuli ensimmäiset gsm ja homma alkoi toimia kunnolla niillä kellä se oli.  Ja koiran elämä oli omalta kohdalta loppumassa juuri gsm avulla.
Hyvä vekotin joka on varmaan vaikuttanut minun työhommiin eniten myönteisesti.

muistan kun meillä oli eka Erikson
on muuten se vieläkin
oli monipuolinen
kävi jopa vasarana tai ainakin melkein
kokoakin löytyi
mutta ei aina kuuluvuutta
ei läheskään ollut joka paikassa gsm:ää
ajeltiin kerrankin asuntoautolla
vuosi kai papu
ja olin kartanlukijana
no löysin sitten oikotien
jossain tuolla hämeessä tai oliskos ollut idempänä
mutta tie jonne pyysin ukkokultaa ajamaan
alkoi muutumaan kärytieksi
tai tais olla huonompaakin
ei ollut talon taloa missään
ja katsoin sitä kännykkää
niin oli kokoajan singnaalit eli kuuluvuus 0..
en kilometreistä tiedä
mutta oiskos tunti ajettu
kamat kaapeista ulkona
ja itsekin välillä kattoon lentäen
näimme ekan talon ..
silloin ukkokulta kysyi
olitko ajatellut , että autokin ois voinut vaikka hajota
ja kuuluvuus 0 ?
no siihen vastasin
että kerran meinasin
mutta en sitten ajatellutkaan
no sen talon jälkeen meni varmaan liki toinen tunti
kun oltiin ihan oikeesti ihmisten ilmoilla 
sen jälkeen ei ajeltu, kuin  teitä
joissa ei ollut kuin korkeintaan 2 numeroa
mutta nyt kyllä taas kuljetaan kyläteitäkin 

Ei oltu aina tavotettavissa .
Suomen toisella laidalla käynti oli suuri tapaus.
Silloin kauppiaat sanelivat mitä me tarvitaan ,nyt on päinvastoin.
Ja nykyisin  kaikkea turhaakin on tarjolla vaikka kuinka paljon vaikkei kukaan niitä tarvikkaan.

mun on pakko jatkaa että mielestäni mikään ei ollut yhtään paremmin silloin
tarpeet olivat sen ajan mukaiset
tästä globalisuudesta täytyy vain yrittää järkevästi käyttää edut hyväkseen
mielestäni EU antaa meille myös paljon hyvää
täytyy vain toivoa että valtakunnallinen toiminta Suomessa pääsisi jokseenkin järkevälle ja kestävälle tasolle