Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Vetoautot => Aiheen aloitti: vesako - 11.02.2012 kello on 18:09
-
Paljon puhutaan jotta sopiva aika pitää
päällä on noin kaksi tuntia.
No, mitäs haittaa on jos illalla jo laittaa
töpselön seinään jotta aamulla on lämmin
moottori.?
Ei pohdita nyt sitä sähkön kulutusta vaan
onko siitä haittaa auton moottorille.
-
Terve!
Mitähän haittaa siitä voisi olla! Enempi kai siitä on haittaa, että kone päästetään lujasti pakkasen puolelle ja taas lämmitetään. Luulis olevan aina parempi, mitä pienemmät lämmönvaihtelut. :)
-
Näille nykyisille säteilylämmittimill e ei tunnu pari tuntia riittävän. Audi ei lähtenyt edes käyntiin vajaan parin tunnin lämmityksellä -36asteen pakkasella. Neljä tuntia lämmityksessä niin lähti tulille ku kesällä.
Hyvin usein mulla on autot yön yli lämmityksessä eikä mitään ongelmia ole ilmennyt ellei sellaiseksi lasketa mersussa (tavallinen lohkolämmitin) pientä jäähdytysnesteen hävikkiä. Muutaman kerran talven aikana pitää 0,5litraa lisätä, kesällä ei koskaan.
-
Eli tyyliin työpaikalla on mahdollista pitää roikanpäässä 8h.. Siinä mielessä paljon parempi kuin ei ollenkaan.
Mutta tosiaan hyödytöntä "veden kantamista kaivoon" -meinikiä useiden tuntien ajan - riippuu olosuhteista; tuulisella paikalla jäähtyminen voi olla, niin tehokasta, ettei startatessa oikein huomaa eroa oliko johdonpäässä vai ei. Toki asiaan vaikuttaa, onko letku-, lohko- vai säteilylämmitin vielä. Itse lämmitin elementti voi tykätä kyttyrää (eristysvuotoa), jos vuorokauden lämmityksiä harrastetaan kun mitään ylilämpösuojaa ei löydy (paitsi isommat moot. ulkop.lämmittimet).
Tietty vrk-sessiossa pistemäinen lämpö voi nousta toiselle sadalle asteelle pienellä alalla; kerrotaan että öljykalvo sylinterin sisällä voi ohentu/kuivua, jne... Riippuu elementin sijainnista sylinterin/lohkon vesitilassa.
EDIT: sellaista olen joskus 90-luvulla bensaruisku vehkeissä havainnut, että esim lisäilmaluistinta moott. ohjaus ei avaa riittävästi (+ pa-paine ja ruiskuennakko lämpöisän koneen), kun mittaa syl. kannesta liki normilämpöjä. Eli ei käy nopeaa joutokäyntiä, vaan aavistuksen kangertelee..
-
Joopa Jones, säteilylämmittimet vaativat tupla-ajan ja pakkasen ollessa yli 20 kolminkertaisen ajan. Kaikkea ne muuten kehittävätkin tänne Suomeen.
-
Mikähän muuten mahtaa olla perimmäinen syy näihin säteilylämmittimiin siirtymiseen?
-
Joopa Jones, säteilylämmittimet vaativat tupla-ajan ja pakkasen ollessa yli 20 kolminkertaisen ajan. Kaikkea ne muuten kehittävätkin tänne Suomeen.
Kaksi vanhaa silitysrautaa ajaa saman asian :D
-
Nykyvehkeissä ei ole enää ns pakkasroppuja mistä otettiin valu hiekka pois tekniikka kehittynyt valmistuspuolella.
-
aikoinaan yhellä naapurilla oli moottorin alla ykslevynen sähköhella lämmittämässä moottoria. teki mieli viedä paistinpannu siihen yön aikana. ois ollu naapuri ihmeissään ;D
-
Nykyvehkeissä ei ole enää ns pakkasroppuja mistä otettiin valu hiekka pois tekniikka kehittynyt valmistuspuolella.
Letkulämmitin !! ;D
-
Aikoinaan tuli lämmitettyä fiat 600 öljypohjaa pienellä keittolevyllä, kun siinä ei ollut lohkolämmitintä.
-
Aikoinaan tuli lämmitettyä fiat 600 öljypohjaa pienellä keittolevyllä, kun siinä ei ollut lohkolämmitintä.
Tuttua hommaa ! ;D
-
88k5 oli jyvällä asiasta, jotta mahtaako
käydä niin että öljyt lämpimässä valuvat
alas ja sitten kuivaa moottoria käynnistetään.?
Vai onko tämä vain teoriaa.?
-
88k5 oli jyvällä asiasta, jotta mahtaako
käydä niin että öljyt lämpimässä valuvat
alas ja sitten kuivaa moottoria käynnistetään.?
Vai onko tämä vain teoriaa.?
Tällaista olen kuullut, mutta asiantuntemusta ei ole. Eikä varmaankaan vaikuta heti, vaan ajan kanssa.
TV:n tuotantoautoja lämmitettiin kahden kilowatin valonheittimillä kun piti startata pakkasesta pois autojen seistyä vaikka muutamia päiviä.
-
säteilylämmittimet vaativat tupla-ajan ja pakkasen ollessa yli 20 kolminkertaisen ajan.
Eikä se ajan tuplaaminenkaan kuten ei myös triplaaminenkaan nosta niitä moottorin lämpöjä niin kuin luulisi, moottorin lämpömittarin ensimmäinen palkki ei nouse yhtään nopeampaa tahtia olipa auto tolpassa kaksi vai neljä tuntia, ei ainakaan omien mittausten mukaan.
Tänä aamuna -8 asteen pakkasessa neljän tunnin lämmitys nosti kannen pintalämpötilan n. +10 asteeseen, lämpö ei tuosta nouse vaikka auto olisi sähkössä koko yön, viime viikolla -35 asteen pakkasessa seitsemän tunnin lämmitys ja kannen pintalämpötila -5 astetta.
Toki se lohko lie lämpimämpikin, säteilylämmittimen vastus kun on Toyotassa asennettu taakse josta en lämpöä ole voinut mitata, mutta onneksi moottorissa on 0W-20 öljyt, moottori pärähti äänensä perusteella käyntiin -35 asteessa kuin nollakelissä ilman lämmitystä.
Onhan se kannen lämpötilassa -5 kuitenkin eri kuin -35 joten eihän se 280 watin säteilylämmitin turhake ole. ;D
-
88k5 oli jyvällä asiasta, jotta mahtaako
käydä niin että öljyt lämpimässä valuvat
alas ja sitten kuivaa moottoria käynnistetään.?
Vai onko tämä vain teoriaa.?
Pitkälti teoriaa. Jos hydrauliset venttiilinostimet kuivuu liiallisen lämmityksen takia kone nakuttaa aikansa ja kun nostimet on taas täynnä öljyä koneen ääni muuttuu normaaliksi. Ajamaan ei kannata lähteä heti.
Säteilylämmitin ei myöskään sekoita auton lämpötunnistimia samalla tavalla kun lohkolämmitin voi tehdä. Joissakin automalleissa lämmitin pitää sammuttaa muutamaa minuuttia ennen käynnistystä jotta vesilämpö tasaantuu hiukan. Ja joissakin aikoinaan häiriövalo syttyi kun kone tulkitsi lämpötiloja väärin.
-
88k5 oli jyvällä asiasta, jotta mahtaako
käydä niin että öljyt lämpimässä valuvat
alas ja sitten kuivaa moottoria käynnistetään.?
Eipä nuo moottorit kesähelteilläkään mene rikki, vaikka ovat lämpimässä öljyjään alas valuttaneet.
-
Aikoinaan tuli lämmitettyä fiat 600 öljypohjaa pienellä keittolevyllä, kun siinä ei ollut lohkolämmitintä.
Ennen auton moottori lämmitettiin siksi, että auton saisi käyntiin (niin minä teen nykyäänkin). Nyt on "halvan" sähkön aikaan toisin, lämmitetään ihan muuten vain, jo +5 asteessa. ::)
-
Ennen auton moottori lämmitettiin siksi, että auton saisi käyntiin (niin minä teen nykyäänkin). Nyt on "halvan" sähkön aikaan toisin, lämmitetään ihan muuten vain, jo +5 asteessa. ::)
Tällä hetkellä minulla ei ole tolppaa käytössä ja tämä talvi on mennyt lämmittämättä autoa aamuisin. Jos sähköä olisi saatavilla auto olisi kytkettynä jo nollakelillä.
Enemmän ja kalliimpaa energiaa moottorin lämmitykseen menee dieselin tai bensan voimalla kun hetken tolpassa olo. Ja samalla saa sisätilankin valmiiksi lämpimäksi. Puhumattakaan siitä, ettei tarvitse ikkunoita skrapata.
-
Tuota meidän autoa lohkolämmitellään kovemmilla pakkasilla ihan siksi, että se käynnistyy huomattavasti helpommin. Ei se tuossa männäviikolla ehtinyt -30 asteen keleilläkään olla pistokkeessa kuin 40 minuuttia, mutta lähti käyntiin. Epäilen, että ilman lämmitystä olisi jäänyt yritykseksi.
Siskon taannoisessa uudenmallisessa Ford Ka:ssa oli letkulämmitin, ja se ei lähtenyt lämmityksen jälkeen käyntiin pakkasilla lainkaan; ilman lämmitystä helposti. Ilmeisesti juuri siksi, että moottorinohjaus sekoili lämpömittarin antamien liian korkeiden lukemien johdosta.
-
Minä pidän autoa roikassa yli 5c pakkasella. 30 pakkasilla 3h ja hörähti kevyesti. Lisäksi joskun käyttänyt illalla jonkun tunnin työhälytyksen varalta.Yhden lokilämmittimen olen tuhonnut kun illalla 20 pakkasta ja aamulla 0 ja auto oli roikassa koko yön, sen jälkeen kello hoitanut lämmityksen ohjauksen.
-
tunti/10 pakkasastetta on ollut periaatteena. Kellon takana kotipihassa/kylmässä tallissa. Kylmäkin talli lyhentää lämmitysaikaa reilusti. Työpaikalla pakkasvahdin perässä, se on hyvä silloin kun ei pysty kesken töiden virittelemään lämmitystä eikä sillä "polta" konetta. Toisessa autossa lisäksi lohkolämmittimen piirissä oleva akkulaturi.
-
Ei ole lohkolämmitintä. On vain tuolla Webastolla pärjättävä.
-
Eikä se ajan tuplaaminenkaan kuten ei myös triplaaminenkaan nosta niitä moottorin lämpöjä niin kuin luulisi, moottorin lämpömittarin ensimmäinen palkki ei nouse yhtään nopeampaa tahtia olipa auto tolpassa kaksi vai neljä tuntia, ei ainakaan omien mittausten mukaan.
Tänä aamuna -8 asteen pakkasessa neljän tunnin lämmitys nosti kannen pintalämpötilan n. +10 asteeseen, lämpö ei tuosta nouse vaikka auto olisi sähkössä koko yön, viime viikolla -35 asteen pakkasessa seitsemän tunnin lämmitys ja kannen pintalämpötila -5 astetta.
Toki se lohko lie lämpimämpikin, säteilylämmittimen vastus kun on Toyotassa asennettu taakse josta en lämpöä ole voinut mitata, mutta onneksi moottorissa on 0W-20 öljyt, moottori pärähti äänensä perusteella käyntiin -35 asteessa kuin nollakelissä ilman lämmitystä.
Onhan se kannen lämpötilassa -5 kuitenkin eri kuin -35 joten eihän se 280 watin säteilylämmitin turhake ole. ;D
Tarkoitin tällä pistemäisellä lämpiämisellä sitä lohkosta (sylintereistä) saattaa 1 tai 2 selvästi lämpimiä - tai yksi kuuma siitä kohtaa, jonka seinämän takana ~½-1 cm päässä kierukka on, jos on.. Malleja kun riittää;
(http://www.kaha.fi/UserFiles/Image/defa/defa_moottorinlammitin.gif)
Naukuminen tai kohina kertoo lämmityksen aikana - kierukan ympäristössä keittää...
Ja kanteenhan se lämmin vesi pyrkii.. Hyvin autokohtaista minne sitten ja missä määrin; lämppärikennoon, naapuri sylinterian vesitilan, joissan huonoimmillaa vielä syyläriä kohti..
-
Tarkoitin tällä pistemäisellä lämpiämisellä sitä lohkosta (sylintereistä)
No tuo mun kommenttini olikin tarkoitettu Winelle ja säteilylämmittimen tehokkuuden vertaamista aitoon lohkolämmittimeen, samansuuntainen kokemus tuohon säteilylämmittimen tehottomuuteen oli siskon 1.7 CDTI Astrasta verrattuna samanlaiseen mutta bensamoottoriseen Astraan jossa oli sitten perinteinen lohkolämmitin.
Lohkolämmittimen käyttö tuossa meidän bensa-astrassa työpaikalla kahdeksan tuntia tolpassa nosti moottorin lämmöt 70 asteeseen ja todennäköisesti sen takia vesipumppu meni vaihtoon 100000 km:n tienoilla, muutamilla työkavereilla meni lämmittimen vastus uusiksi, nyttemmin tolppa antaa sähköä klo 12 lähtien.
-
Faijavainaa laittoi isoon lapioon nuotion kuorma-auton öljypohjan alle. Paloi kuitenkin muualla ensin isoksi hiillokseksi. Ei tainnu silloin olla lohkolämppäreitä ;)
-
Yhden kannentiivisteen olen polttanut kaksikymppisenä kun unohtui auto vuorokaudeksi lämmitykseen. En varmasti jätä loki-tai letkulämmitintä liian pitkäksi aikaa päälle. Touranin silitysrauta saa sitten hehkua niin pitkään kuin on tarpeen, mutta rajansa silläkin, kun kuluttaa ihan kiitettävästi sähköä.
Eiköhän tuon moottorinlämmittämi sen idea ole, ihan tasavahvasti käynnistämisen varmistamisen ohella, moottorin säästäminen turhalta rääkiltä ja polttoaineen säästäminen. Noihin kaikkiin vaikuttaa myös moottoriöljyn laatu.
-
Pakkasvahti on hyvä, kone on aina lähtövalmis eikä ole ylikuumenemisen vaaraa. Ensimmäinen vahti unohtui toissakeväänä roikanjatkoksi ja suli asfaltille katokseen :(
Laitoin valmistajalle terveisin "tuotekehittelyä varten", meni pari viikkoa ja tuli viesti että seuraavan saa puoleen hintaan. Takuuaika oli päättynyt vuosia sitten... Tämä toinen on pysynyt kuosissa. Vahti lämmittää -5 asteesta alkaen lyhyitä jaksoja, jaksot jatkuvat kunnes -18 on jatkuva kytkentä.
-
Ennen oli kunnon letkulämmittimiä missä oli säädettävä termostaatti ja ylikuumenemis suoja. Nytkin kun katselin niin joissakin on ainakin toi ylikuumenemis suoja. Tarjontaa näkyy olevan.
-
Onhan se kannen lämpötilassa -5 kuitenkin eri kuin -35 joten eihän se 280 watin säteilylämmitin turhake ole. ;D
Onkos se tuo 280w oikia määrä watteja noissa säteilylämmittimiss ä? Päivitän tietoani tässä vain...
-
Onkos se tuo 280w oikia määrä watteja noissa säteilylämmittimiss ä? Päivitän tietoani tässä vain...
Ainakin a6 audin lämmittimessä on.
-
Onkos se tuo 280w oikia määrä watteja noissa säteilylämmittimiss ä?
300 W on merkitty ottotehoksi, mutta tuo 280 W se näyttää olevan todellisuudessa.