Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuautot => Aiheen aloitti: mike - 23.02.2016 kello on 00:19
-
Käykö tämä sähkökeskus geeli ja tavalliselle lyijyakulle? Onko siinä joku vaihtokytkin jossain? Oli nimittäin 12vuotias geeliakku kiinni ja vaihdettiin tavallinen tilalle.
-
Käy, valintakytkin on takaosassa.
-
Aiheuttaa hiukan purku hommia ilmeisesti! Hyvin on suunniteltu, olis pitäny vaan laittaa geeliakku! Eivätkä liikkeessä tienny!
(http://karavaanari.org/kuvat/1456209513.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1456209521.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1456209529.jpg)
-
Se EBL ei ole ohjauspaneelin takana vaan jossain penkin alla sininen laturi. Taitaa se ollakkin paneelin takana. :-[ Eikös se irtoa kulmaruuvit poistamalla?
-
Pitää tutkia vielä mitä tuosta keksinnöstä löytyy sit vaan ruuvit auki ellei muualta löydy. Hyvin oli kyl geeliakku kestänyt.
-
Pitää tutkia vielä mitä tuosta keksinnöstä löytyy sit vaan ruuvit auki ellei muualta löydy. Hyvin oli kyl geeliakku kestänyt.
Ei se keeliakku siitä hajoa jos valinta on normiakulle.
-
Siinä oli geeliakku ja nyt laitettiin tavallinen. Halusin vaan varmistaa pitääkö laturille tehdä jotain sen takia. Ilmeisesti pitää? Täytyyhän sinne tuon paneelin taakse kurkistaa!
-
Sieltähän se kytkin löytyi! Mitähän se mahtaa vaikuttaa ja mihin?
(http://karavaanari.org/kuvat/1456225295.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1456225305.jpg)
-
Sieltähän se kytkin löytyi! Mitähän se mahtaa vaikuttaa ja mihin?
Tulis mieleen että sillä valitaan geeli/tavallinen akku.
Käy, valintakytkin on takaosassa.
-
Tuolla saa muutettua latausjännitteen. Muistaakseni lyijyakkulle n. 13.8V ja geelille 14,4.
-
Siinä lukee saksasta suomeksi käännettynä . Ylempi on Geeli akut
Alempi lyijy-akut
-
Onkohan sillä kuinkakin suurta merkitystä? 0,6v Taidan olla vaan turhan utelias :o
-
Onkohan sillä kuinkakin suurta merkitystä? Taidan olla vaan turhan utelias :o
Geeli akun lataukseen tarkoitettu suurempi virta keittää lyijy akun kuivaksi, ei sillä muuta merkitystä.
-
No juu tietty niinhän se taitaa olla. Enempi kyllä kausipaikalla, näillä vaan tulee harvemmin oltua johdon päässä. Lataantuis vaan kait nopeemmin geeliasennossa?
-
Sieltähän se kytkin löytyi! Mitähän se mahtaa vaikuttaa ja mihin?
Laturissa on kaksi jännitetasoa 13.8V ja 14.4V
14.4V latausjännite pidetään yllä ajastimen avulla. valintakytkimen asennossa lead-acid aika on 1 tunti ja asennossa lead-gel aika on 6 tuntia.
-
Kiitokset! Asia selvisi hyvin.
-
Laturissa on kaksi jännitetasoa 13.8V ja 14.4V
14.4V latausjännite pidetään yllä ajastimen avulla. valintakytkimen asennossa lead-acid aika on 1 tunti ja asennossa lead-gel aika on 6 tuntia.
Juurikin noin, minä en ole koskaan löytänyt jännite tai virtaeroa eri asennoilla. Aikaeron kylläkin.
-
Onkos tätä systemiä rukattu jotenkin, kun liitetiedostoja ei pysty lataamaan... :(
404 - Liitetiedostoa ei löytynyt
-
Huomenna olisi tarkoitus irrottaa EBL 263-4 ja katsoa siaisko 12v virtaa blokkiin sisälle tuovista johdoista napattua virtaa ainakin uudelle peruutuskameralle. Tällaista kytkentää ei tosin saa tehdä, varoittaa F:ma Schaudt. Tavasin tarkkaan läpi heidän mallikohtaisen ohjeensa. Tämän keskustelun aiheeseen liittyen "geeliakku" ei sitten tarkoita AGM-eli geelmattoakkuja, kuten Optiman akkuja, vaan aikaisempaa sukupolvea edustavia mutta edelleen päteviä ja yleisi lyijy/happo -akuja joissa happo on hyytelöytynä eli geelinä. Schaudtin mukaan ainkaan vanhempiin Elektroblokkeihin ei auta AGM-akkuja liittää. Myös kaikenlainen akkujen sekakäyttö on kiellettyä, eli molempien akkujen pitää olla joko perinteisiä lyijy-happoakkuja (joissa happo on nesteenä) tai geeliakkuja (joissa happo on geelinä). Blokin takana oleva pikkuvipukan avulla valitaan sitten oikea vaihtoehto akkujen mukaan. Valinta vaikuttaa latausvirtaan ja sen ajoitukseen. Tarkemmin ottaen molempien akkutyyppien kohdalla päälatausvaiheessa ja ylläpitolatauksessa virta on sama. Ero on nimenomaan noiden välissä tapahtuvassa täyslatausvaheessa. Lyijy(happo-akku ladataan täyteen 20 min. kestävällä 14,4 V tasavahvalla viralla, geeliakku ladaaan täyteen tuntia kestävällä 13,8 V tasavahvalla virralla. Oikea akkutyypin asettaminen blokin pikkuvivulla antaa parhaimman mahdollisen lataustapahtuman. Väärä valinta voi lyhentää akun ikää ja voi aiheuttaa vahinkovaaran n.s. räjähdyskaasun muodostumista. Akun latautuessa siitä purkautuu vetykaasu, joka sekoittuessaan ilmaan = räjähdyskaasu. Kaasu voi syttyä pienestä kipinästä ja räjähdys on hyvin äkäinen. Kemian tunnilla ylösalaisin pidettyyn, litran vetoiseen, sylinterin muotoiseen lasipikariin kerättiin vetyä joka vapautui kuin sinkkirakeiden päälle kaadettiin rikkihappoa. Asetelma rakennttiin niin, että pikarin suun tiivisti pesuvatiin kaadettu vesi. Kokeen piti jatkua niin, että pikari nostetaan vedestä ja kaasu sytytetään, jolloin se palaa vahvasti humahtaen. Sähläilyn aikana pikarissa olevaan vetykaasuun sekoittui kuitenkin ilmnaa, ja kun seos eli räjähdyskaasu syttyi se räjähti. Pikari lensi rakettina laboratorioluokan ikkunaan, josta se rikkoi sisemmän lasin. Pikari pysyi ehjänä. Kaikki koulun oppilaat kävivät katsastamassa ikkunan ja ihmelujan pikarin. Tuollaiset kokeet on aikoja sitten kielletty, mutta thous were thee days; muistan haloon kun pääkaupunkiseudun yhden koulun kempianluokan varastosta löytyi muutaman litran ruksea, korvallinnen pullo kaliumkloraattia. Pommiryhmä kävi korjaamassa sen hävitettäväksi. Mitä opimme tästä: se elktroblokin pikku vipu kannattaa asettaa oikeaan asentoon, muuten pösseli voi pösähtää. Eikä se edes pösähdä, vaan paukahtaa tosi terävästi, sillä räjähdyskaasu on hyvin brisanttia.
-
Elektroblock 264-4:ssa "geeliakku" ei sitten missään nimessä tarkoita AGM-akkuja, eli niitä joissa happo on imeytetty lasikuitumattoon. Sellaista ei saa laittaa sen enempää käynnistys- kuin hupiakuksi. Muutenkin molempien akkujen pitää olla keskeneään samaa tyyppiä. Geeliakku on nestemäistä happoa käyttävään akkuun verrattuna nykyaikaisempi ja turvallisempi valinta. Tuo elektroblokin takana oleva pieni valintavipukka pitää vimpsauttaa oikeaan asentoon autossa olevien akkujen tyypin mukaan. Tämä takaa parhaan mahdollisen latautumisen. Väärä asento voi aiheuttaa liiallisen vetykaasun muodostumisen ja sitä kautta räjähdysriskin.
Tänään irrotin Elektroblokin. Hyvä käytännön neuvo on varata blokin alapuolelle, sen eteen vaikkapa kasa kannellisia muovilaatikoita lähestulkoon blokin alareunan tasolle, joiden päälle irrotetun blokin vai laskea, niin että se ei jää roikkumaan sähköjohtojen varaan.
Tavoitteena oli löytää aina päällä oleva virta uudelle peruutuskameralle, jota en tule käyttämään niinkään peruutuskamerana kuin jatkuvasti ajon aikana päällä olevana peräkamerana. Suunnitelmissa oli löytää virta joko tekemällä haara blokille virtaa syöttävään johtoon ja vastaavaan maajohtoon. Varasuunnitelmana oli tehdä haara blokista ulos tuleviin, portalle virtaa syöttäviin johtoihin. Tämä ulostulo on aino blokin sulakkeiden takana olevista ulostuloista jossa on aina virta, silloinkin kun 12V on kytketty etupanelista pois.
Mutta kerrankin homma osoittautui ennakkosuunnittelua helpommaksi. Osoittautui että porrasjärjestelmän virtaa ei tässä autossa oltu vedetty lainkaan eblokin kautta. Sen plus- ja minusulostulot olivat siis vapaina, ja etupanelissa portaankuvan kohdalla oleva 15A sulake suojasi tätä virtapiiriä. Ulostuloihin työnnetään 6.3 mm naaraspuoliset liittimet. Niiden tulee valmistajan mukaan olla eristettyhä, mutta tämä ei tarkoita naaraspuolisia, eristettyjä Abiko-liittimiä, sillä sellaiset eivät takapanelin liitinreikiin mahdu. Eristys saa ulottua vain Abiko-liittimen kantaan asti, eli kyseeseen tulee lähinnä Abiko-kannan päälle vedetty kutisteletku. Tein asialliset liittimet 2,5 mm johtoihin joiden ulkopäähän laitoin pyöröliittimet, plussajohtoon naaras, miinusjohtoon uros. Näin päin plussavirta on paremmin suojattu oikosulkua vastaan jos johto esim heilahtaa jossain asennusvaiheessa (virtapiirin sulakkeen olin tietenkin poistanut asennuksen ajaksi).
Tein kameralle väliaikaisen kytkennän ja se toimii. Jatkossa suuntelmissa on kytkeä kameralle rinnakkainen D+ virran syöttö blokilta, kunhan sen löydän. Olisi pitänyt etsiä saman tien, kun blokki kerran oli irti, mutta unohtui. D+ virta antaa kameralle virran aina kun moottori käy, porrasvirran ulostuloon asennan katkaisimen. Sen avulla pystyn käynnistämään kameran vaikka moottori ei käy, jos vaikka haluan tarkistaa mitä auton taka-alalla tapahtuu. Salakatselukielto pitää huomioida, mutta jos vaikka siltä suunnalta kuuluu pahaa mekkalaa, minulla on oikeus katsoa onko tarjolla uhkaa.
Kun blokista nyt tulee ulos 15A sulakkeen suojaama syöttö, tulen asentamaan siihen myös tupakansytytinpisto kkeet esim. puhelimen tai läppärin lataamiseksi.
Ja arvatkaa, muisitinko tarkistaa onko takapanelin valintavipu oikeassa asennossa...
-
Tuossa EBL 263-5 latauskäyrä joka on samantyyppinen kaikissa näkemissäni EBL latureissa joissa on happo/gel valinta
(https://karavaanari.org/kuvat/1464260804.jpg)
EBL 99:ssä on pidemmät ajat
Alla EBL99 latauskäyrä
(https://karavaanari.org/kuvat/1464261186.jpg)