Karavaanarin keskustelufoorumi
Matkailukeskustelut => Matkailu kotimaassa => Aiheen aloitti: Wiki - 1.12.2015 kello on 20:21
-
Onko ehdotuksia missä kannattaisi viettää Uutta Vuotta kun koira on paukkuherkkä ja Uuden vuoden viettoa kaupungissa ei voi ajatellakaan ja mökilläkin on turhan paljon meteliä Uuden vuoden vaihteessa. Mökkimme on Luvialla pari kilometriä pitkässä saaressa, jossa yli 100 kesämökkiä ja aika monissa vietetään Uutta vuotta raketteja ampumalla.
Asumme Porissa ja mielellään alle 100 km matkan päästä pitäisi löytyä rauhallinen paikka majoittua retkeilyautolla pariksi kolmeksi päiväksi. Leirintäalueet ei taida tulla kysymykseen, joten hyviä puskaparkkiehdotuks ia kaipaan. Kuninkaanlähteellä Uutta Vuotta olemme viettäneet kerran 1990-luvun alussa ja silloin siellä oli melkein kaikilla raketteja ja varmaan tilanne on nykyään samanlainen.
-
Jos tykkäätte olla luonnossa niin eikö Seitseminen, Helvetinjärvi tai Lauhanvuoren kansallispuisto ole kohtuu etäisyydellä Porista?
t.Kaarina
-
Jos tykkäätte olla luonnossa niin eikö Seitseminen, Helvetinjärvi tai Lauhanvuoren kansallispuisto ole kohtuu etäisyydellä Porista?
t.Kaarina
Hyviä ehdotuksia, tuttuja paikkkoja kaikki. Seitsemisessä ja Lauhavuorella olen monesti käynyt maastopyöräilemässä, tosin ilman koiria. Joutsijärvi Kullaalla on myös käynyt mielessä yhtenä vaihtoehtona.
-
Eikös koira, joka kärsii ilotulitteista pidä viedä todella kauas. Mielestäni koira ei pelkää pauketta, vaan ilotulitteiden vinkuvaa ääntä, jonka taajuus on sellainen ettei ihmiskorva sitä kuule.
-
Eikös koira, joka kärsii ilotulitteista pidä viedä todella kauas. Mielestäni koira ei pelkää pauketta, vaan ilotulitteiden vinkuvaa ääntä, jonka taajuus on sellainen ettei ihmiskorva sitä kuule.
Olen muutaman kerran kokeillut läheisen Ampumaseuran ampumaradan (haulikko- ja muita kilpailuaseita) lähimaastossa ulkoilua ja agilityharjoituksis sa on käyty samaisen ampumaradan lähistöllä ja kyllä sielläkin koira on melko varautunut. Ikävää on myös se, että nuoremman koiran Lotan (4,5v Lagotto Romagnolo) pelko tarttuu myös vanhempaan koiraan Bellaan (6,5v Bison Frise), joka ei aiemmin pelännyt raketteja. Reilun puolen vuoden ikäisenä Bella ei ollut moksiskaan paukkeesta ja raketeista, jolloin olimme pihassa naapurien ampuessa raketteja. Samoin toisena uutena vuonna ei ongelmia kun oli ainoa koira.
Viime kesänä huomattiin, että Lotta pelästyi myös ilmapallon paukahtamisia kun oltiin Kennelin kesäpäivillä, jossa lapsille tehtiin ilmapalloista eläinhahmoja ja ne paukahtelivat rikki. Paikalla oli 30-40 vapaana olevaa koiraa mutta muut eivät pelästyneet ilmapallojen puhkeamista. Lotta lähti muutaman sadan metrin päässä olevalle autollemme hakemaan turvaa. Onneksi ei lähtenyt viereiseen metsään.
Nyt tästä ääniherkkyysongelma sta on kärsitty neljänä uutena vuonna. Lotta säikähtää heti ensimmisestä raketista tai papetista. Sen ensimmäinen uusi vuosi oltiin kotona kaupungissa ja sen jälkeen ollaan oltu uudet vuodet mökillä mutta sielläkin pauketta on parin päivän ajan.
Papatit ym. pikkupoikien paukut on yhtä pahoja kuin raketit ja koira yhdistää ruudinkatkun, paukahdukset ja rakettien vinkunan.
Viime perjantaina taas Lotta meni häntä koipien välissä piiloon kun 600 metrin päässä olevan marketin vuotuinen ilotulitus oli. Se onneksi kesti vain reilut viisi minuuttia mutta koira oli koko loppuillan rauhaton.
-
https://www.mustijamirri.fi/thundershirt-c75180-1
Onko tälläista ketään kokeillut,eläinkaupassa suositeltiin mut ei ostettu
-
Mun siskon koirista toinen pelkää raketteja. Viime vuonna sisko ajoitti paluumatkan Lapista niin, että olivat yöjunassa uuden vuoden yön. Se oli onnistunut ajatus. Mutta jos Lappiin ei ole muuten asiaa, niin sitten hiukan liioittelua.
-
Pari kertaa on oltu uudenvuodenyönä liikenteessä ja se kyllä toimi. Jos ilmat on hyvät, Seitseminen on varmaan kans kova juttu, kun hankkiutuu perimmäiseen kulmaan. Varmaan Lauhanvuorikin, sieltä tornistahan voi, jos haluaa, katsoa toisten riehumista.
-
Eikös koira, joka kärsii ilotulitteista pidä viedä todella kauas. Mielestäni koira ei pelkää pauketta, vaan ilotulitteiden vinkuvaa ääntä, jonka taajuus on sellainen ettei ihmiskorva sitä kuule.
Ei. Meidän koira kuuli joulunavauksen ilotulitteet jopa kahden kilometrin päästä, josta ei varmasti kantaudu yhtään korkeaa taajuutta meille asti. Bassot kulkee...
-
Meillä oli aikanaan naapurissa hevostalli ja siellä aina uutenavuonna laitettiin hepat talliin, valoja yli tarpeen, eli tod kirkasta ja radio aika kovalle. Eipä olleet hepat moksiskaan, kun noin tehtiin ennen rakettien ampumista...
-
https://www.mustijamirri.fi/thundershirt-c75180-1
Onko tälläista ketään kokeillut,eläinkaupassa suositeltiin mut ei ostettu
Tätä on kyllä katseltu tuolla M&M:ssä mutta jäi ostamatta kun koira ei suostu pitämään edes heijastinliiviä tai sademantelia päällään. Kun on kokeiltu niin aina yrittää hangata lauta-autoihin tai talojen kivijalkoihin, että saisi nuo pois päältään. Meidän Bison Frisee sen sijaan tykkää kun sadekeleillä puetaan sadapuku päälle.
Myyjä meillekin tuota suositteli mutta ei ollut omakohtaista kokemusta sen hyödyllisyydestä.
-
Hyviä vinkkejä tuo valot kirkkaana päällä ja rokki soimaan! Ikkunattomassa pesuhuoneessa radion kanssa oltiin yksi uusivuosi Satakunnassa. Lisäksi annan parina päivänä Serene-Um tabletteja. Hyvä matkahermoiluun ja ilotulitteisiin. Mutta ei yhtään ulkoilua kun vinkuminen ja paukahtelu alkaa. Hyvää uutta vuotta maaseudun rauhassa!
-
miksi ei paukkuarkaa koiraa voi totuttaa/opettaa pois arkuudesta, se kyllä onnistuu, meidän kultanen oli paukkuarka niin vein sen ampumaradalle ja tyttö toi sen pikkuhiljaa lähemmäs kun ammuskelin pistoolilla. Koira tottui paukkeeseen ja hyvä metsästyskoira siitä tuli
-
miksi ei paukkuarkaa koiraa voi totuttaa/opettaa pois arkuudesta, se kyllä onnistuu, meidän kultanen oli paukkuarka niin vein sen ampumaradalle ja tyttö toi sen pikkuhiljaa lähemmäs kun ammuskelin pistoolilla. Koira tottui paukkeeseen ja hyvä metsästyskoira siitä tuli
Kun koira on oikeasti paukkuarka, se kuulee ukkosenkin kilometrien päästä ja alkaa täristä. Eisitä silloin oikein opeteta.
Ainoa toivo on iän mukanaan tuoma huono kuulo.
-
miksi ei paukkuarkaa koiraa voi totuttaa/opettaa pois arkuudesta, se kyllä onnistuu, meidän kultanen oli paukkuarka niin vein sen ampumaradalle ja tyttö toi sen pikkuhiljaa lähemmäs kun ammuskelin pistoolilla. Koira tottui paukkeeseen ja hyvä metsästyskoira siitä tuli
Tsahkali tuossa yllä hyvin jo vastasikin. "Kun koira on oikeasti paukkuarka, se kuulee ukkosenkin kilometrien päästä" näin se on, eikä valaistus tai radion laitto kovalle auta yhtään. Ainoa mikä vähän auttaa on rauhoittava lääkitys, jos etukäteen siihen pystyy varautumaan (ukkosilman ennustaminen ei aina onnistu etukäteen mutta Uuden vuoden tulon näkee kalenterista). Neljä vuotiaalla on vielä erinomainen kuulo.
-
miksi ei paukkuarkaa koiraa voi totuttaa/opettaa pois arkuudesta, se kyllä onnistuu, meidän kultanen oli paukkuarka niin vein sen ampumaradalle ja tyttö toi sen pikkuhiljaa lähemmäs kun ammuskelin pistoolilla. Koira tottui paukkeeseen ja hyvä metsästyskoira siitä tuli
Jos onnistuu yhden lievän tapauksen kanssa, se ei suinkaan tarkoita sitä että onistuisi kaikkien muidenkin kanssa. Joskus paukkuaran koiran kanssa onnistuu jopa metsästys aivan täysin, se ei kiinnitä huomiota laukaukseen kun mielenkiinto on muualla.
-
Kun koira on oikeasti paukkuarka, se kuulee ukkosenkin kilometrien päästä ja alkaa täristä. Eisitä silloin oikein opeteta.
Ainoa toivo on iän mukanaan tuoma huono kuulo.
Ehkä tulee vain erittäin haastavaksi sellaisen koiran opettaminen, että loppuu into/taito opettajalta. Opittuahan tuo pelko on, pois oppiminen paljon vaikeampaa. Onhan kysyjänkin toinen koira oppinut "vanhana" tuon pelon.
Varmaankin joku metsäautotie kaukana korvessa voisi olla hyvä paikka.
Onneksi vaunun omistajan koira tykkää katsella ilotulitusta, monia muita asioita kyllä pelkää.
-
Monesti ihmiset itse pahentavat koirien pelkoja. Vahvistetaan sitä, jos koira säikähtää tai pelkää jotakin. En tarkoita, että tässä olisi sellaisesta kyse, mutta löytyy näitä omasta ystäväpiiristäkin.
Omat koirani vein tarkoituksella pentuna ulos uutenavuotena. Molemmat on hulluja pallon perään, niin pallolla leikkimällä eivät edes kiinnittäneet huomiota paukkeeseen ja välähdyksiin. Toinen koira on muuten aika varovainen, mutta ilotulitteita ei pelkää. Koirat on tietysti yksilöitä, joten eihän nämä kaikilla toimi.
-
Monesti ihmiset itse pahentavat koirien pelkoja. Vahvistetaan sitä, jos koira säikähtää tai pelkää jotakin.
Kyllä, tästä olen samaa mieltä. Melkeen päivittäin näkee näitä esimerkkejä, kun aletaan koiralle lässyttämään ja nostelemaan syliin jos jotain uutta on vastassa mihin koira suhtautuu hiukan varauksella, varsinkin nämä piipunrassien omistajat ovat kovin tällaiseen toimintaan profiloituneet.
Omistaja saa pilattua koiransa helposti omalla käytöksellään, ja myöhemmässä vaiheessa ongelmat kasaantuvat, jonka jälkeen koiraa juoksutetaan psykologista lähtien joka paikassa hakemassa ratkaisua koiran ongelmiin eikä huomata että suurin ongelma on siellä hihnan päässä.
-
Opittuahan tuo pelko on
Kyllä se melko usein on ihan synnynnäistä.
-
Kyllä se melko usein on ihan synnynnäistä.
Muutaman koiran kokemuksella Yrjön kanssa samaa mieltä - alttius synnynnäistä. "Vajaa" koulutus ei sitten estä "taudin puhkeamista".
Lisäksi kokemuksesta tiedän, että aikuinen koira oppii toiselta sen, aivan kuten kommunikointihaukku misen (räksytyksen) - reviiri-, vahti-, tylsä/kapina-, pelko- jne haukut..
Ikä korjaa joillakin koirilla. Kun sitä kertyy tarpeeksi (reilut 10v) usein lähtee herkin kuulo. Tavallaan helpotus :'(
-
Joillain seura/ sylikoirilla se saattaa olla synnynnäistä mutta todella harvinaista.
Silloin kun koira tulee pentuna taloon on sille opetettava kaikki tavat, myös metelin sieto kyky.
Kyky olla säikkymättä yleensä mitään. Mutta suurin osa ei tämmöisiä ajattele ja että se olisi tärkeää.
Eli se pentu heti kun se saapuu mukaan joka paikkaan, eikä pidetä sitä piilossa.
-
Juu, ja sitten vielä vaikuttaa koiran luonne. Perusjakona avoin, varautunut - vanhemmista voi jotain päätellä.. hieman eri rataa koulutus vaikka tavoite olisi sama.
Mutta kaikki voi muuttua kun yksilö laitetaan laumaan pysyvästi. Opitaan lauman tavat ja hierarkia.. kellä useita koiria samanaikaisesti, ymmärtää ja löytää koirien eroja..
-
Aloittaja muuten kysyi, mihin voisi mennä koirien kanssa, eikä varmaan ollut kiinnostunut 'hyvistä neuvoista' koiran kasvatukseen.... Thumbd
-
^
Arvailua..
Sivuraiteilla taitaa käydä kaikki aktiivikirjoittajat, ainkin joskus - jotkut useinkin.. vaikka ei tämä "karvoihin katsominen" kovin etäällä ollut .. vakavempana pitäisin, jos aloittaja itse asiasta huomauttaisi, tai edes palstapoliisi..
Kiitos muistutuksesta 8)
Edit; pakko jatkaa, jos jollekin apua http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/uutenavuotena-paukkuu-taas-orion-tuo-markkinoille-maailman-ensimmaisen-koirien-aanipelon-lievittamisvalmisteen-6104829
-
Joo, alkuperäinen kysymys oli missä Porin lähistöllä olisi hyvä paikka viettää Uuden vuoden vaihdetta puskaparkki tai jokin luontokohde lähinnä tulee kysymykseen. Esille tuli jo Lauhavuori, Seitseminen ja Helvetinjärvi.
Kohde saisi olla mielellään Pohjanmaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi alueen sisällä.
Ihan mielenkiintoista keskustelua on käyty koirien luonteesta, kasvatuksesta ym. Kyllä minulle voi koirankasvatusohjei takin antaa. Ei tiedot ja taidot niin erinomaisia ole, ettenkö voisi neuvoja ottaa vastaan.
Jatketaan vielä vähän offtopicia:
Meillä oli molempien lapsuudenkodeissa koira ja sen jälkeen menikin yli 35 vuotta ilman koiraa syynä vaimon astma ja meidän molempien koiraallergisuus ja myös tytär oli nuorena monille asioille allerginen.
Isäni kultaisen noutajan nuolaisu kasvoihini sai silmäni muurautumaan umpeen jne. Aina silloin tällöin koira oli meillä muutaman päivän hoidossa, jolloin syötiin antihistamiineja urakalla. Monelta tahoilta kuulimme vuosien varrella, että Lagotto Romagnolo olisi ns allergiavapaa koira. Sattumalta erään perhetutun lapsella oli ongelmana hoitaa kahta koiraa ja otimme kokeeksi 4kk ikäisen Bichon Frisee pennun hoitoon muutamaksi päiväksi. No nyt se on ollut meillä syyskuun lopusta 2009 eikä allergisia oireita ole ollut. Sitten aina silloin tällöin tuli mieleen se alkuperäinen ajatus Lagotosta. Ehkä pitkä koiraton aika syynä että halusimme toisen koiran. Keväällä 2011 aloimme tosissamme etsiä lagottopentua ja Siikajoella oli sopiva pentue, josta saimme Hopeanuolen Balettitossun (Lotta) heinäkuussa 2011.
Bellan ja Lotan kanssa "siedätyshoito" on toiminut ja nykyisin ei enää minullekaan tule allergisia oireita muidenkaan koirien syljestä tai hilseestä. Lähistöllä asuu kultainen noutaja, joka on innokas nuolemaan kasvoja eikä mitään oireita enää tule kun se "pesee" kasvot.
Lisää ehdotuksia hyvästä uudenvuodenviettopa ikasta saa esittää. Pari kolme päivää pärjäämme akkusähköllä mutta ei haittaa vaikka verkkosähköäkin olisi saatavissa. Reissuun lähdetään kaasuttomalla retkeilyautolla, josta oma tarina http://karavaanari.org/index.php/topic,13246.0.html (http://karavaanari.org/index.php/topic,13246.0.html)
-
Tässä aika kaukana astus, muutama mökki alle kilsan.
https://www.google.com/maps/d/viewer?hl=fi&authuser=0&mid=zdzuyq95ZbIE.kxZkP29E_JIE
Lempäälä Birkitan polku.
nimi
Lempäälä Birkitan polku.
kuvaus
Aina mutkaisen ja mäkisen- usein kuoppaisen Savon tien 3110 puolessa välissä menee Birkitan polku / E6 retkeilyreitti, yli.Siinä on raivattu pieni hiekkakenttä.Tuskin talvikunnossa pitoa? Yrjö
En sitten osannu oikeasti linkittää. "Pomminvarmaa" paikkaa vaikea ennustaa, ainahan voi viereen tulla puskaparkkilainen pommiarsenaalin kanssa.
Noita kasvatusneuvoja on helppo antaa jos itellä ei oo ongelmaa. :D
Meidän koira oppi meille tullessaan meteliin. Oli näet keittiöremppa meneillään piikkauksineen ym.
Muita käytösongelmia on kuitenkin jäljellä sen verran että antaisin kuoleman tuomion, jos omistaja suostuisi. :(
-
Jos ei paikkaa löyy, niin olisiko tästä apua: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/uutenavuotena-paukkuu-taas-orion-tuo-markkinoille-maailman-ensimmaisen-koirien-aanipelon-lievittamisvalmisteen-6104829
-
Pari aiemmin käymätöntä kohdetta olisi Susiluola ja Pyhävuori. Mahtaako näiden lähistöltä löytyä puskaparkiksi sopivaa paikkaa.
Monta kertaa on mielessä ollut poiketa Susiluolalle mutta aika ohi ajaessa on ollut muka niin kiire, ettei ole tullut poikettua.
-
Susiluolan parkkipaikalla voisi kuvitella yöpyvänsä, se on hiekkaisen metsäautotien levennys. Sinne pääsee hyvin matkailuautolla. Toinen paikka lähistöllä on ulkoilukeskuksen parkkipaikka noin 500 m päässä.
--
Toinen paikka voisi olla Rauman lähistöllä Sammallahdenmäki ja sen parkkipaikka.
-
Susiluolan parkkipaikalla voisi kuvitella yöpyvänsä, se on hiekkaisen metsäautotien levennys. Sinne pääsee hyvin matkailuautolla. Toinen paikka lähistöllä on ulkoilukeskuksen parkkipaikka noin 500 m päässä.
--
Toinen paikka voisi olla Rauman lähistöllä Sammallahdenmäki ja sen parkkipaikka.
Puhävuoren karavaanarialueelle on uudenvuoden vastaanottajaiset, joten ammutaan varmaan raketteja vuodenvaihteessa ja lapset paukuttelevat papatteja ym. paukkuja. Pyhävuori on liian lähellä, joten Susiluolalla täytyy käydä joskus toiste.
Sammallahdenmäellä olemme muutaman kerran käyneet. Ensimmäisen kerran olen käynyt joskus 1980-luvulla pyöräretkellä. Siellä on asutusta melko lähellä ja joku voi ampua raketteja.
-
Aina tahtoo joku olla lähellä.. >:D
Se aiemmin mainittu Lauhanvuori on ehkä4km lähimmästä asutuksesta.
Jokohan tuli sanottua, että menkää kauas ja ajakaa yötä myöten kotiin, se toimii.
-
Kiitos kaikille kommentoineille. Uutta vuotta vietimme lopulta kotimaakuntaa kierrellen autolla. Kotoa lähdimme alkuillasta viiden jälkeen. Ajoius onnistui sillä emme kuulleet yhdenkään raketin ääntä ennen lähtöä.
Suuntasimme kohti Kullaan Joutsijärveä, jonka ympäristöä on väitetty Satakunnan hiljaisimmaksi alueeksi. Aluksi ajoimme katsomaan Ulvilan kunnan leirialue Kylmälahtea mutta sen lähietäisyydellä on useita mökkejä ja jo alkuillasta kuului useita rakettien ääniä, onneksi vasta pienen kävelylenkin jälkeen kun jo olimme autossa pientä iltapalaa syömässä.
Jatkoimme matkaa katsomaan Porin kaupungin leirialueelle Tammen tilalle, jossa näytti olevan väkeä ja jatkoimme katsomaan läheistä Vasoniemen leirintäaluetta, jossa on ilmeisesti vain kausipaikkoja. Parisenkymmentä vaunua, joista osa näytti olleen paikallaan vuosikausia rakennelmista päätelleen. Muutamassa vaunussa oli valot. Myös sinne kuului muutama raketin ääni Joutsijärven yli.
Noin ilta yhdentoista aikaan jatkoimme matkaa ja suuntasimme Kullaan keskustaajaman Koskin kautta kohti Kokemäkeä. Kullaa - Kokemäki tien puolivälissä oli mäenrinteessä näky, jota piti oikien pysähtyä katsomaan. Omakotitalo ja piharakennukset ja puut oli amerikkalaistyyliin valaistu. Varmasti tuhansia led-valoja oli käytetty. Parin sadan metrin päässä tien toisella puolella oli myös melkoinen valomeri, mutta se jäi kilpavarustelussa selkeästi hopealle.
Kokemäen kaupungin keskutan ohitimme rakettien välähdellessä mutta ääniä ei onneksi kuulunut autoon moottorin ja kovaa olevan radion äänen yli noin 23.30. Jatkoimme vähän matkaa 2-tietä Helsingin suuntaan ja käännyimme Risteen tienhaarasta ja ajoimme Ronkansuon laitaan (Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto), johon ehdimme juuri ennen puoltayötä ja joimme Uuden vuoden kunniaksi lasilliset alkoholitonta kuohuviiniä.
Matkaa jatkoimme Risten ja Kokemäen kautta kohti Köyliötä. Matkalla ohitimme Pitkäjärven SFC-alueen, jossa näkyi paljon vaunuja ja matkailuautoja. Jatkoimme Tampere-Rauma tielle, jota jatkoimme Euraan ja käännyimme Harjavallan tielle, jolta poikkesimme pian Eurajoentielle. Sydänmaan ja Irjanteen kautta ajoimme 8-tielle, jota Luvialle ja mökille, jonne saavuimme kahden aikaan yöllä. Sihen aikaan ei enää kuulunut tai näkynyt raketteja.
Mökillä olikin Tapaninpäivän myrskyn jäljiltä katkenneita oksia pitkin pihaa. Uudenvuoden päivänä ja lauantaina pikkupakkasessa haravoimme pihaa ja pinosimme syksyllä pilkottuja klapeja talveksi peltikaton alle.
Lauantaina alkuillasta tulimme kotiin ja muutamia yksittäisiä raketteja vielä ammuttiin ja koirat olivat vähän levottomia illalla.
Vuodenvaihteessa tuli samalla testattua ensi kertaa pakkasilla automme lämpimyyttä. SPU-uretaania on lattiassa 70mm, seinissä alhaalla 60mm ja yläosassa 50mm ja katossa 60mm. Auto tuntui lämpimältä mutta peltikuorisen auton ongelmakohdat, takaovet ja liukuovi sekä ohjaamo lähes eristämättöminä, olivat tietysti viileämmät ja ikkunoihin tiivistyi kosteutta kahdesta aikuisesta ja kahdesta koirasta. 2kw ilmawebaston teho kuitenkin riitti hyvin leiriytyessä ja liikkeellä ollessa (n -5C) auton oma lämmityslaite riitti hyvin eikä webastoa tarvinnut käyttää.
-
Meillä kans tuo paukkuarka koira ja päätettiin testata tänä vuonna tuota uutta lääkettä mikä tuli markkinoille (Sileo) ja tuntu toimivan ainakin meiän koiralla.
Muina vuosina koiruli tärisi ja etsi pakopaikkaa kotona ja ruoka ei kelvannut,tänä vuonna oli suht koht normaali,ruoka maistui ja nukkui tyytyväisenä sohvalla,tosin välillä meni jonnekin suojaan,kuten pimeeseen vessaan.
En uskonut että noin hyvin tuo lääke pelittää mutta näköjään,ens vuonna uudestaan. Thumb