Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Lämmitys ja ilmastointi => Aiheen aloitti: "Masi" - 12.11.2014 kello on 17:09
-
Tosin talon, muuta ilmeisesti se eilen sanoi sopimuksen irti. Olen sen purkanut pois paikaltaan ja laakerissa ei ole väljää, mutta akselin pitkittäis liike on noi 5 mm. Eli onko se liike sopiva vai iso ?
Vika ilmenoi sitten että laite meni häiriötilaan ja kun sen kuittasi pois läksi lämpenemään, mutta kun vesi saavutti 55 astetta ja pumpun piti käynistyä, kuului jurskahdus ja laite meni jälleen häiriö tilaan.
Ja kun toistin vielä kerran kuittauuksen niin vesi lähti jälleen kuumenemaan mutta laite alkoi pitää sen verran rusketta että katkaisin virrat pois. Mitä mieltä raati on, siis se raati joka näistä jotain oikeasti tietää.
Pumppu on nyt tiskipöydällä enkä oikein saa selvää mistä se lähtisi purkautumaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415804625.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415804632.jpg)
-
Tässä vielä pari kuvaa eri kulmasta
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805141.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805150.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805156.jpg)
-
Ja lisä kuvat ei pahaa tee. Ja mootorin akseli tuli pois kun vain uskalsi vetää tarpeeksi kovasti.
Ja aika lailla ruosteinen on.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805781.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805784.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805789.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415805791.jpg)
-
Minä en oikeasti tiedä mitään,-- sorry. :(
Tietenkin noita voi korjata, onhan joku ne tehnytkin. Yleensä ne kuitenkin pistetään sulatukseen.
Minä yleensä olen pyrkinyt valitsemaan Danforssin, käytettyjä löytyy muutamalla kympillä ( ainakin poika löysi 30€:lla uuden näköisen)
Käyttövesi pumppu olisi varmaan mielekäs korjatakkin kun on kolmin kertainen hinta tavallisiin verrattuna.
-
Mittaa toi kondensaattori, todennäköisesti viallinen. Siis se pyöreä harmaa mötikkä.
-
Pyöriköhön se pumppu siinä pöydällä, kun laittoi sähköt? Jos ei, käsin voipi kokeilla antaa alkuvauhtia, sillä jos konkka on sökö, moottori ei välttämättä lähde tulille.
-
Pyöriköhön se pumppu siinä pöydällä, kun laittoi sähköt? Jos ei, käsin voipi kokeilla antaa alkuvauhtia, sillä jos konkka on sökö, moottori ei välttämättä lähde tulille.
Ei se ole käynnistyskondensaa ttori vaan käyntikondensaattor i.
-
Tuossa lähtö tilanne.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415812575.jpg)
Ja kun laittoi piuhat kiinni niin lukema tippui 0.001.
On vai aika ahhdasta mittaila ja käsiäkin vain kaksi
(http://karavaanari.org/kuvat/1415812693.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415812700.jpg)
Ja kiinni sähköihin en ole kytkenyt, kun pitäisi tehdä ensin piuha.
-
Kondensaattori pitää olla irti kytkennästä ja mitata kapasitanssimittari lla ja sellaista ei halpismittareissa ole. Kauanko pumppu on talossa pyörinyt?
-
Me on asuttu aika tasan 13 vuotta ja pari vuotta ennen kuin ostettiin tämä talo oli palanut ja kaikki putket, sähköt sekä lämmitin oli uusittu eli ehkä 15 vuotta. Mutta pumppu ei pyöri muulloin kuin silloin kun poltin palaa eli se ei pyöri koko ajan vain ainostaa tarvittaessa.Pumppu on siis lämmitysverkon pumppu ja tähän verkkoon on liitetty lämmönvaihdin lämpimälle vedelle.
-
Me on asuttu aika tasan 13 vuotta ja pari vuotta ennen kuin ostettiin tämä talo oli palanut ja kaikki putket, sähköt sekä lämmitin oli uusittu eli ehkä 15 vuotta. Mutta pumppu ei pyöri muulloin kuin silloin kun poltin palaa eli se ei pyöri koko ajan vain ainostaa tarvittaessa.Pumppu on siis lämmitysverkon pumppu ja tähän verkkoon on liitetty lämmönvaihdin lämpimälle vedelle.
Eikös tuo aiheuta melkoista heiluntaa sisälämpötilalle? Patterit naksuttaa koko ajan kun ne lämpiää ja jähtyy?
-
Eikös tuo aiheuta melkoista heiluntaa sisälämpötilalle? Patterit naksuttaa koko ajan kun ne lämpiää ja jähtyy?
tutustuppa mis aloittaja asuu ;D
-
Me on asuttu aika tasan 13 vuotta ja pari vuotta ennen kuin ostettiin tämä talo oli palanut ja kaikki putket, sähköt sekä lämmitin oli uusittu eli ehkä 15 vuotta. Mutta pumppu ei pyöri muulloin kuin silloin kun poltin palaa eli se ei pyöri koko ajan vain ainostaa tarvittaessa.Pumppu on siis lämmitysverkon pumppu ja tähän verkkoon on liitetty lämmönvaihdin lämpimälle vedelle.
Ompa systeemi; ilmeisesti sisällä on yhteinen sähköinen termostaatti - onko pattereissa termareita lainkaan, vaan säätöventtiilit?
Suomalaisen talveen tarkoitetun vesikiertoisen radiaattorilämmityk sen lämpöjohtopumpun tarkoitus on pyöriä aina (jopa kesätkin), huolimatta kattilan öljypolttimen käynnistä. Itse asiassa polttimen käyntiä ohjaa kattilan vesivaipassa oleva anturi (ja jos parempi säätölaite, niin ulkoilma-anturikin) - jos lämpöjohtopumppu pysähtyy, ei lämpöäkään johdu verkossa pattereihin, koko mökki kylmenee. Poltin ei lähtisi päälle muuten kuin lämmintävettä riittävästi laskemalla - pyörisköhän ljp kuitenki kokoajan, tai sitten etelän systeemit ovat outoja :-X
Osassa noissa pumpuissa on tuon akselikorkin alla ruuvi jolla säädetään päittäisvälys sopivaksi (~1mm)
-
pumpun päittäisvälys säätyy oikeaksi pumpun käyres ,kuivana ei pumppua saa käyttää ,koska laakerit vesivoitelu,
-
Ompa systeemi; ilmeisesti sisällä on yhteinen sähköinen termostaatti - onko pattereissa termareita lainkaan, vaan säätöventtiilit?
Suomalaisen talveen tarkoitetun vesikiertoisen radiaattorilämmityk sen lämpöjohtopumpun tarkoitus on pyöriä aina (jopa kesätkin), huolimatta kattilan öljypolttimen käynnistä. Itse asiassa polttimen käyntiä ohjaa kattilan vesivaipassa oleva anturi (ja jos parempi säätölaite, niin ulkoilma-anturikin) - jos lämpöjohtopumppu pysähtyy, ei lämpöäkään johdu verkossa pattereihin, koko mökki kylmenee. Poltin ei lähtisi päälle muuten kuin lämmintävettä riittävästi laskemalla - pyörisköhän ljp kuitenki kokoajan, tai sitten etelän systeemit ovat outoja :-X
Osassa noissa pumpuissa on tuon akselikorkin alla ruuvi jolla säädetään päittäisvälys sopivaksi (~1mm)
eiks näis vaunuis oo yleensä se "etelän" systeemi pumppu pyörii vain kun pannu käy ellei poikkeuksellisesti muuta vaadi...
-
aiheen aloittajan kirjoituksesta sain käsityksen et on talon kiertovesipumpusta kysymys ,ja sitä käytetään ympri vuoren ,läpötilan sääto hoiretaan muulla tavoin ?
-
eiks näis vaunuis oo yleensä se "etelän" systeemi pumppu pyörii vain kun pannu käy ellei poikkeuksellisesti muuta vaadi...
Joo, talosysteemit erikseen..
Montakos minuuttia menee, että vaunussa pannullinen vettä kiertää putkiston, eli sarjassa olevat ripapatterit kertaallee, ja sitten montako kierrosta tartee pakasilla kiertä pattereissa, että tuo pannullinen on "kylmä", eli tohahtaa (tai paukahtaa) tulille :D Noissa talosysteemeissä on kait enempi reserviä ja patterit "rinnan" kytketyt - tai en tiedä noista etelänversioista ;)
Edit; Bavarialle; minkälainen on lämpöjohtoverkon paine, onko edes paineellinen (paisunta-astia; kalvo/kalvoton). Tiedäthän minkälaista meteliä noi pumput pitää kavitoidessa? siis kun ilmaa pesässä (ruskaamisesta tuli mieleen) - voi eksyä vaikka paisunta-astiasta, tai jos se on ilmaton (täynnä vettä). Kun vesi jäähtyessään kutistuu (ilman paisuntavaraa), systeemi imaisee ilmaa, jos sitä jostain helpolla saa..
-
pumpun kuvaa kun katsoo ,on sen näkönen ettäon käynny kuivana ,ja siinä tapaukses on entinen pumppu ?
-
Paineellinen systeeemi paisuntasäiliöllä. Paine arvot on 0,8 - 1,8 lämmitys. Kaikissa pattereissa on normaalit säätötermostaatit ja olohuoneen seinällä termostaatti joka ohjaa systeemiä, voidaan ohjelmoida viikko ohjelma, eri vuorokauden ajolle eri lämmöt ja vaikka mitä muuta. Siemens merkkinen ja tyyppi Landis & Staefa REV 11. Ja kuivana ei ole käynyt sillä silloin kun vika ilmeni niin systeemin ylikuumeneminen nosti painee yli raja-arvon ja häiriö esti toiminnan. Ja kun rupesin pumppua irroittamaan, niin pumpun päädyssä olevan ruuvin aukaisu toi veden välittömästi ulos. Se on kuivan näköinen kun se on kuivattu.
Patteri verkko on saman tyylinen kuin Aldessa ja juuri siksi en olekkaan niin vakuuttunut sen alden ylivoimaisuudesta. Sillä tuommoinen kenno systeemin keno toimii parhaiten silloin kun se on vapaassa tilassa eli ei minkään kalusteen sisällä. Ja niitä täytyisi olla noin + 140 % yli lämmityslaitteen tehon silloin kun ne ovat vapaassa tilassa, että ilmeisesti HYVIN harvassa vekottimessa on verkosto riittävästi mitoitettu toiminnan optimoimiseksi.
-
Talosovelluksissaha n (Suomessa) patteriverkon lämmönluovutus tapahtuu tyypillisesti radiaattoreissa, joissa lämpö siirtyy säteilemällä. Kun taas karavaanisovelluksi ssa nuo ovat eri idealla - ovat konvektoreita (lamellia putken ympärillä) taas se perustuu ilman kiertoon, ilmavirran konvektioon (lämmin ylöspäin). Itseasiassa konvektiopatterin sijoittaminen ilmasolaan parantaa ilmansekoittumista/-kiertoa, kun taas vapaassa tilassa konvektio hitaampaa, koska lämpötilaero pienenee ylä- ja alapuolella patteria kun jäähtyvä ilma pääse valumaan heti alas eikä joudu syrjäyttämään kokotilan ilmamassaa.. vähän sama asia; kaiutin kotelossa vai vapaasti - kummassa paremmat bassot?
Se on lämmitystavoissa ero etelän suhteen. Siellähän yleensä se patteri sijoitetaan useiten keskelle huonetta/rakennusta, jotta lämpösäitely olisi tasaista kauttaaltaa. Suomessa taas ikkunan alle, jotta lämpösäteilyn lisäksi tapahtuisi konvektiota, joka tasoittaisi/sekoittaisi koko huoneilman..
Mutta edelleen ihmetyttä miksi patteriverkkoon ja lämmönluovutukseen pitää saada hystereesistä - varsinki jos ovat konvektioon perustuvia eikä massavaraajia. Lamellithan nopeasti jäähtyvät, ja jos vesikierto katkaistu, konvektiokin tyssää siihen..
Onko se kattila samanlainen kuin täällä? eli patteriverkon vettä mahtuu sisään about 200 litraa - hassua olis jos sitä ei kierrätetä kuin polttimen palaessa :o
-
Paljonko lie, laitteen itsensä lämmönvaihdin on ehkä 5-8 l ja siihen verkosto päälle. Ja patterit ovat kuten kuvasta näkyy konvektio mallit. Ja sekin näkyy että aiheuttavat valtavasti ylimääräistä siivousta. Ovat oikeita pöly-imureita. Kerran kahdessa viikossa lämmityskaudella on suojat poistettava ja imuroitava pölyt pois.
Monikohan tekee vaunussa saman jossa ollaan pienessä tilassa ja varsinkin talvi aikaan käsitellään paljon tekstiilejä.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415867023.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415867027.jpg)
Ja ikkunoiden alla on patterit sekä siellä missä ikkunat tai terassin ovet yltävät lattiaan asti on vieressä seinällä.
Ja vetoahan tämmöiset mallit aiheuttaa. Tuommoinen iso työntää kuumaa ilmaa ylöspäin kuin truman 6000 kombi kakkos teholla. Eli tämä on juuri se tämmöisen verkon heikous ja vahvuus. Nopea lämmittämään mutta lämpö karkaa katon rajaan ensin eli tehoa menetetään lämmitykseltä paljon sinne missä siitä vähiten tarvitaan.
Tuon eron huomaa siitä että olen itse tehnyt takapihan terassin lämpimäksi tilaksi ja siellä on normi levypatteri.
Ja aina paljon lämpimämpi kuin muu talo vaikka yksi ulkoseinä on vain kaksinkertaista tiiltä ja yksi lasia kokonaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415867034.jpg)
-
Ei se ole käynnistyskondensaa ttori vaan käyntikondensaattor i.
Juu, vaan vaikuttaahan sekin käynnistymiseen. Tuollaiset moottorit voivat vielä olla kummallisia...
-
Suomalaisen talveen tarkoitetun vesikiertoisen radiaattorilämmityk sen lämpöjohtopumpun tarkoitus on pyöriä aina (jopa kesätkin),
Eikä ole, vaikka yleensä näin on. Tuossa on 3m päässä seinällä termari, joka ohjaa pumppua ja määrää talon lämmön ja huusholli on taatusti tasalämpöisempi ja taloudellisempi kuin nykyiset monen säätölaitteen systeemit.
-
Pumppu testattu ja käynistyi, mutta omasta mielestä kierrokset eivät ole kovin kovat vaikka pumppun arvokilpi kertoo olevan 1800 rpm
-
Lisää kuvia nyt itse laitteesta.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415869150.jpg)
Laitteen oma ohjaus paneli
(http://karavaanari.org/kuvat/1415869171.jpg)
Ohjaava tekniikka sekä itse prosessi alue. Tästä on kahdesti vaihtanut "ammattimies" eli laitteen valmistajan edustaja tuon punaisen boksin. Sen sisällä on ohjaus elektroniikka. Ja vaihto töineen ja muinee kuluineen oli aina 450 euroa. Ja kolmannen kerran kun teki silloin saman vian, kutsuin eri merkin edustajan katsomaan ja tekemään vaihto tarjousta. Kaveri tuli ja vilkaisi laitetta ja sanoi siinä olevan vääränlainen piippu Ja sen takia laite sulkee itsensä liian ison häkä pitoisuuden takia. Oli vain savukanavalla varustettu, kun olisi pitänyt olla kaksoisvaipallinen eli myös palo-ilmalle tulo. Ja ongelmat loppui siihen kun osti siltä uuden piipun ja laitoin paikallleen, maksoi 102 euroa.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415869211.jpg)
Ja tämän kannen alla on poltin sekä itse tulistuskenno vai miksisitä näissä koti vekottimissa kutsutaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415869293.jpg)
Pumpun vesikammio .
Ja merkkihän on italian ihme Ariston, mutta ei nyt viitsisi ostaa uuttakaan kun on tarkoitus kolmen vuoden kuluttua laittaa varaaja aurinkokennoilla ja samalla uusia kattila siihen sopivaksi. hintaa tuommoiselle tulee tämän päivän mukaan noin 6000- 8000 eurao ja ylipuolen vuoden käyttövedet lämpeää ilman ulkopuoleista energiaa.
-
Pumppu testattu ja käynistyi, mutta omasta mielestä kierrokset eivät ole kovin kovat vaikka pumppun arvokilpi kertoo olevan 1800 rpm
Siinä olis syy koittaa toista konkkaa, jos tehoa ei tule tarpeeks.
-
Ettei tuo pumppu vaan kierrättäisi kattilan ja varaajan välistä vettä? Kuullostaisi siltä kun sanottu että lähtee päälle vain polttimen käydessä. Patteriverkostolla oma pumppu joka käy koko ajan??
-
Ettei tuo pumppu vaan kierrättäisi kattilan ja varaajan välistä vettä
Latauspumppu ei yleensä ole sidottu polttimen toimintaan vaan kattilan veden lämpötilaan, se säädetään yleensä niin että pumppu käynnistyy noin 60 asteessa kun termostaattiventtil i varaajalle aukeaa noin 70-75 asteessa.
Noita pumppuja täytyy pyöräyttää myös kesäaikaan kun lämmitys ei muuten ole toiminnassa, niissä saattaa muuten kuivua se akselin tiiviste kiinni ja pumppu ei jaksa lähteä pyörimään, mikä taas saattaa hajottaa tuon pumpun, oletettavasti.
Oiskohan ollut jotain 130- 160 euroa kun viimeksi uusin tuon latauspumpun.
-
Eikä ole, vaikka yleensä näin on. Tuossa on 3m päässä seinällä termari, joka ohjaa pumppua ja määrää talon lämmön ja huusholli on taatusti tasalämpöisempi ja taloudellisempi kuin nykyiset monen säätölaitteen systeemit.
Tuossa on vaan juuri se ongelma että kun kierto katkeaa (tavoitelämpötila on saavutettu) alkaa verkosto ja patterit jähtyä saman tien. Kun taas huonelämpötila laskee tarpeeksi ja kierto käynnistyy => alkaa järjestelmä ja patterit lämmetä ja huoneläpötila ehtii laskea vielä lisää ennenkö radiaattorit ehtii taas luovuttaa lämpöä, sisälämpötila heiluu ja patterit naksuu.
Väitän että tarkemman ja taloudellisemman mallin toteuttaa siten että verkostoon lähtevää veden lämpötilaa säädellään sisä (ja ulko) -lämpötilan mukaan ja kierto kierrättää koko ajan.
-
mä henkilökohtasesti toivosin täss keskustelussa unehutettavan taka pajula suomi ja pohjois skandinavia..
ja katsottais ongelmaa hieman eteläisemmästä näkökulmasta..
siell lämmityksen tarve hieman erillainen ja sen vuoksi niitä on kehitetty hieman eri pohjalta kuin täällä..
Lämmitykseen käytetään yleisesti kattiloita joiden vesimäärä on luokkaa 10-30 litraa.
kattilan kanssa on sarjassa lämmön vaihdin millä tehdään lämmintä vettä ja silloin kun tarvitaan lämmitystä patteri verkostoon ohjataan pumpun avulla kattilan läpikulkeva vesi aivan kuten asuntovaunuissa, usen patteri verkosto on myös saman tyyppinen kun asuntovaunuissa mutta yleensä toteutettu kuin yläkuvassa.. sillä saavutettu pieni neste määrä joka voidaan lämmittää hyvin nopeasti aina kun tarvis vaatii..
eli järjestelmät on monasti hyvin erillaisia kun mihin täällä on totuttu..
-
Tuossa on vaan juuri se ongelma että kun kierto katkeaa (tavoitelämpötila on saavutettu) alkaa verkosto ja patterit jähtyä saman tien. Kun taas huonelämpötila laskee tarpeeksi ja kierto käynnistyy => alkaa järjestelmä ja patterit lämmetä ja huoneläpötila ehtii laskea vielä lisää ennenkö radiaattorit ehtii taas luovuttaa lämpöä, sisälämpötila heiluu ja patterit naksuu.
Väitän että tarkemman ja taloudellisemman mallin toteuttaa siten että verkostoon lähtevää veden lämpötilaa säädellään sisä (ja ulko) -lämpötilan mukaan ja kierto kierrättää koko ajan.
Oikeassa olet että rutina ja natina on kyllä käynnissä koko ajan lämmitys kaudella. Ne nuo tuommoiset patterit( Kuvia löytyy jostain kohtaa viestiketjua) kuin tässä talossa on on kylmät parissa minuutissa kun kierto katkeaa. Mutta kun pannu syttyy niin se on alle minuutin kun patterit alkaa lämmetä. Ja lämpö tila ei nyt niin paljon heilu, mutta vajaan asteen kumminkin.
-
Osta uusi pumppu ennenkuin tulee oikeesti kylmä.
Ja tuohon käykö pumppu vai ei niin kyllä sen pitää käydä, pumppu tykkää pyöriä (asunnoissa).
-
Osta uusi pumppu ennenkuin tulee oikeesti kylmä.
Ja tuohon käykö pumppu vai ei niin kyllä sen pitää käydä, pumppu tykkää pyöriä (asunnoissa).
Jos talo ei ilman yhtä sähköistä pumppua pysy lämpimänä se tarvitsee puskutraktorin semmoinen talo.
Oikeat talot pysyy lämpimänä oli sähköä tai ei. Ja oikeisssa taloissa saa myös ilman sähköä lämmintä vettä.
Eli eipäs hättäillä kun ei oo lähelläkään h... ;)
-
Tuossa on vaan juuri se ongelma että kun kierto katkeaa (tavoitelämpötila on saavutettu) alkaa verkosto ja patterit jähtyä saman tien. Kun taas huonelämpötila laskee tarpeeksi ja kierto käynnistyy => alkaa järjestelmä ja patterit lämmetä ja huoneläpötila ehtii laskea vielä lisää ennenkö radiaattorit ehtii taas luovuttaa lämpöä, sisälämpötila heiluu ja patterit naksuu.
Ei heilu, eikä naksu. Vaatii vaan riittävän pientä hystereesiä termostaatilta, yhdistettynä oikeaan kiertoveden lämpöön. Sen jälkeen ei tarvi mitään säätää koskaan.
-
Ei heilu, eikä naksu. Vaatii vaan riittävän pientä hystereesiä termostaatilta, yhdistettynä oikeaan kiertoveden lämpöön. Sen jälkeen ei tarvi mitään säätää koskaan.
näitä systeemejä on vähän suomess, va itekki asunu nuoruuessa saman moisess, kierto veen lämpötilass oli kokemus peräsesti viivat talvi/kesä ja talvi tarkotti keskilämpö alle -5
-
Ei heilu, eikä naksu. Vaatii vaan riittävän pientä hystereesiä termostaatilta, yhdistettynä oikeaan kiertoveden lämpöön. Sen jälkeen ei tarvi mitään säätää koskaan.
Jos et säädä lähtevän kiertoveden lämpötilaa "koskaan" niin tuo ei taatusti ole taloudellisesti järkevä tapa lämmittää. Optimaalinen lämmitysteho haetaan juurikin tuolla tavalla. Aivan turha kierrättää mitään 40-50 asteista vettä jos ulkolämpötila laskee syksyllä ~+10 tuntumaan. Hyötysuhde tuossa kärsii.
-
Kyllä, patteriverkoston lämpötila niin alas kuin on viileimmän tilan takia mahdollista. Patteriventtiilit huolehtii ettei mikään tila mene liian lämpimäksi, esim. kun aurinko paistaa. :)
-
Viime talvena laitettiin jumittuneen shuntin tilalle Ouman-shuntti. Vanha oli jumittunut 2- asennolle eli hyvn pienelle. Tuosta aiheutui se että kattilan lämpö oli pidettävä 75 jopa 85 asteessa pakkasista riippuen. Kattilan lämmöstä taas aiheutui se että kattilahuone oli noin 40 asteinen ja tuosta aihetui lumen sulaminen katolla. Nyt kattila 70 asteessa, Ouman ohjaa patteriverkostoon 49 asteista vettä ja sisällä 21-22 astetta. Kattilahuoneessa noin 20 astetta lämmintä. Kattilan lämpöjä voisi lämmityksen kannalta laskea mutta kun ollaan kovia saunojia niin lämpimän veden tuotanto alkaisi kärsiä. Kattila Högforsin 15 Maxi ja polttoaineena öljy. Kiertovesipumppu pyörii koko ajan.
-
Viime talvena laitettiin jumittuneen shuntin tilalle Ouman-shuntti. Vanha oli jumittunut 2- asennolle eli hyvn pienelle. Tuosta aiheutui se että kattilan lämpö oli pidettävä 75 jopa 85 asteessa pakkasista riippuen. Kattilan lämmöstä taas aiheutui se että kattilahuone oli noin 40 asteinen ja tuosta aihetui lumen sulaminen katolla. Nyt kattila 70 asteessa, Ouman ohjaa patteriverkostoon 49 asteista vettä ja sisällä 21-22 astetta. Kattilahuoneessa noin 20 astetta lämmintä. Kattilan lämpöjä voisi lämmityksen kannalta laskea mutta kun ollaan kovia saunojia niin lämpimän veden tuotanto alkaisi kärsiä. Kattila Högforsin 15 Maxi ja polttoaineena öljy. Kiertovesipumppu pyörii koko ajan.
Mikä tuossa tilanteessa on ulkolämpötila?
-
Luulisin että -5...-10 astetta, riippuen kiinteistöstä ja pattereiden lukumäärästä. ;)
-
Mikä tuossa tilanteessa on ulkolämpötila?
Enimmillään +33 ja alimmillaan ollut -36 ja sisällä tarkenee, kuten huomasit en ymmärtänyt kysymystä;)
-
Aivan turha kierrättää mitään 40-50 asteista vettä jos ulkolämpötila laskee syksyllä ~+10 tuntumaan. Hyötysuhde tuossa kärsii.
Eihän sillon tarvi vielä lämmittää...
-
Ouman-automaattisunttihan määrää kiertävän veden lämpötilan. Minulla +10 asteessa suntti menee kiinni kokonaan.
-
Eihän sillon tarvi vielä lämmittää...
Eihän se silloin kierrätä kattilan kautta. Lämmintä vettä tarvitsee kesälläkin. Kun poistutaan nappaan lämmityksen pois öljypolttimen napista.
-
Korjattu on ja asiantuntija tiesi vian melkein, ei ihan ollut se mennyt mutta sen juotos piirikortiin oli osin poikki: Eli kaikki se mitä piti ei mennyt läpi.
(http://karavaanari.org/kuvat/1415959274.jpg)
Tuo kuvassa alimpana piirikorttiin menevä valkoinen johto. Ja korjauksen teki ja tiesi myös vian sanoa melkein varmaksi eilen kun kävin pumpun kanssa uutta kyselemässä Ventimec nimisessä firmassa vanha varastonhoitaja.
Sanoi noita tulleeen vielä viisi vuotta sitten kohtalaisen paljon vastaan. Ja ikää kaverilla on varmaan yli 65 vuotta.
Eli tosi ammattilainen varastomieheksi, mutta siinä hommassahan noita näkee paljon.
Ja kustannnuksetkin oli kovat eli ostin vanhan hapettuneen ylipaineventtiilin tilalle uuden painemittarin kera, 36 euroa ja itse korjaus maksoi kakun verran paikallisesta leipomosta eli 18 euroa. On tänään pojilla kahvilla hyvät höysteet Ventimecillä.
Mutta poika sanoi eilen saunassa ollessa että vaikka tulisikin kuntoon, niin huommenna kyllä lämmität veden padassa. On kuuleman paljon parempi pestä kun sankosta vettä päälle kaataa.
Eli kiitokset myös palstan asintuntijalle sinne kolvin varteen !