rekisteriseloste

Tiedote rekisteröitymisestä

Jos et ole saanut vahvistusviestiä rekisteröitymisestä si, tarkista roskapostikansiosi. Tämä erityisesti hotmail ja gmail sähköpostin käyttäjille.


Vastaa

Varoitus - sillä aikaa kun luit aihetta, uusi viesti lähetettiin siihen. Haluat varmaan lukea senkin tuolta alempaa.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:

Liite:
(Poista liite)
(lisää liitteitä)
Sallitut tiedostomuodot: gif, jpg, jpeg, mpg, mpeg, pdf, png, odf, kmz, gz, ov2, bmp, ods, zip
Rajoitukset: korkeintaan 10 liitettä, yhteiskoko korkeintaan 2000KB, yksittäisen liitteen koko korkeintaan 500KB
Huomaa, että liitetiedostot vaativat valvojan hyväksynnän.
Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Suomen ex-pressan (Sale) sukunimi:
Saunassa käytetty vasta on toiselta nimeltään?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Lähettämällä viestin hyväksyt kirjoitussäännöt


Yhteenveto

Kirjoittanut: 88k5
« : tänään kello 19:07 »

Auttaako räjäytyskuva? SDS-istukkako..
Kirjoittanut: Yrjö
« : tänään kello 12:46 »

  Onkos kukaan perehtynyt Hilti TP 800 pakan sielunelämään?
  Pojalla sattui vahinko, alkoi piikkamaan kun työkalu ei ollut pohjassa. Nyt ei mene sisään, eikä tuu uloskaan 2 kg pajavasaralla, istukka ei pyörähdä isoilla putkareillakaan, muutoin 8 mm. akselilla?
   


Kirjoittanut: Yrjö
« : 19.04.2026 kello on 18:08 »

  ^Kiitos!
  Nyt tuli ajoa, vain iskarin kiinnitin tällä kertaa. Huomenna kummien asennukseen vanteille, ja ajoon. Ehkä syssymmällä palaan asiaan paja vasaran kanssa.
Kirjoittanut: Stara
« : 19.04.2026 kello on 16:52 »


   Paljon hyvää tietoahan tuossa!
   Mutta just sitä minun kaipaamaani tietoa ei kukaan oo pistänyt interneettiin.
   Naapurikin muutti pois, ja myöhemmin vaihtoi hiippakuntaakin.

Oma kokemukseni taonnasta on -60 luvulta, joten siltä osin en voi auttaa!

Jos aiot tehdä ”kylmätaonnan”, niin ei siinä lämpöä tarvitse käyttää! Toki muokkaus onnistuu tuolloin vain hyvin rajallisessa määrin ja lopputulos voi olla mitä sattuu?
Jos ajattelin antaa ”jonkin verran” lämpöä, niin se tulee tehdä hyvin alhaisella lämpötilalla, jotta aiempi karkaisu ei katoa!

Lämpötaonta on kyllä ehdottomasti paras ja varmin tapa hoitaa työ! Se ei vaan oikein kotikonstein onnistu koska koko jousi on saatava kuumennettua, sen jälkeen sitten karkaidu ja päästö, eli melko vaikea työ!

Itse käyttäisin avuksi asiantuntevaa jousipajaa, niin silloin lopputulos olisi hallittu!

Mutta, onnea yritykselle!
Kirjoittanut: T-Cat
« : 18.04.2026 kello on 22:40 »

Mitäpä muuta voisi kirjoittajalta odottaa.

Sähikäisten kehumista.
Kirjoittanut: Yrjö
« : 18.04.2026 kello on 20:29 »

Tekoäly ohje?

   Paljon hyvää tietoahan tuossa!
   Mutta just sitä minun kaipaamaani tietoa ei kukaan oo pistänyt interneettiin.
   Naapurikin muutti pois, ja myöhemmin vaihtoi hiippakuntaakin.
Kirjoittanut: Alan
« : 18.04.2026 kello on 13:56 »

Tekoäly ohje?

Mitäpä muuta voisi kirjoittajalta odottaa.
Kirjoittanut: Yrjö
« : 18.04.2026 kello on 07:55 »

  Sen verran muistan naapurilta saamastani ohjeessa "kylmätaonnasta" viime vuosituhannelta:
  Toholla lämmitin jonkin verran, olen säilyttänyt sen kaukalon jossa lämmitin. Isohkossa blokissa, jota käytän alasimena, on se taontakuoppa edelleen.
  Se mitä en muista, on se lämpötila, ja sen arviointi? Ei se ainkaan voi olla enempää, kun on löijäys lämpötila?
Kirjoittanut: T-Cat
« : 17.04.2026 kello on 20:44 »

Kelpaako ”yleisohje” 😎

” miten lehtijouset voi kylmätakoa


Lehtijousien kylmätaonta (tai pikemminkin kylmämuokkaus/uudelleenmuotoilu) on prosessi, jossa jousiteräksen muotoa muutetaan ilman lämmittämistä. Tämä on vaativa toimenpide, sillä jousiteräs (kuten 5160) on suunniteltu palautumaan muotoonsa, ja kylmänä muokkaaminen aiheuttaa suuria jännityksiä materiaaliin.
Tässä on yleispiirteet siitä, miten lehtijousia muokataan kylmänä:
Paineella muokkaaminen (Taivutus): Lehtijousen kaarta voidaan muuttaa käyttämällä hydraulista prässiä. Jousilehti asetetaan tuen päälle ja sitä painetaan prässillä hitaasti haluttuun suuntaan (esim. kaaren lisäämiseksi tai madaltamiseksi).
Ylikorjaus (Spring-backin huomioiminen): Koska teräs pyrkii palautumaan, se on taivutettava kylmänä selvästi haluttua loppumuotoa pidemmälle, jotta se palautuu juuri oikeaan muotoon.
Materiaalin ominaisuuksien huomioiminen: Kylmämuokkaus muuttaa jousiteräksen mikrorakennetta ja voi aiheuttaa sisäisiä jännityksiä, jotka voivat johtaa jousen katkeamiseen käytössä, jos muokkaus on liian raju.
Ammattilaisten käyttö: Lehtijousien korjaukseen, muokkaamiseen ja taivutukseen on olemassa erikoistuneita pajoja, kuten Vallilan Takomo, jotka tekevät näitä töitä.
Vallilan Takomo
Vallilan Takomo
Huomioitavaa:
Kylmätaonta/muokkaus sopii parhaiten pieniin muutoksiin. Suuret muodonmuutokset vaativat yleensä kuumataontaa ja uudelleenlämpökäsit telyä (karkaisu ja päästö), jotta jousen ominaisuudet säilyvät. ”

Tekoäly ohje?
Kirjoittanut: Stara
« : 17.04.2026 kello on 09:57 »


Kelpaako ”yleisohje” 😎

” miten lehtijouset voi kylmätakoa


Lehtijousien kylmätaonta (tai pikemminkin kylmämuokkaus/uudelleenmuotoilu) on prosessi, jossa jousiteräksen muotoa muutetaan ilman lämmittämistä. Tämä on vaativa toimenpide, sillä jousiteräs (kuten 5160) on suunniteltu palautumaan muotoonsa, ja kylmänä muokkaaminen aiheuttaa suuria jännityksiä materiaaliin.
Tässä on yleispiirteet siitä, miten lehtijousia muokataan kylmänä:
Paineella muokkaaminen (Taivutus): Lehtijousen kaarta voidaan muuttaa käyttämällä hydraulista prässiä. Jousilehti asetetaan tuen päälle ja sitä painetaan prässillä hitaasti haluttuun suuntaan (esim. kaaren lisäämiseksi tai madaltamiseksi).
Ylikorjaus (Spring-backin huomioiminen): Koska teräs pyrkii palautumaan, se on taivutettava kylmänä selvästi haluttua loppumuotoa pidemmälle, jotta se palautuu juuri oikeaan muotoon.
Materiaalin ominaisuuksien huomioiminen: Kylmämuokkaus muuttaa jousiteräksen mikrorakennetta ja voi aiheuttaa sisäisiä jännityksiä, jotka voivat johtaa jousen katkeamiseen käytössä, jos muokkaus on liian raju.
Ammattilaisten käyttö: Lehtijousien korjaukseen, muokkaamiseen ja taivutukseen on olemassa erikoistuneita pajoja, kuten Vallilan Takomo, jotka tekevät näitä töitä.
Vallilan Takomo
Vallilan Takomo
Huomioitavaa:
Kylmätaonta/muokkaus sopii parhaiten pieniin muutoksiin. Suuret muodonmuutokset vaativat yleensä kuumataontaa ja uudelleenlämpökäsit telyä (karkaisu ja päästö), jotta jousen ominaisuudet säilyvät. ”