rekisteriseloste

Tiedote rekisteröitymisestä

Jos et ole saanut vahvistusviestiä rekisteröitymisestä si, tarkista roskapostikansiosi. Tämä erityisesti hotmail ja gmail sähköpostin käyttäjille.


Vastaa

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 365 päivään.
Jollet ole varma että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:

Liite:
(Poista liite)
(lisää liitteitä)
Sallitut tiedostomuodot: gif, jpg, jpeg, mpg, mpeg, pdf, png, odf, kmz, gz, ov2, bmp, ods, zip
Rajoitukset: korkeintaan 10 liitettä, yhteiskoko korkeintaan 2000KB, yksittäisen liitteen koko korkeintaan 500KB
Huomaa, että liitetiedostot vaativat valvojan hyväksynnän.
Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Suomen ex-pressan (Sale) sukunimi:
Saunassa käytetty vasta on toiselta nimeltään?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Lähettämällä viestin hyväksyt kirjoitussäännöt


Yhteenveto

Kirjoittanut: vestta
« : 11.10.2024 kello on 19:42 »

Sorry; En saanut puhelimesta kuvia siirrettyä tietokoneelle ja siksi tämä aloittamani aiheen lopputuleman info tulee vähäsen myöhässä.
Siispä täsä tämä:
Sijoitin invertterin retkeilyauton lattiakoteloon ja viereen vikavirtasuojan, näin vikavirta suojaa myös syöttöjohdon pistorasialle. Pistorasian viereen sijoitin invertterin käyttökytkimen.
Kirjoittanut: putkimies
« : 15.08.2024 kello on 13:31 »

Minun invertterissä schuko- pistorasian maadoituskosketin ei ole kytketty invertterin metallikuoreen. Eli maadoituskosketin ei ole "maissa".  Onko tämä viallinen?
 Mitenkähän muilla, onko joku tutkinut omansa.
  Uusi mittaus; invertterin napojen välillä 200V ja maadoituskoskettime sta kumpaankin napaan 100V.
  En hennonnut kokeilla mitä tapahtuu jos oikosulkee  navan maadoituskoskettime en...
Kirjoittanut: Ossi66
« : 15.08.2024 kello on 12:59 »

Mistähän invertterin lähdössä tulevan js lähtevän virran ero voisi syntyä, minä en ymmärrä.
Verkkovirrassa 0-johdon on kytketty maihin viimeistään sähkökeskuksessa.
Jos verkkoon liitetyssä laitteessa on maavuotoa poikkeaa tuleva ja lähtevä virta toisistaan, koska osa menee maajohdon kautta.
Invertteri toimii kuten erotusmuuntaja, sen toisen navan voi kytkeä maihin tai laitteen runkoon, eikä runko tule maata vastaan jännitteeliseksi ainoastaan se tulee jännitteelliseksi sitä toista johdinta vastaan.
Tilanne olisi sillon sama kuin jakeluverkossa jossa toinen napa on maissa.

Tarkoittaako tuo maallikon ymmärettävästi sitä, että invertterin sähköstä voi ottaa sähköiskun vain johtimien välillä ja vikavirtasuoja ei sitä huomaa, kun kaikki virta palaa sen läpi?
Kirjoittanut: mjh48
« : 15.08.2024 kello on 08:46 »

Varmasti sitten on erilaisia inverttereitä. Mulla on vastaan tullut vain sellaisia, joihin laitetun vvs:n saa laukaistua testerillä tai sitten laitevialla. Olleet siis schuko-versioita, ei 0-luokan rasialla olevia.

Siinä tapauksessa on shukon maadoitusliuska kytketty invertterin toiseen johtoon, eli lähtö ei ole kelluva
Kirjoittanut: putkimies
« : 15.08.2024 kello on 00:34 »

 Minun invertterissä schuko- pistorasian maadoituskosketin ei ole kytketty invertterin metallikuoreen. Eli maadoituskosketin ei ole "maissa".  Onko tämä viallinen?
 Mitenkähän muilla, onko joku tutkinut omansa.
Kirjoittanut: reissu
« : 14.08.2024 kello on 23:01 »

Mistähän invertterin lähdössä tulevan js lähtevän virran ero voisi syntyä, minä en ymmärrä.
Verkkovirrassa 0-johdon on kytketty maihin viimeistään sähkökeskuksessa.
Jos verkkoon liitetyssä laitteessa on maavuotoa poikkeaa tuleva ja lähtevä virta toisistaan, koska osa menee maajohdon kautta.
Invertteri toimii kuten erotusmuuntaja, sen toisen navan voi kytkeä maihin tai laitteen runkoon, eikä runko tule maata vastaan jännitteeliseksi ainoastaan se tulee jännitteelliseksi sitä toista johdinta vastaan.
Tilanne olisi sillon sama kuin jakeluverkossa jossa toinen napa on maissa.
Varmasti sitten on erilaisia inverttereitä. Mulla on vastaan tullut vain sellaisia, joihin laitetun vvs:n saa laukaistua testerillä tai sitten laitevialla. Olleet siis schuko-versioita, ei 0-luokan rasialla olevia.
Kirjoittanut: mjh48
« : 14.08.2024 kello on 19:01 »

Mistähän invertterin lähdössä tulevan js lähtevän virran ero voisi syntyä, minä en ymmärrä.
Verkkovirrassa 0-johdon on kytketty maihin viimeistään sähkökeskuksessa.
Jos verkkoon liitetyssä laitteessa on maavuotoa poikkeaa tuleva ja lähtevä virta toisistaan, koska osa menee maajohdon kautta.
Invertteri toimii kuten erotusmuuntaja, sen toisen navan voi kytkeä maihin tai laitteen runkoon, eikä runko tule maata vastaan jännitteeliseksi ainoastaan se tulee jännitteelliseksi sitä toista johdinta vastaan.
Tilanne olisi sillon sama kuin jakeluverkossa jossa toinen napa on maissa.   
Kirjoittanut: mjo33400
« : 14.08.2024 kello on 17:20 »

Vikavirtasuojia myydään myös rasiaan asennettavia ( minulla on ) ja toimivat hyvin. Vikavirtasuoja seuraa menevän ja tulevan virran eroa joka ei saa ylittää 30 mAmpeeria.
Kirjoittanut: vestta
« : 14.08.2024 kello on 08:46 »

Kiitoksia.
Siispä; syöttövirran napaisuudella ei ole vikavirtasuojan toiminnan kannalta merkitystä ja suoja sulkee kaksinapaisesti.
Laitanpa vikavirtesuojan.

Edit: Tulipa taas todistetuksi: Esittämällä täsmällisen kysymyksen saat täsmällisen vastauksen. ; Thumb
Kirjoittanut: reissu
« : 13.08.2024 kello on 22:47 »

Siitä ei ole mitään haittaa. Sen sijaan voi selvitä jonkin laitteen viallisuus.

Vikavirtasuojan toiminta perustuu kahden virtajohtimen (vaihe ja nolla) läpi kulkevan virran vertailuun.

Esim. sellainen vanhanaikainen metallinen kahvipannu, jossa on vastukset sisällä. Niillä sai moni tällin. Se kytketään vikavirtasuojan jälkeen. Kun virtaa menee pannulle toista johdinta pitkin yhtä paljon, kuin toista pitkin tulee takaisin, ei suoja laukea. Jos vikavirtasuoja huomaa, että johonkin matkalla häviää sähköä (pannun metalliosiin tai käyttäjän käteen), ja kun osa virrasta ei palaa takaisin, niin suoja laukaisee sähkön kaksinapaisesti.

on sama, onko shuko-tulppa noin päin vai näin päin. Virta kulkee aina kahta johdinta pitkin, kun kaikki on kunnossa.

Lisäys. Ihan sama, onko maadoitettu tulppa vai euro-tulppa.