Olettamuksella että kortille pääsee käsiksi, onhan siitä
kaaviokin syntynyt...?
Mulle on 431:n luova käyttö tarjonnut muutaman
kerran ketterän tavan saada toteutetuksi asioita hyvin yksinkertaisesti,
sitähän datalehdetkin vihjailee.... siis suorastaan tyrkyttää.
Sitä voisi tässäkin käyttää tarkkajänniterajais
ena vertailija/kytkimenä
eli D7/R2 välistä tunnistus (ADJ-napa) mielellään FULL-ledi poistettuna.
(Silla kai ei mitään tee kun tarkoitus on muutenkin sammauttaa kytkentä sen
syttyessä) Tasasuuntaajan ulostulosta vastus 431:n katodille ja näin on
meillä käytettävissä ohjaus (431:n katodi--- anodi(=maa)) varsinaiselle
kytkentäelimelle. Tähän saakka tarvittu kaksi lisäkomponenttia, kytkennän
minimalistisuuden juju on siinä että kun 431:n tunnistusnapaan pitää saada
kytkentärajalla 2,5V ja kun siihen tarvittaisiin (1) jännitejakaja niin
tuo jännitejakaja on jo olemassa, R8/R2, vieläpä säädettävänä.
Sitten tarvitaan vielä se virran todellinen katkaisin ja sille
ohituspainike (jolla kytkentä viritetään eli startataan).
Että mekaamisen releen ohjaamiselle löytyisi miellyttävä
431:n katodivastus niin rele saisi olla herkemmän puoleinen. Kaikkein
halvimmat releet ei liene otollisimpia kun 431:n Imaks. on tyypillisesti
100mA ja ylijännitevaraakin saisi olla. Toisaalta releethän vetävät selvästi
alle nimellisjännitteens
ä, mikä enemmän mikä vähemmän joten taitaa
riippua siitä mitä sulla on pöytälaatikossa. Mutta esimerkinomaisesti
vaikkapa:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=62_158_2528&products_id=17180jolla syöttövastuksella on runsaasti marginaalia. Ja puolijohdereleethän
ovat varmoja tapauksia (=herkästi ohjautuvia) eikä sellainenkaan näytä
kymppiä enempää maksavan. Kyse on siis koko ajan muuntajan primääripuolesta.
Oltaisiin siis neljässä lisäkomponentissa, näppituntuma on että
viideskin tarvittaisiin ja se olisi suotokondensaattori releen syöttövastuksen
jälkeen. Ilman sitä on suuri vaara että rele jää pärisemään siinä tilanteessa
jos ladattava akku on "kontallaan" eikä heti suostu nousemaan. Tämä lienee
toisaalta sulakkeellekin pian "taakse poistu", vaikea arvioida näin mitoituksia
ja käyttötilanteita tuntematta.
(1) Lähinnä laturin sammutusjännitteen takia, virtaseurannan jyrkkyyshän
määräytyy Q2:n ominaisuuksista. (Onko sitten tahallaan eli vahingossa
"epämääräistetty" kytkemällä C1 Q1:n kannalle. Eikö sen pitäisi olla
Q2:n kollektorilla...? Mutta toimii noinkin)
Olisiko tahallaan haluttu jättää virtaraja lämpötilariippuvais
eksi
(=> Q2:n kanta/emitteriliitos) tai sekin on vahinko/suunnittelun yksinkertaistus
kun LEDit ovat nyt vain informatiivisia.
Hauska detalji tuokin että sulakkeen vastus on mukana virtashuntissa.
