Kirjoittanut: winemaker
« : 27.10.2015 kello on 22:28 »En minä tykkää.
Sillä ei enää elä, nimittäin kellojen arvo kääntökapineena on kärsinyt inflaation. Woi niintä aikoja, kun kääntäjiä kulki junassa Helsingistä Rovaniemelle.
Sliipattu kaveri kulki waunusta toiseen, jollakin tekosyyllä tuppasi torkkuvan herrasmiehen viereen istumaan, torkahti itsekin ja "vahingossa" tuuppasi puoliunessa olevaa herraa käsivarteen ja Hupsis, ranteestä oli hävinnyt arvokas kultakello 24 kivellä, kullatulla metalliranteella warustettu sukukalleus. Näillä sliipatuilla oli kelloja käsivarret täynnä, kuten Helismaan kotimaisessa elokuvassa Rovaniemen markkinoilla konsanaan, sen puksutelessa taas Helsingin rautatieasemalle.
Herra Sliipattu kohensi solmukettaan, oikaisi stetsoniaan, wilkaisi vaistonomaisesti ympärilleen ja asteli hopeapäistä keppiään tyylikkäästi heilutellen Helsingin yöhön.
Winemaker
Sillä ei enää elä, nimittäin kellojen arvo kääntökapineena on kärsinyt inflaation. Woi niintä aikoja, kun kääntäjiä kulki junassa Helsingistä Rovaniemelle.
Sliipattu kaveri kulki waunusta toiseen, jollakin tekosyyllä tuppasi torkkuvan herrasmiehen viereen istumaan, torkahti itsekin ja "vahingossa" tuuppasi puoliunessa olevaa herraa käsivarteen ja Hupsis, ranteestä oli hävinnyt arvokas kultakello 24 kivellä, kullatulla metalliranteella warustettu sukukalleus. Näillä sliipatuilla oli kelloja käsivarret täynnä, kuten Helismaan kotimaisessa elokuvassa Rovaniemen markkinoilla konsanaan, sen puksutelessa taas Helsingin rautatieasemalle.
Herra Sliipattu kohensi solmukettaan, oikaisi stetsoniaan, wilkaisi vaistonomaisesti ympärilleen ja asteli hopeapäistä keppiään tyylikkäästi heilutellen Helsingin yöhön.
Winemaker
