Outoa ajella, sammuu risteyksiin (Drive-e), onneksi saa sen pois päältä. Täytyy sanoa että kehitystä on tapahtunut kaikinpuolin Volvollakin. Viimeksi olen v70 mallilla ajanut, tais olla vuosi 2007.
Mukavia ja huolettomia km:iä vaan
V50 Drive-e:ssä S&S voi kytkeä pois, mutta ei se kovin pitkään pysy - viimeistään seur. startissa taas päällä. Ja taitaa mennä kesken pidemmän ajonkin... vaan mitäs se haittaa
Sammuilu toimii pätevästi
Itse asiassa opettaa samalla ekoilua; valoihin tullessa sammumisen välttämiseksi hidastaa ajoissa, ettei tarvitse pysähtyä - paikaltalähdöt nostaa reippaasti kulutusta. S&S:lle on oma akkunsa, ja kaikki valot sekä puhallukset toimivat normisti stopin aikana.. Vaan kun pakkaskelit alkaa sammuilu loppuu..
Pikku-vollessa on e-mallissa madallettu alusta - huomaa erot kun ajaa e:ttömän rinnalle. Liekö oma koukkumallinsa molempii
Tässä ei nupia ole ...
Noista -70/80-luvun Volvon dsl:eistä - muistelen 6-mukisen LT:n koneen olevan paljon menoisampi kuin se pienempi 5-pyttyisen Audeista tuttu. Lisäksi 6-mukinen "lauloi" iloisesti savun kera klopin käsissä.. Tähän väliin pitää kertoa, että parasta siihen aikaan oli Nissan Cedric (myöh. myös Laurel) 2.8 vaparikutosnokileka
lla
Indenoria monet sovittelivat kotitalleissa monenkin pelin nokalle, mutta aika ala-arvoisia olivat sarjavalmisteisetki
n hlöauto dsl:it - saati maahantuojan värkkäämät, esim. Jeep Wagoneer/Cherogee 3-pyttyisellä Valmetilla