Jos et ole saanut vahvistusviestiä rekisteröitymisestä si, tarkista roskapostikansiosi. Tämä erityisesti hotmail ja gmail sähköpostin käyttäjille.
Kirjoittanut: trapper« : 22.12.2013 kello on 21:00 »juu kuulemma Paraisilla poikki kerto kaveri,jonka piti hommata agrekaatti ja mun mennä asentamaan se mut eipä hommannut
 Kirjoittanut: sipu« : 22.12.2013 kello on 20:46 »kyllähän taas puhaltaa turuus sauvossa,kemiössä ja paraisilla on nyt sähköt poikki  ja mulla taas olis miljoona projektia tiedossa huomiseks jotta parasta nyt vaan olis noiden sähköjen pysyä tässä torpassa  vaikka vesipytyt ja ämpärit ovatkin vedellä täytetyt... Kirjoittanut: trapper« : 22.12.2013 kello on 20:36 »kyllähän taas puhaltaa turuus
Kirjoittanut: Aakku« : 21.12.2013 kello on 20:27 »Huomenna ehtoolla rantautuu taas seuraava puuska Lounais-Suomeen.
Kirjoittanut: mjo33400« : 15.12.2013 kello on 21:07 »Kyllähän sellaisen öljypolttimen + kv-pumpun ryhmän syöttö vaihtokytkimen kautta karavaanareille tuttujen sinisten kojevastakkeiden (1~ genulla) kautta olisi fiksua, jos olosuhteet sellaiset, että noita jakeluverkon katkoja on aina tuulilla odotettavissa. Kun sen vaihdon joutuu aina kuormattomana käsin tekemään, ei jakeluverkon suuntaan saa tuupattua jännitettä. Käytin talossani kolmivaihekytkentää eli voimavirta töpseliin syötin geniksen jännitteen ja en huomannut mitään ongelmia. Telkkari toimi ja tietokoneet sekä valoja oli paljon päällä. Mitä sinä ammattilaisena olet asiasta mieltä? Asennan geniksen pannuhuoneeseen verkonvaihtokytkime n taakse ja nimenomaan manuaalisen. Itse kytkennän tekee sähköliike, minä vain vedän ja kuorin johdot valmiiksi.  Kirjoittanut: 88k5« : 15.12.2013 kello on 19:42 »Kyllähän sellaisen öljypolttimen + kv-pumpun ryhmän syöttö vaihtokytkimen kautta karavaanareille tuttujen sinisten kojevastakkeiden (1~ genulla) kautta olisi fiksua, jos olosuhteet sellaiset, että noita jakeluverkon katkoja on aina tuulilla odotettavissa. Kun sen vaihdon joutuu aina kuormattomana käsin tekemään, ei jakeluverkon suuntaan saa tuupattua jännitettä.
Itsekin meinasin 2000-luvun alussa vastaavan tehdä maalämpötaloon, jotta saisi lattiapiireissä lj-pumpun pyörimään, lämpöpumpun logiikan pelaamaan sekä 3~vesipumppu 1-vaiheisena.. Vaan sitten sähköyhtiö paransi jakelukykyään. Jäljelle jäivät vain pikajälleenkytkennä t muutaman (kymmenen) millisekunnin katkoilla.. Tuon takia lämpöpumpun logiikka piti varustaa InLine UPS:lla - samalla suodattuu ukkosen tekeleet..  Kirjoittanut: 0yxxy0« : 15.12.2013 kello on 11:02 »Sitä minä ihmettelen jos omalla hengellään leikkii, mutta se että leikkii toisen hengellä niin se menee jo reilusti yli ymmärryksen. Kyllä näissä pitää jättää viritykset pois ja turvautua oikeaan ja asiaan perehtyneeseen ammattimieheen. Niitä löytyy nykyisin jo ihan tehdastekoisena oikeita keskuksia joihin voi syöttää varavoimalla.
http://www.asennustuotteet.fi/catalog/16523/product/35439/YM5T09UR-GLO8_FIN1.html tai http://www.asennustuotteet.fi/catalog/16523/product/24817/G63T2_FIN1.html ja muilta keskus valmistajilta löytyy vastaavia Kirjoittanut: Aakku« : 15.12.2013 kello on 08:09 »Tuota laillisuutta minä hiukan perään kuulutin....
Masinistipalstalla on kirjoiteltu pitkät ketjut aiheesta ja vähän aiheen vierestäkin. Kuormanvaihtokytkin taloon: http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=62852&postdays=0&postorder=asc&highlight=aggregaatti&start=0&sid=779698f07f72c8df1f9a1280d058d5dd Varavoimaa: http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=38591&highlight=aggregaatti&sid=847a1c4f6e4d930ced0898ae6cd97429 Kirjoittanut: HuruUkkeli« : 15.12.2013 kello on 06:30 »Tuo kansii lukasta ennen agrin käyttöä ja ohjeiden antoa julkisesti.
Sähköä aggregaatista http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/sahkoa_monessa_muodossa/fi_FI/sahkoa_aggregaatista/ Siirrettävän aggregaatin liittäminen kiinteän laitteiston varavoimaksi Generaattorilla voi olla omana voimanlähteenä bensiini- tai dieselmoottori tai erillinen voimanlähde. Etenkin maaseudulla käytetään usein ns traktoriaggregaatti a, joka saa käyttövoimansa traktorin voimanulosotosta. Liitäntälaitteet Kun varavoima-aggregaatin käyttöä suunnitellaan, pitää syötettävän laitteiston liitäntäjohtoon asentaa tarvittavat liitäntälaitteet. Nämä muodostuvat varsinaisesta liittimestä ja varavoimakytkimestä . Varavoimakytkin on vaihtokytkin, jolla syöttö kytketään joko kiinteään sähköverkkoon tai varavoimaan. Varavoimakytkimen pitää ehdottomasti olla sellainen, ettei aggregaatista voi syntyä sähkön syöttöä verkonhaltijan verkkoon. Muutenkin liitäntälaitteiden rakenteen on oltava verkonhaltijan hyväksymä. SEK Handbok 447:n mukaan jos liitäntälaitteiden nimellisvirta on enintään 125 A, ratkaisuksi sopii kahvasulakeliitäntä . Saman lähteen mukaan 63 A nimellisvirrasta alkaen liitäntä on varustettava lukittuvalla tai lukittavalla liittimellä tai vaihtoehtoisesti sen on oltava lukitussa kotelossa. Aggregaatti pitää varustaa standardien mukaisilla liitäntälaitteilla (CEE), että sitä voitaisiin käyttää eri paikoissa. Liitäntäpistorasia ei saa olla jännitteinen, kun kiinteässä verkossa on jännite. Tämä vaatimus voidaan täyttää tehdasvalmisteisell a vaihtokytkimellä. Liitäntäyksikkö voidaan vaihtoehtoisesti varustaa kuormanerottimella, joka on asennettu siten, että liitäntäpistorasia ei voi tulla jännitteiseksi ulkoisesta verkosta sekä siten, että takasyöttö ulkoiseen verkkoon tai rinnankäyttö ulkoisen verkon kanssa ei ole mahdollista. Liitäntäyksikössä pitää myös olla merkkilamppu, joka osoittaa verkkojännitteen palautuneen. On tärkeää tarkistaa jokaisessa liitännässä, että vaihejärjestys on oikea. Tämä on tarpeen etenkin silloin, kun aggregaattia käytetään monessa paikassa. Nolla- ja suojajohtimen liitäntä SEK Handbok 447:n mukaan johdossa, jolla aggregaatti liitetään, pitää olla erillinen nollajohdin (N) ja suojajohdin (PE). Varavoima-aggregaatin nollajohdin ja suojajohdin pitää yhdistää verkonhaltijan verkkoon kiinteässä asennuksessa. Varavoimakytkin (vaihtokytkin) ei saa katkaista nollajohdinta eikä suojajohdinta. Jos varavoimalla syötettävässä asennuksessa ei ole liitäntäyksikköä, aggregaatti voidaan liittää kiinteästi sen jälkeen kun liitäntäjohto on irrotettu verkonhaltijan verkosta. Tällaisen irrotuksen saa tehdä vain ammattimies. Aggregaatin maadoitus Siirrettävä aggregaatti, joka syöttää siirrettävää laitteistoa SEK Handbok 447:n mukaan siirrettävää aggregaattia, joka syöttää siirrettävää laitteistoa, ei normaalisti tarvitse yhdistää maahan, ts maadoitukseen. Jos liitetty laitteisto kuuluu luokkaan I (suojamaadoitettu), aiheuttaa maasulku jännitteelle alttiiseen osaan sen, että sekä ylivirtasuoja että vikavirtasuoja voivat katkaista syötön. Tämä edellyttää, että jännitteelle altis osa on yhdistetty generaattorin nollapisteeseen suojajohtimella. Sovellettava suojausmenetelmä silloin kun järjestelmää ei ole yhdistetty maahan, on periaatteessa sama kuin suojaus suojaeristyksen avulla. Mm seuraavia vaatimuksia on asetettu ruotsalaisessa esikuvajulkaisussa (SEK Handbok 447): Jännite ei saa ylittää 500 V Jännitteelle alttiit osat eivät saa mistään kohtaa olla yhteydessä toiseen virtapiiriin tai maahan. Liitäntäjohtojen pitää olla näkyvissä koko siltä osuudeltaan, jolla ne voivat vahingoittua mekaanisesti. Virtapiirit pitää normaalisti sijoittaa erilleen muiden virtapiirien johdoista. Jännitteelle alttiit osat eivät saa olla johtavassa yhteydessä muiden virtapiirien PEN-johtimeen, suojajohtimeen tai jännitteelle alttiisiin osiin. Jännitteelle alttiit osat pitää yhdistää eristetyillä potentiaalintasausj ohtimilla. Huom I-luokan laitteiden potentiaalintasaus tapahtuu suojajohtimien avulla, koska suojajohtimet on yhdistetty toisiinsa yhteisissä haaroittumispisteis sä tms. Luokan II laitteissa ei ole jännitteelle alttiita osia, eivätkä ne tarvitse potentiaalintasaust a. Siirrettävä aggregaatti, joka syöttää kiinteää asennusta Kun aggregaatti syöttää kiinteää asennusta, pitää liitäntäkohtaan järjestää maadoituselektrodi. Tämä koskee sekä tilannetta, jossa aggregaatti huolehtii varsinaisesta sähkön toimituksesta, että kiinteän verkon varavoimana toimivaa aggregaattia. Kun aggregaatti toimii varavoimana, varmistetaan maadoituksella, että asennus on maadoitettu vaikka verkonhaltijan PEN-johdin olisi poikki (SEK Handbok 447). Maadoituselektrodi tehdään sauvoista, jotka upotetaan pystysuoraan maahan tai köysistä, jotka sijoitetaan vaakasuoraan vähintään 0,5 m syvyyteen. Elektrodit ovat yleensä kuparia, köysien poikkipinta vähintään 16 mm2. Myös muunlaisia elektrodeja käytetään toisinaan. Maadoituksen toteutuksessa pitää pyrkiä pieneen ja muuttumattomaan maadoitusvastukseen . Paras tulos saavutetaan kosteassa maassa, savimaassa tai ruokamullassa. Maadoitusvastuksen arvo ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole kriittinen, mutta alle 100 ohmin maadoitusvastukseen tulisi pyrkiä. |