2,55 on EU standardi leveys ajoneuvoille, mutta suomessa on kuorma-auton max leveys alle 22m pituudella 2,6m. Peräisin ajoilta ennen EU:ta. Tuo 2,6m leveys voi huonolla tuurilla aiheuttaa ongelmia maailmalla. Suurin sallittu pituus on 13m (pl. linja-autot), mutta ei standardi on 12m, eli jälleen ylipitkä voi huonolla tuurilla olla ongelma.
Matkustamisen kannalta kaikkein mukavin vaihtoehto on turistilinja-autosta tehty laitos, mutta rakentamisen kannalta se ei ole helpoin vaihtoehto.
Se ikkunoiden peittäminen on hommassa kaikkein yksinkertaisin homma, eikä sitä laitetta tarvittaessa kukaan ulkoapäin tajua miksikään muuksi kuin linja-autoksi, kuorkin koppiin on tehtävä jokatapauksessa muutama ikkuna, jotka kavaltavat. Sisäkorkeus on se vaativin paikka, ja johtuu sitten asentajan pituudesta, ja auton rakenteesta paljonko tuossa on hommaa.
Ajokilometreistä ei kannata olla ihan kauhean huolissaan, varsinkin kun siinä kohtaa kun nämä laitteet ovat harrasteiässä ei todellissta kilometreistä ole kenelläkään tietoa. Jossain jakeluautoissa ne voivat olla vielä todellisia, mutta ne myös ovat yleensä jo lopussa. Isompia kuorma- ja linja-autoja näkee alle 10 vuotiaina myynnissä 2 miljoonan kilometrin lukemilla, 10 vuotta myöhemmin kaikki yli miljoonan ajetut ovat kadonneet...
Jokatapauksessa loppuunajettu iso kuormuri tai linja-auto tarkoittaa sitä että siellä on moottorissa enää esim 250tkm jäljellä, joka on kuitenkin suhteellisen pitkä matka.
Eristeiden yms rakenteiden kannalta on ihan sama rakentaako kuorma-auton koppiin, vai linja-autoon, jos rakentaa jatkuvaan asumiseen, niin kaikki on jokatapauksessa riisuttava pois ja tehtävä alusta asti uudelleen. Linja-autoissa suurin lämpöhäviö on ollut jokatapauksessa valtavat ikkunapinnat, jonka takia matkustamo on pidetty lämpimänä vaan lisäämällä äärettömän paljon lämmitystehoa, kuormakoreja ei ole edes yritetty tehdä ikuisiksi, harrasteikässä ne ovat jokatapauksessa märkiä. Muuten kuormakorin suorat rakenteet ovat paljon yksinkertaisempia tehdä, linjurit ovat pääsääntöisesti aina vähän pyöristeltyjä virtaviivaisemmiksi, tosin samasta syystä tuollainen turistibussi on suuremmasta koostaan huolimatta käytännössä hieman pieniruokaisempi kuin kuorma-auto.
Turistiauton yksi suuri etu on isot tilat matkustamon alla, jonne saa asennettua mielettömän kokoiset vesisäiliöt, akustot, lämmitys- ja jäähdytystekniikan, jolloin "asunnon" voi pyhittää kokonaan asuintarkoitukseen, eikä kaikkia penkin/sohvanalusia tärvitse täyttää tekniikalla. Alkuperäisen kuvan kaltaisien takatallin toteuttaminen takamoottoriautoon edellyttänee jonkinlaista hissiä/perälautaa, keskimoottoriseen tietysti helppo toteuttaa, mutta tavaratilat eivät ole vastaavalla tavalla käytettävissä matkustamon alla, koska tavaratilan lattioissa on huoltoluukut moottoriin ja vaihteistoon.
Kaupunkilinja-autoja puolestaan saa lähes ilmaiseksi, koska ne ovat pääsääntöisesti erilaisissa kilpailutetuissa liikenteissä, joissa on vaatimuksiaä iän ja päästöluokan suhteen, jolloin hyväkuntoiset ja vähänkin ajetut bussit ajautuvat täysin arvottomiksi. Yleensä myös sisätilat ovat korkeat, mutta matkustamon alla ei ole tavaratiloja, ja maantieajoon nuo saattavat olla melko kauheita laitteita (ovet vetää, tiheä perävälitys jne).
Kuorma-autossa selkeä ratkaisu olisi erillinen vaihtokoppi johon asunnon rakentaa, jolloin sen auto siitä alta voisi tarvittaessa vaihtaa suht helpostikin uuteen. Ohjaamon ei tarvitse välttämättä olla miehistöohjaamo, erilaisilla koulutuskeskuksilla on esim makuuohjaamollisia kuorma-autoja joissa on sängun tilalle istumapaikat neljälle. Uloskäynti on tietysti hieman kömpelöä.