Olisi voinut laittaa kriittisiin kohtiin kosteusantureita jotka paljastaisi välittämästi kosteuden, mutta en ehdi tähän hätään saada niitä, menee muutama viikko ennen kuin tulevat jos Kiinasta tilaa.
Anturit pitäisi asentaa kasausvaiheessa rakenteiden sisään, jälkikäteen niitä ei saa oikeisiin kohtiin.

- En ole itse tehnyt vielä kokeita asialla (ihmettelen eikö kukaan muukaan ole...?) mutta
 ennemmin kuin varsinaisia kosteusantureita niin tuossa tilanteessa ensimmäisenä mulle tulisi
 mieleen sijoittaa rakenteisiin mittauselektrodeiks i (entisajan) antennikaapelia eli
 "lapamatoa", 240 tai 300 ohmista. Eli siis puun, uretaanivaahdon, styroksin jne. väliin,
 kaikkea lähelle sattuvaa metallia vältellen ja tietysti niille alueille minne veden ensiksi
 otaksuisi ilmestyvän. Toistaiseksi en, onneksi, ole joutunut kosteusvaurioita korjailemaan
 mutta tuntuisi aika inhottavalta sulkea paikat niin ettei sinne jäisi alkeellisintakaan
 mittaussondia tai elektrodia vaan taas joutuisi mittaamaan ulkopuolisilla pintaelektrodeilla,
 sikäli ja sieltä mista edes mittaamaan pystyy. Vaan niinpä nuo tehtaatkin taitaa noita
 rakennella.....

- Paitsi tyypillisen kosteusmittarin elektrodeitten sijaan voinee noita käyttää useammallakin
  tavalla. Aina kuitenkin ollaan mittaamassa kapasitanssia ja/tai dielektrisiä häviöitä.
  Päätellen siitä että ulkopuolisillakin elektrodeilla joskuskaan saadaan mitään kosteutta
  todennettua niin otaksuisin rakenteen sisällä olevilla elektrodeilla indikaatioherkkyyde n
  olevan erinomaisen riittävän kyseiseen tarkoitukseen.
    Jos ajatellaan asiaa hieman eteenpäin.... esim. lapamato elektrodina muodostaa
  siirtolinjan joka mahdollistanee korkeahkon mittaustaajuuden tavanomaiseen kosteusmittariin
  verrattuna. (siis vaikka kokonaispituus voikin olla (tarvittaessa) suuri niin poikittainen
  dimensio jää pieneksi joten pysytään edelleen lähikenttämittaukse ssa. Jos nimittäin elektrodien
  dimensiot eivät pysy "pieninä" aallonpituuteen nähden niin mittari alkaa sekä säteillä
  radiotehoa ympäristöön että vastaanottaa heijastumia jolloin mittauksella ei enään olisi
  ennakoitavaa suhdetta ainakaan kosteuteen, ehkä ei juuri mihinkään muuhunkaan.) Korkean
  taajuuden otaksuisin antavan herkemmän vasteen silloin kun sitä on mahdollista käyttää,
  tämä erityisesti häviökulman osalta johon tällä tähtäänkin.

  P.S. Niin, radioamatöörithän kysyy tässä kohden että miksi ei saman tien "mitata" niin
       suurella teholla että kosteus häipyy........

Nyt on alkovin lattia/sängyn pohjan kehikko liimauksessa, sitten reunojen jyrsintä oikeaan muotoon, alkovi kapenee etupäätä kohti muutamia senttejä.

Minkäs ikäinen tämä olikaan, korimallista päätellen 2007 tai uudempi? Nyt kun huolella tiivistelee ja tekee niin pysyy pitkään hyvänä, varsinkin jos säilyttää väliajat katon alla

Seinässä on ulkopuolella jonkinlainen n.2mm:n paksuinen lasikuitulevy, sisäpuolella n.3,5mm:n jonkinlainen tummasyinen vaneri, jossa muovipinta tapettina ja sitten styroksi eristeenä välissä.
Tuo alkovin katon kaareva osa on tehty tuollaisista n.7-8cm leveistä elementeistä joissa yläpuolelle 4mm:n vaneri ja styrox välissä ja jotka on liimattu kiinni sisäkattoon. En tiedä onko koko katto tehty niin.
Sitten näiden päälle lasikuituinen ulkopinta, joka on yhtä levyä keulasta perään.
Ei ole kovin lämpimän näkoinen systeemi, pitäisi koko katto tehdä joskus uusiksi.
Tämä olisi ollut helposti estettävissä, jos tehtaalla olisi tuohon alasaumaan vain ulkoa päin pistetty bytuulimassaa, se olisi onnistunut hyvin. Saumassa oli kyllä oikeat massat, mutta sitä ei alaosassa ollut tarpeeksi, olisi pitänyt laittaa ronskimmin, mutta ilmeisesti haluttiin panna niukasti, ettei tule lisätyötä ylimääräisten massojen poistamisista.

Vaikka olisikin "halpisauto" niin ei saisi noin nopeasti mennä  Itse kävin juuri Visionin kulmalistojen liimamassasaumat läpi ja oli niissä korjattavaa, pieniä halkeamia siellä täällä. Butyyli on sitten listojen alla.