Näyttää vielä kivalta työmaalta kun kaikki paikat ei oo täysin lahonneet.... kohtuu tuoreetkin näköjään jo on järjestään projekteja merkistä riippumatta
Sivuja: [1] Siirry alas
Näyttää vielä kivalta työmaalta kun kaikki paikat ei oo täysin lahonneet.... kohtuu tuoreetkin näköjään jo on järjestään projekteja merkistä riippumatta
Onneksi sinulla on paikka jossa tehdä tuota sateensuojassa.
Oikeilla massoilla tiivistys eikä millään silikonilla Ei se aivan mahdotonta työnä ole, aikaa vievää ja huolellisuutta vaatii. Viime kesänä tein erääseen vanhaan vastaavan ja lisäksi puoli seinää. Oli seinään tehty reikiä kiinnitetty varusteita vain silikonilla tiivistäen. Vaikka tämä on halpisauto, niin perusrakenne on ihan asiallinen, mutta silti ihmettelen miten simppelisti nuo rakenteet on tehty, jos Japanilaiset olisi tehneet tällaisen auton, niin jokainen liitos olisi jyrsitty täydellisesti, nyt puiden päät toiseen on roiskaistu vain niitillä jne.
Japanilaiset kävi joskus suomessa näyttämässä miten he tekee saunan, ei suomalainen timpuri koskaan suostuisi saunaa tekemään samoin, Japanilaiset teki joka liitoksen talttaamalla jne. Itse kyllä teen hommat enempi Japanilaiseen tyyliin:) Alkovin pohja on lasikuitulevyä, johon liimattu vaneri ja sitten rimotus ja eristeet, vanhat rimat talttasin pois ja sitten vaneri oli höylättävä pois, n. 3m/2 ja lopuksi liima pois Lidlin monitoimityökalulla joka on aivan lyömätön peli, kahdella latauksella sai liimat pois.
Vaikka olisikin "halpisauto" niin ei saisi noin nopeasti mennä Itse kävin juuri Visionin kulmalistojen liimamassasaumat läpi ja oli niissä korjattavaa, pieniä halkeamia siellä täällä. Butyyli on sitten listojen alla.
Hyvä kun huomasit ajoissa.
Mitä materiaaleja siinä on kerroksittain? Lähinnä tuota alkovin katto ja seinärakennetta ajattelin. Seinässä on ulkopuolella jonkinlainen n.2mm:n paksuinen lasikuitulevy, sisäpuolella n.3,5mm:n jonkinlainen tummasyinen vaneri, jossa muovipinta tapettina ja sitten styroksi eristeenä välissä.
Tuo alkovin katon kaareva osa on tehty tuollaisista n.7-8cm leveistä elementeistä joissa yläpuolelle 4mm:n vaneri ja styrox välissä ja jotka on liimattu kiinni sisäkattoon. En tiedä onko koko katto tehty niin. Sitten näiden päälle lasikuituinen ulkopinta, joka on yhtä levyä keulasta perään. Ei ole kovin lämpimän näkoinen systeemi, pitäisi koko katto tehdä joskus uusiksi. Tämä olisi ollut helposti estettävissä, jos tehtaalla olisi tuohon alasaumaan vain ulkoa päin pistetty bytuulimassaa, se olisi onnistunut hyvin. Saumassa oli kyllä oikeat massat, mutta sitä ei alaosassa ollut tarpeeksi, olisi pitänyt laittaa ronskimmin, mutta ilmeisesti haluttiin panna niukasti, ettei tule lisätyötä ylimääräisten massojen poistamisista. Ostin muinoin rivitaloasunnon ja yksi nurkka tuntui kylmältä. Nurkkalista pois ja tarkistamaan betonielementtien välin eristystä. Oli asentajalta villa loppunut kesken mutta oli löytänyt läheltä polkupyörän sisärenkaan. Sillä tiivisti raon ja lista päälle.
Minkäs ikäinen tämä olikaan, korimallista päätellen 2007 tai uudempi? Nyt kun huolella tiivistelee ja tekee niin pysyy pitkään hyvänä, varsinkin jos säilyttää väliajat katon alla
Minkäs ikäinen tämä olikaan, korimallista päätellen 2007 tai uudempi? Nyt kun huolella tiivistelee ja tekee niin pysyy pitkään hyvänä, varsinkin jos säilyttää väliajat katon allaHyvin arvasit iän, tämä on v2007 malli. Kyllä kun itselle tekee ja tietää miten voi käydä, niin kyllä viimeisen päälle täytyy olla huolellinen. Kun kyseessä on halpa-auto, niin olen vaivannut mutenkin päätäni, että miten on rakennettu tuo ohjaamon ja asunto-osan liitos. Melko asiallisesti se on tehty, mutta nyt saa siitäkin mielenrauhan. Hieman voi tehdä paremmin tuon kohdan, missä alkovin lattia tulee ohjaamon päälle ja samoin sellainen rakenne, jota voi sisältä käsin avata niin että voi aina tarkistaa helposti onko paikat kuivat. Olisi voinut laittaa kriittisiin kohtiin kosteusantureita jotka paljastaisi välittämästi kosteuden, mutta en ehdi tähän hätään saada niitä, menee muutama viikko ennen kuin tulevat jos Kiinasta tilaa. Anturit pitäisi asentaa kasausvaiheessa rakenteiden sisään, jälkikäteen niitä ei saa oikeisiin kohtiin. Nyt on alkovin lattia/sängyn pohjan kehikko liimauksessa, sitten reunojen jyrsintä oikeaan muotoon, alkovi kapenee etupäätä kohti muutamia senttejä.
Hienoa työtä
Olisi voinut laittaa kriittisiin kohtiin kosteusantureita jotka paljastaisi välittämästi kosteuden, mutta en ehdi tähän hätään saada niitä, menee muutama viikko ennen kuin tulevat jos Kiinasta tilaa.- En ole itse tehnyt vielä kokeita asialla (ihmettelen eikö kukaan muukaan ole...?) mutta ennemmin kuin varsinaisia kosteusantureita niin tuossa tilanteessa ensimmäisenä mulle tulisi mieleen sijoittaa rakenteisiin mittauselektrodeiks i (entisajan) antennikaapelia eli "lapamatoa", 240 tai 300 ohmista. Eli siis puun, uretaanivaahdon, styroksin jne. väliin, kaikkea lähelle sattuvaa metallia vältellen ja tietysti niille alueille minne veden ensiksi otaksuisi ilmestyvän. Toistaiseksi en, onneksi, ole joutunut kosteusvaurioita korjailemaan mutta tuntuisi aika inhottavalta sulkea paikat niin ettei sinne jäisi alkeellisintakaan mittaussondia tai elektrodia vaan taas joutuisi mittaamaan ulkopuolisilla pintaelektrodeilla, sikäli ja sieltä mista edes mittaamaan pystyy. Vaan niinpä nuo tehtaatkin taitaa noita rakennella..... - Paitsi tyypillisen kosteusmittarin elektrodeitten sijaan voinee noita käyttää useammallakin tavalla. Aina kuitenkin ollaan mittaamassa kapasitanssia ja/tai dielektrisiä häviöitä. Päätellen siitä että ulkopuolisillakin elektrodeilla joskuskaan saadaan mitään kosteutta todennettua niin otaksuisin rakenteen sisällä olevilla elektrodeilla indikaatioherkkyyde n olevan erinomaisen riittävän kyseiseen tarkoitukseen. Jos ajatellaan asiaa hieman eteenpäin.... esim. lapamato elektrodina muodostaa siirtolinjan joka mahdollistanee korkeahkon mittaustaajuuden tavanomaiseen kosteusmittariin verrattuna. (siis vaikka kokonaispituus voikin olla (tarvittaessa) suuri niin poikittainen dimensio jää pieneksi joten pysytään edelleen lähikenttämittaukse ssa. Jos nimittäin elektrodien dimensiot eivät pysy "pieninä" aallonpituuteen nähden niin mittari alkaa sekä säteillä radiotehoa ympäristöön että vastaanottaa heijastumia jolloin mittauksella ei enään olisi ennakoitavaa suhdetta ainakaan kosteuteen, ehkä ei juuri mihinkään muuhunkaan.) Korkean taajuuden otaksuisin antavan herkemmän vasteen silloin kun sitä on mahdollista käyttää, tämä erityisesti häviökulman osalta johon tällä tähtäänkin. P.S. Niin, radioamatöörithän kysyy tässä kohden että miksi ei saman tien "mitata" niin suurella teholla että kosteus häipyy........ Joskus vuosia sitten, kun olin jo saanut oman taloni valmiiksi, muistaakseni VTT oli tehnyt jotain tutkimusta talon seiniin rakennusvaiheessa sijoitettavista kosteusantureista ja niistä piti tulla kaupallinen sovellus, mutta en ole kuullut siitä sen jälkeen.
Mietin itsekin jo talonrakennusaikana tätä mahdollisuutta,silloin ei vain ollut sellaista tarjontaa tarjolla kuin nykyään, niin asia jäi tekemättä. Tilasin nyt Kiinasta kahdenlaisia antureitä, jotka ulkomitoiltaan tuntui sellaiselta, että voisi mukavasti laittaa rakenteen sisään, toiset oli ihan vain vastukseen perustuvia ja toiset sitten kapasitiivisia. Minulla on melko tarkka kapasitanssimittari, jolla voi mitata ja seurata, jos ei muuten jaksa/ehdi rakentaa kehittyneempää systeemiä. Toivottavasti ehtivät tulla ajoissa, joskus tulee hyvinkin nopeasti, muutaman kerran on kestänyt 4kk matkalla. Sivuja: [1] Siirry ylös
|