Ukrainasta kotiuduttu pari päivää sitten. Kiova kertakaikkiaa kiva paikka ja tsernobyl vaikuttava paikka, muistuttaa kuinka pieniä ja haavoittuvaisia me pienet immeiset ollaan. Ainoastaan yksi Ford Transit hyökkäsi kimppuun pripyatin kaupungissa (musta silmä..). Muuten oli kovin turvallista ja elämä todella halpaa. Hyvänä esimerkkinä vaikka bic mac n. 0,7€, ateriana hurjat 1,3 €. Tätä kirjoittaessani tod.näk melkein 10% halvempia.
Kyl nyt sanon
että aikas rohkea vaanari
minua ei kyl olis sin saanu ..ei edes naapurimaalle huh
ei sitten kirveelläkään uhaten
AnneN ei sinun autokuumesi
hyymörmielessä voi ketään loukata
onnea vain etsintään
vai joko on uusi löytynyt ?
Osanottoni surunnee
kaikille joiden läheiset ovat pois menneet
ja niillekkin, joitka ovat ystävistään ym joutuneet luopumaan
Luopumisen tuska ja sen tiedostaminen
on kauheeta
ja ei koske yksin meitä ihmisiä
vaan lemmikit ja jopa kodistaan luopumaan joutuminen
tai nuo kaikki
on hyvin tuskallista ja vaikeaa
senhän me jokainen olemme jollain tapaa kokeneet
no sanotaan, että aika auttaa
mutta siinä kohtaa, kun rakkaistaan ym joutuu luopumaan
ei sellainen glisee tunnu missään silloin
kun on surun murtamana
vaikka aika ne kuultaakin omalla tavallaan