Aihe: Vienan Karjala?

Kerran käynyt tuossa Pääjärvellä ja Kiestingissä ja melkein henkeä pidätin kun luin matka-aikeistanne. Kiva kuulla että ehjänä takaisin!

Kiitos ihanasta huolenpidosta ja kotiintulotoivotuks ista, ne lämmittävät kovasti paljon!

Kanssakäyminen paikallisten kanssa ei ollut suurta, osin varmaan siksikin, että oli syksy, eikä kukaan istuskellut kylänraiteilla. Emmekä me puhu venäjää, emme osaa edes aakkosia. Emmekä olleet nissä kylissä, missä perinteisesti jutellaan mummojen kanssa karjalaa.

Vaihdoimme hymyjä ja sekakielisiä lauseita koiranomistajien kanssa , (koira näytti toimivan yhdistävänä väylänä monen kanssa), yhden nuoren miehen kanssa todella perferiassa jutustelimme hänen muutamalla engkanninsanallaan ja meidän venäjän arvailullamme pitkän tovin. Eräs nainen halusi harjoitella "pientä suomeaan" kehumalla koiraamme jne. Yhdelle lainaismme huoltiksen pihalla työkalun autonrenkaiden vaihtoon, syrjäkylän pojat tulivat auttamaan hannua automme jäätyneiden vesiputkien sulattamisessa. Huoltiksen naisten kanssa ammuin ja kotkotin ja vastasivat röhkimällä (näin selvisi ruoan laatu) Siis sellaista pientä. Eläinlääkärissä toinen asiakas soitti suomea puhuvalle ystävälleen, ja antoi sitten puhelimen meille, jotta varmistuisi eläinlääkärin mielipide ekinokokkoosipiller eiden määrästä.

Keskimäärin siis hyvin ystävällistä, mutta osin myös hyvin juroa ja sulkeutunutta väkeä tapasimme. Peruskarjalalaiset kai ovat niitä puheliaimpia ja vieraanvaraisuudest aan tunnettuja, mutta heitä ei tuola enää paljoa asu.


Sitä mietin, että kun tässä ketjussa on moni ilmaissut lähtevänsä mieluusti tuonne , jos porukkaa saadaan kokoon...Että jos isolla porukalla menette, menetätte paljon, tai matkantekonne hankaloituu ainakin, sillä mielenkiintoisten yöpaikkojen löytäminen monelle autolle on hankalaa, samoin pienten jännien kylien ympäristöstä parkkipaikan löytäminen.

Ymmärrän kyllä sen turvallisuudentunte en, mikä syntyy ajatuksesta, että on muitakin mukana, ja olimme joskus itsekin hakrinneet vop-kerhon matkaa, jos uusi järjestettäisiin, mutta emme enää. Siinä menettää niin paljon vapautta ja hetkessä elämistä ja spontaaniutta, että meiltä se veisi matkan ja seikkalun tuoman ilon. Mutta en siis ole missään nimessä arvostelemassa kenenkään muun tapaa kulkea ja toimia. Ainoastaan nuo edellä mainitut seikat kehoittaisin ottamaan huomioon, mikäli kimppamatkaa tosissanne mietitte.


Kuvassa ollaan isoisäni synnyinkodilla Läskelässä. Koira tuntuu olevan kauhuissaan porukasta, mihin kuuluu.. Kuvien laitttaminen tänne on vähän raskasta, kun ne täytyy aina pienentää. Laitan niitä blogiin sitten todella monta:)


t.Kaarina

En tiedä mitä selainta käytät ? Nykyselaimilla (ainakin ie 9,10,11 ) voit raahata kuvan kirjoitettavan tekstin yläpuolella olevaan laatikkoon.
foorumi pienentää kuvan itse

Pienentää vai!?? Mutta tuossa alhaalla lukee, että max 300kb, ja siihen kun olen yrittänyt isompaa, niin ilmoittaa että ei huoli. Olen sitten luullut, että sama juttu tuohon ylös pudottamisen suhteen, mutta ei olekaan vai?



t.Kaarina

Koitetaan sitten josko kenties koko Karjalan iloisin talo tulee isona tiedostona näkyviin:) KUva on Vitelen kylästä Laatokan itä-rannalta.


t.Kaarina

Kuvien laitttaminen tänne on vähän raskasta, kun ne täytyy aina pienentää.

http://karavaanari.org/index.php/topic,8164.msg141968.html#msg141968

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)
Koitetaan sitten josko kenties koko Karjalan iloisin talo tulee isona tiedostona näkyviin:) Kuva on Vitelen kylästä Laatokan itä-rannalta.


t.Kaarina

Tuli tuli 

Onpa turhauttavan tuntuista kun ei keskustelua synny, itse on ihan täpinöissään uudesta aluevaltauksesta, ja niin toivois voivansa jakaa sitä toisten karavaanareiden kanssa... Mutta ei kai tää sitten ole järin kiinnostava aihe, vai syntyykö täällä keskustelua jostain...tekniikas ta ja viinan juonnista....sääli etteivät ne kiinnosta sitten taas minua....)



t.Kaarina 

Vaikea keskustella kun ei aiheesta tiedä kuin sinun kertoman suurin piirtein, mutta lisääkin siitä huolimatta kuulisi mielellään.
Taitaa vain aika harvassa olla ne jotka tuolla on tuohon tyyliin kulkeneet. Mutta kunhan ne vähän lukevat näitä sinun tarinoita, niin ehkä muutkin uskaltautuu tuonne kulkemaan.
Joskus aikanaan tuli rekalla käytyä lähi-idässä ja uralin takana, mutta ne ovat aivan eri asia kuin kulkea ja katsella ihmiste eloa.
Peukalon noston arvoinen asia.

Onpa turhauttavan tuntuista kun ei keskustelua synny, itse on ihan täpinöissään uudesta aluevaltauksesta, ja niin toivois voivansa jakaa sitä toisten karavaanareiden kanssa... Mutta ei kai tää sitten ole järin kiinnostava aihe, vai syntyykö täällä keskustelua jostain...tekniikas ta ja viinan juonnista....sääli etteivät ne kiinnosta sitten taas minua....)

t.Kaarina

Toki aihe kiinnostaa. Lisäksi teillä on sama asenne kun meillä, yksin mennään jos mennään ja omalla kaustolla.

 

Onpa turhauttavan tuntuista kun ei keskustelua synny, itse on ihan täpinöissään uudesta aluevaltauksesta, ja niin toivois voivansa jakaa sitä toisten karavaanareiden kanssa... Mutta ei kai tää sitten ole järin kiinnostava aihe, vai syntyykö täällä keskustelua jostain...tekniikas ta ja viinan juonnista....sääli etteivät ne kiinnosta sitten taas minua....)



t.Kaarina

Kyllä varmasti kiinnostaa! Tietämys ei vaan riitä keskusteluun. Kysellä voi kunhan vaikkapa blogisi päivittyy. Turvallisuutta enemmän itseäni huolettaa kaluston ehjänä pysyminen. Tiedän että paljon noilla riivanteilla esim. kuvausreissuilla kulkevilla on joku 80-luvun maasturi ihan sitä tarkoitusta varten. Hirvittää "citycampperillä" lähteä.

Onpa turhauttavan tuntuista kun ei keskustelua synny.., vai syntyykö täällä keskustelua jostain...tekniikas ta...sääli etteivät ne kiinnosta sitten taas minua....)
t.Kaarina

Kun itse katselen maailmaa "insinöörilasien" läpi, vaikkei mulla oikeasti laseja olekaan  <-- paitsi joskus tällaiset..

Ja niin myös luin juttusi läpi, niin perusongelmat koitte jo ekalla reissulla; huono polttoaine ja kalustorikko  - ainakin minulle tekniikkavastoinkäy misssä jää koko keikalle p*sk* maku - vai miten H:si asian koki (hänhän siellä auton alla ryömi)?

Huijatuksi ja varastetuksi tuleminen jotenki venäjällä onnistuu helposti - varsinkin kun turistina johonki kaupunkiympäristöss ä Karjalassa tuli (20 sitten). Äkkiä oli parvi ympärillä.. asiat muuttuu kun paikallisista tulee vuosien tuttuja ja niiden luona/kanssa liikkuu.

Toinen mikä harmitti, oli se, että "rajojen avauduttua" lahjomalla ja rahalla asiat hoituu. Esim. me (tuolloin 20v sitten) odotettiin puomin takana (Läskelän ja Pitkänlahden välissä on joku piiriraja), jonka ylityksessä viisumeita leimailtiin. Tunti about meni passipoliisilla raahustaessa.. Mutta siinä välissä 1L mehupurkilla puomi aukesi toiselle paikalle tulleelle suomiautolle - ei edes pysähynyt, saati papereita kaivanut..

Tästä päivästä ei mitään tietoa, paitsi tuo vanha "ennakkoasenne" maan kulttuurista

Aihe kiinnostaa kovasti ja on usein ollut mielessä käydä Vienan Karjalassa siitäkin syystä , että edesmennyt isäni oli kotoisin Tavajärveltä ja ollut puolustamassa synnyinmaataan ja kotiseutuaan, jonne ei kuitenkaan enää sodan päätyttyä voinut mennä, kun alue oli rauhan sopimuksessa luovutettu Neuvostoliitolle.

Onpa turhauttavan tuntuista kun ei keskustelua synny, itse on ihan täpinöissään uudesta aluevaltauksesta, ja niin toivois voivansa jakaa sitä toisten karavaanareiden kanssa... Mutta ei kai tää sitten ole järin kiinnostava aihe, vai syntyykö täällä keskustelua jostain...tekniikas ta ja viinan juonnista....sääli etteivät ne kiinnosta sitten taas minua....)



t.Kaarina

Kiinostaa hyvinkin ,mukava kuulla reissuista siellä jossain. Ei vaan tiedä oikein mitä sieltä kysyis. Kerroit jo aika selkeästi tämänhetken tilanteen.
Eipä noista meidänkään reissuista ole ihmiset kiinnostuneita (näemmä), eipä väliä. Kuljetaan silti

Sinnehän vois ens kesänä lähteä käymään porukalla..Itsellä ei mitään vastaan naapurimaan ihmisiä kohtaan,tulihahan sieltä hankittua leipäkin vuoden ajan..