Kirjoittaja
Aihe: Raha (Luettu 20931 kertaa)
« Vastaus #32 : 26.07.2013 kello on 22:36 »
Mitäs, mitäs??? Onkos tää jokin p*rs auksiten foorumi? Voisikos 99 perustaa eliittikaravaanari. org sivuston, niin olisi vaihtoehtoinen paikka vähän rahakkaammalle väelle 
Ei taida olla tarpeen kun taitaa olla jo käytössä.. 
« Vastaus #33 : 26.07.2013 kello on 22:37 »
« Vastaus #34 : 26.07.2013 kello on 22:44 »
« Vastaus #35 : 26.07.2013 kello on 22:45 »
« Vastaus #36 : 26.07.2013 kello on 22:48 »
On kuule kaukana etelän vetelästä 
« Vastaus #37 : 26.07.2013 kello on 23:02 »
On kuule kaukana etelän vetelästä 
No niinpä taisi olla KilinKolin miäs..  Tsori.. 
« Vastaus #38 : 26.07.2013 kello on 23:03 »
Pitkäksi, hyvin pitkäksi on venähtänyt tämä keskustelu, hyvä niin. Rahasta voisin sanoa sen verran, että kun sitä on niin vähän, on viihtyisää ja mukavaa olla rahattomien "kerhossa". Vieressä, lähellä, tuttava piirisä, työkavereissa, harrasteissa ja vastaan tulevissa on "rahaimmeisiä". Siitä porukkaan en halua lähestyä. Heillä näkyy olevan ne harrasteet, mielen kiinnon kohteet ja murheet, jotka katson rasittavaksi. Näin, mitä nyt mulla sattuu olevan, olen enemmän kuin kiitollinen ja onnellinen. Ilman "rahamiesten" murheita ja rasitteita.  Köyhä poika menee tyylillään ja.... Jokkainen tyylillään, ja toivottavasti hymyissä suin. 
« Vastaus #39 : 26.07.2013 kello on 23:11 »
^ Tuo nyt valitettavasti osoittaa, että karavaanarihenkeä ei ole ymmärretty, kun luokitellaan ihmisiä tuollaisella perusteella. Toisilla on vaan kummallinen halu luokitella itsensä johonkin kastiin, ja usein luokittelu menee vielä melkolailla persiilleen. Ei sinänsä, eipä ole ainoa tapa suinkaan...
« Vastaus #40 : 26.07.2013 kello on 23:26 »
^
Tuo nyt valitettavasti osoittaa, että karavaanarihenkeä ei ole ymmärretty, kun luokitellaan ihmisiä tuollaisella perusteella.
Toisilla on vaan kummallinen halu luokitella itsensä johonkin kastiin, ja usein luokittelu menee vielä melkolailla persiilleen.
Ei sinänsä, eipä ole ainoa tapa suinkaan... 
Minun kirjoitus ei ole tarkoitettu karavaanareille. En "luokittele" itseäni mihinkään kastiin, vaan viihdyn enempi persaukisten seurassa ja otan kantaa heidän juttuihin, harrasteisiin ja vähiin tekemisiin. Ei ole suhteellista, jos toinen keskustelee vähillä rahoilla hankkimista vaatimattomista asioista, ja toinen sanoo koppaavansa mieltymyksiinsä tililtään. 
« Vastaus #41 : 26.07.2013 kello on 23:26 »
Toisilla on vaan kummallinen halu luokitella itsensä johonkin kastiin, ja usein luokittelu menee vielä melkolailla persiilleen.
No menemättä muuten tähän aiheeseen karavaanarina vaan tuohon kastiin vaan niin johan on kumma jos ei itse tiedä mihin kastiin kuuluu, duunari on duunari ja sillä selvä, yhtä selvää kuin johtaja on johtaja. Opetettiinhan se jo armeijassa että sotamies tervehtii ensin ylempiään, luokkaerot on opittu jo sieltä ja hyvä niin, siellä oppi paljon muutakin mukavaa. Kyllä minä ainakin oman kastini tiedän ja siten ymmärrän hyvin tuon Turhan Höpöttäjän kommentin, eiköhän sen jokainen tiedä paikkansa tai jos ei tiedä niin ohhoh.  Ei minusta olisi golf-kentälle, ei kulttuuritapahtumii n jossa pitäisi jostain kulttuurista tietää tai olla edes tietävinäänkään, tunnen oloni joskus vaivautuneeksi hienommissa ravintoloissakin.
« Vastaus #42 : 26.07.2013 kello on 23:30 »
Tässä on nyt jotain, mitä en ymmärrä ollenkaan. Jos ihmiset luokitellaan veröäyrin tai kukkaron paksuuden mukaan, ei ihmisille anneta lupaa olla sellaisia kuin he ovat; joku laittaa sen vastaantulijan päähän omat asenteensa ja ennakkoluulonsa ennen kuin vastaantulija on edes päivää sanonut. Ja kun näin toimitaan, saadaan usein myös juuri sellainen vastaanotto, kuin "mikä on tiedettykin saatavan"...eli kun "tiedän" toisen olevan leuhka ja ikävä tyyppi kun sillä on noin uuden karhea autokin, niin en kato päinkään kun ei se kumminkaan meikäläistä edes tervehdiä viitsi..ja kas, eihän se tervehtinyt kun en kattonut päin..hahhah, tiesinhän tuon, leuhka mikä leuhka, tommosia ne rikkaat on....
Me ollaan kaikki vain ihmisiä, ja meillä on kaikilla aivan samat perustarpeet, saada olla rakastettuja, saada rakastaa ja tulla nähdyksi semmoisina kuin olemme. Ei noita tarpeita muuta muuksi kukkaron paksuus tai auton hienous. Ollaan onnellisia siitä mitä meillä on ja annetaan muiden tehdä samoin. Ollaan ihmisiä toisillemme ja nautitaan siitä, että saadaan elää juuri nyt, se on nimittäin mahdottoman hieno asia!
t.Kaarina
« Vastaus #43 : 26.07.2013 kello on 23:36 »
Sen voin sanoa tähän, että rahavarat eivät aina korreloi ku**päisyyden kanssa. Itse olen onnekas, että vaikka olen "keskiluokkainen asuntovelallinen", niin silti en ole koskaan tuntenut itseäni ulkopuoliseksi (vaan päinvastoin) vaikka tuttavapiiristä (suvusta) löytyy noita "paremmintoimeentule via", ja kouluja paljon enemmän käyneitä.
« Vastaus #44 : 26.07.2013 kello on 23:43 »
Jos minä muutaman tonnin kulkimella elämän polkua ratsastava, tapaisin leirissä osakehuoneiston hintaisen maantieristeiliän kanssa liikkuvan. Mitä meillä olisi yhteistä, muuta kun paripyörät kulkimissa. Mitä me keskustelisimme. Keskustelisimmekö työasoista, harrasastuksista, vai mistä ottasimme yhteisen lystin leirissä. Ehkä kaveri viihtyisi, jos jaksaisin kuunnella hänen isoja kokemuksiaan, mutta mitä minä kertoisin. 
|