Kirjoittaja
Aihe: Paras vetoauto? (Luettu 215213 kertaa)
« Vastaus #421 : 30.01.2017 kello on 09:30 »
^ Mopohan se tuokin omassa luokassaan. Voortissa 1000Nm enempi vääntöä, ja on tosin massaakin 1000kg, sekä pituutta 1000mm..
« Vastaus #422 : 30.01.2017 kello on 10:49 »
Voihan noita mopojakin ihastella ja puhua ns. nelivedoista, mutta jos vetoautoa hakee, niin tuossa alkaa olemaan jo sellanen sopiva laite ,,, https://www.nettiauto.com/artikkeli/cadillac_escalade_auto_kuin_trump
Kummallista, miten nämä jutut monesti menevät siihen, että jokin iso ja ruma muka olisi hyvä... Minusta 'hyvä vetoauto' on muutakin kuin että 'naapurilla ei ole'. Sen pitäisi esim. soveltua jokapäiväiseen käyttöön.
« Vastaus #423 : 30.01.2017 kello on 11:25 »
Onhan se niin, että veturina on saman tehoisista parempi se, jossa enempi massaa on kun vedettävä alkaa olla kookas ja raskas. Paikaltalähdön kellotus, ei liene kriteeri. Onko se ulkonäkökään.. Vähän kiinni mitä vetää ja minne Isommalla joutuu miettimään arjessa minne tunkeutuu, mutta vetohommissa ajatus enempi lepää taas.. Eikat 'paras' ole yhtäkuin 'kompromissi' - tai, no toisille ehkä on (mutu)
« Vastaus #424 : 30.01.2017 kello on 11:58 »
Minä olen vetänyt vaunuani kahdella eri vuosimallin S-tyypin Mersulla ja mielestäni ne ovat aivan hyviä vetureita ,ja soveltuvat myös muuhun ajeluun !
« Vastaus #425 : 30.01.2017 kello on 13:56 »
Huomioita kun vito vaihtui sprintteriin: sivutuuli ottaa aivan älyttömästi tuohon keskipitkään ja korkeaan sprintteriin. Vitossa et huomannut sivutuulta ollenkaan. Vertailukohtana pidän 25.25m pitkää ja 4.2m korkeaa umpikaappi yhdistelmää johon sivutuuli vaikuttaa vähemmän kun tuohon sprintteriin. Nyt näyttäis saavan sprintteriin sivutuuli avustinta olis jännä kokeilla kuinka hyvin se toimii Ilmeisesti kuormaamattomana pehmeä jousitus yhdistettynä suureen sivupinta-alaan tekee autosta tuollaisen huojutteen...
« Vastaus #426 : 30.01.2017 kello on 14:17 »
Huomioita kun vito vaihtui sprintteriin: sivutuuli ottaa aivan älyttömästi tuohon keskipitkään ja korkeaan sprintteriin. Vitossa et huomannut sivutuulta ollenkaan. Vertailukohtana pidän 25.25m pitkää ja 4.2m korkeaa umpikaappi yhdistelmää johon sivutuuli vaikuttaa vähemmän kun tuohon sprintteriin. Nyt näyttäis saavan sprintteriin sivutuuli avustinta olis jännä kokeilla kuinka hyvin se toimii Ilmeisesti kuormaamattomana pehmeä jousitus yhdistettynä suureen sivupinta-alaan tekee autosta tuollaisen huojutteen...
Jouset ja iskarit sen tekee sprinterissä, HD laittaa niin helpottaa pikkaisen. Mutta tuulella et muuten saa hyvää kuin laittamalla täyden kuorman kyytiin.
« Vastaus #427 : 30.01.2017 kello on 14:37 »
Jouset ja iskarit sen tekee sprinterissä, HD laittaa niin helpottaa pikkaisen. Mutta tuulella et muuten saa hyvää kuin laittamalla täyden kuorman kyytiin.
Ok näin vähän ajattelinkin. Kaikista ongelmista huolimatta kokonaisuudessaan kuitenki mahtava auto ajella ei ole henkilöautoa paljoakaan ikävä. Minusta perheelliselle harrastavalle ihmiselle ei saisi tuollaista sprintteriä pienempää autoa myydäkkään Täytyy katsoa jos seuraavaan sprintteriin sais tuon sivutuuli avustimen, mitenkähän mahtaa olla toteutettu käytännön tasolla? Minulla oli bemarissa dynamic drive paketti elikkäs säätyvät aktiiviset kallistuksen vakaajat. Oli kyllä mahtava auto ajaa kun tiukemmissakin mutkapätkissä auto pysyi täysin vaaterissa kokoajan Mutta mitään vaunun veturin parhaimmistoa ei tuollainen bemari kyllä ole ensimmäinen ongelma on koukun korkeus mille ei ole oikein mitään tehtävissä. Se on telivaunulle varsinkin ihan liika alhaalla.
« Vastaus #428 : 30.01.2017 kello on 15:42 »
Huomioita kun vito vaihtui sprintteriin: sivutuuli ottaa aivan älyttömästi tuohon keskipitkään ja korkeaan sprintteriin. Vitossa et huomannut sivutuulta ollenkaan. Vertailukohtana pidän 25.25m pitkää ja 4.2m korkeaa umpikaappi yhdistelmää johon sivutuuli vaikuttaa vähemmän kun tuohon sprintteriin. Nyt näyttäis saavan sprintteriin sivutuuli avustinta olis jännä kokeilla kuinka hyvin se toimii Ilmeisesti kuormaamattomana pehmeä jousitus yhdistettynä suureen sivupinta-alaan tekee autosta tuollaisen huojutteen...
Kyllähän ottaa, jos tuulipintaa on paljon. Tietty pitkäakseliväli auttaa, ja pieni peräylitys vetohommissa. Onko tuo yhdistelmäpituus oikein - ei muuta mutta taitaa olla laiton
« Vastaus #429 : 30.01.2017 kello on 15:44 »
Kyllä se 25m ja 25cm on aivan normaali moduli yhdistelmän mitta
« Vastaus #430 : 30.01.2017 kello on 15:45 »
Onko tuo yhdistelmäpituus oikein - ei muuta mutta taitaa olla laiton
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/201304073. Ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:
?a) henkilö- tai linja-auton (M-luokka) ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä sekä pakettiauton (N1-luokka) ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä 18,75 m ?b) henkilöauton (M1-luokka) taikka paketti- tai kuorma-auton (N1-, N2- tai N3-luokka) ja puoliperävaunun yhdistelmä sekä muu kuin a, c tai d kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 16,50 m ?c) auton ja keskiakseliperävaun un yhdistelmä 18,75 m ?josta mitasta kuormatilojen ulkopituuksien summa 15,65 m ?ja etäisyys vetoauton kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän 16,40 m ?kuitenkin edellä säädetystä poiketen ajoneuvonkuljetusaj oneuvo kuormattuna 20,75 m ?d) kuorma-auton (N2- ja N3-luokka) ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton, puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseli- tai puoliperävaunun yhdistelmä 25,25 m ?josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen ulkopituuksien summa 2 momentin a kohdassa tarkoitettu mittaustapa huomioon ottaen 21,42 m
« Vastaus #431 : 30.01.2017 kello on 15:50 »
^ Tuotapa minä juuri; c) kohta käsittelee auton ja keskiaskeliperävaun ua = 18.75m d) kohdassa kyse kuorma-auton ja siihen kytkettyjen perävaunujen (modulit), ei siis pelkän keskiaks., muodostastamaa yhdistelmää
« Vastaus #432 : 30.01.2017 kello on 16:02 »
No itse ymmärsin tuosta "määritelmästä" Vertailukohtana pidän 25.25m pitkää ja 4.2m korkeaa umpikaappi yhdistelmää
Että kyseessä olisi ihan perinteikäs kuorma-auto + siihen kytketty varsinainen perävaunu, jolloin näiden max. pituus tosiaan olisi tuo mainittu 25,25m, mutta...
« Vastaus #433 : 30.01.2017 kello on 16:07 »
^ Tuotapa minä juuri; c) kohta käsittelee auton ja keskiaskeliperävaun ua = 18.75m
d) kohdassa kyse kuorma-auton ja siihen kytkettyjen perävaunujen (modulit), ei siis pelkän keskiaks., muodostastamaa yhdistelmää
Juu kansankielellä yhdistelmä tarkoittaa moduli yhdistelmää mitä nämä Suomen teillä liikkuvat ovat niin aika suuri osa umpikaappi vehkeistä on 25.25m ja sitten Ruotsiin ajavat 24.5m tai sitten älkää kysykö miksi mutta jos sama yhdistelmä on dollyllä varustettu niin se saa olla 25.25m kiinteän moduulin ja dollyllä yhdistelmän ero ei menen minun päähän miksi kiinteä saa olla vain 24.5m ja vastaava dollyllä alustalla 25.25m mutta se siitä asia tuli selväksi. Maastureiden veto-ominaisuuksia muuten taitaa useasti huonontaa korkeat renkaat. Olen muutamia reissuja tehnyt kafi 642 ja 90-luvun lopun pajeron ja hj61 kanssa enkä kumpaakaan voi kyllä kehua kauheita huojutteita ja vaunu kulkee taka-akselinsa varassa kun koukut niin korkealla. Toisessa oli kyllä mahdollisuus laskea mutta kun molemmat oli laina vehkeitä niin ei viitsinyt alkaa aukomaan koukun pultteja ja laskemaan sitä
« Vastaus #434 : 30.01.2017 kello on 16:08 »
No itse ymmärsin tuosta "määritelmästä"
Että kyseessä olisi ihan perinteikäs kuorma-auto + siihen kytketty varsinainen perävaunu, jolloin näiden max. pituus tosiaan olisi tuo mainittu 25,25m, mutta...
(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)
Kyllä oikein ymmärsit. Kansankielellähän kaikki pulla sprintteriä isommat on rekkoja
|