Kirjoittaja
Aihe: Alde / truma testi promobil maaliskuu (Luettu 17736 kertaa)
« Vastaus #1 : 8.03.2013 kello on 14:32 »
Erittäin odotettu tulos "kylmäkäynnistykseen". Totta kai ilmalämmitys on aloituksessa nopeampi, mutta itse ainakin suosin hiljaista ja tasaista nestelämmitystä. Ilmalämmitystä on melko hankala yhdistää esim. rättipatteriin tai lattialämmitykseen, jälkimmäinen ei toki nykyvaunussa ole nesteellä vaan sähköllä.
« Vastaus #2 : 8.03.2013 kello on 15:04 »
.. Jännä yllätys tuo Alde teho eri kaasuilla. ..
Propaani vai butaani - väittäisin, että tuo on valmistajan ilmoittama (ei mitattu tuossa testissä). Varmaan Trumallakin on jonkinlainen tehoero. Suomessa ainakaan ei pelkästään saa jompaa kumpaa, vaan sekoitusta Ei ollut yllätys tuo lämpiämisaikojen ero
« Vastaus #3 : 8.03.2013 kello on 15:21 »
Nestekiertoisen lämmityksen yksi huonoja puolia on että patterit siaitsee tilan kulmissa, jossa eristys on huonoin. Ja kukaan ei vietä aikaansa kulkimen nurkissa tai istuinryhmän laatikoissa. Siksi laitoin pienet flektit pattereille, jotka puhaltaa lämmön sinne missä lämpöä tarvitaan, pudottaen kiertävän lämmitysnesteen lämpötilaa. Pannunkaan ei tarvitse käydä niin kuumana ja harakoille menee vähempi. Samalla flektit vetää "kylmän" ilman lattialta pattereille ja lattiataso saa läämmintä tilalle.
« Vastaus #4 : 8.03.2013 kello on 15:29 »
... Ilmalämmitystä on melko hankala yhdistää esim. rättipatteriin tai lattialämmitykseen, jälkimmäinen ei toki nykyvaunussa ole nesteellä vaan sähköllä.
Ei lainkaan - lämpimästä käyttövedestä kiertopiiri rättipatterille tai lattiapiirille. Muistelen juonkun kirjoiteleeen, että jossain mallissa olleen tuollainen "talvipaketti" lattialämmityksellä (tai sitten näin unta )
« Vastaus #5 : 8.03.2013 kello on 17:13 »
Ei lainkaan - lämpimästä käyttövedestä kiertopiiri rättipatterille tai lattiapiirille. Muistelen juonkun kirjoiteleeen, että jossain mallissa olleen tuollainen "talvipaketti" lattialämmityksellä (tai sitten näin unta )
Tai nestekiertoisen rättipatterin toiseen päähän lämmityksestä puhallus putki kiinni ja toinen pää auki. Sama se millä sitä rautaa lämmittää ilmalla vai vedellä. Sen verran kiiinnosti tuo ero butaanin ja propaanin välillä, että kun olin puhumassa taasen tuolla cafe kombinnen , niin kysäisin eräältä paikalliselta jolla tiesin olevan lpg auto. Hän sanoi että kesä aikaan kun lpg on miltei puhdasta butaania, niin hänen volvonsa kuluttaa 10 % vähemmän kuin talvi-aikaan jolloin lpg on suurimmalta osalta probaania. Eli ilmeisesti butaani sisältää enemmän energiaa. Mutta ainakin saman kokoiseen kaasupulloon pakataan täällä 13 kg butaania ja propaania 11kg. Ja oli tuossa teksti-osassa puhuttu tuosta lattian lämpimyydestä, sekä myös kuvattu lämpökameralla kuvia. Ja testin lopussa nuo lattia pinnat oli Aldella kylmemmät.
« Vastaus #6 : 8.03.2013 kello on 20:00 »
Jaa, huvittava lämpiämisnopeus tussa "nasussa" , omat on lämmenneet ALDE:lla 10-15 pakkasasteesta +20 asteeseen, sähkö ja kaasu samaan aikaan päällä. Varmaan pattereita jokumetri enemmän
« Vastaus #7 : 8.03.2013 kello on 20:11 »
Viime pitkällä reissulla oli Rumatikki hyvä. Saattoi se parina-kolmena iltana olla hetken päällä. Muulloin oli ilmastointi tai ikkuna auki.
Kesällä, loppukeväästä ja alkusyksystä toimii siis hyvin, silloinhan valtaosa vehkeitään käyttää. Pikkupakkasillakin pärjätään, mutta nopeasti pitää saada lämpimäksi.
Parempaa ei yleisesti ottaen ole, kyse on tasan siitä, mihin ja milloin vehjettään käyttää ja mitkä on omat mieltymykset. Jatkossa teen ehkä 1-4 reissua talvikautena ja aion pärjätä Rumatikilla paremmin kuin hyvin, jos ei lämpiä niin pannaan 2000 W sähköä kaveriksi.
Lattialämmityksen hinnalla saa monet villasukat, vaan saatanpa silti kelmua joskus vähän hankkia.
« Vastaus #8 : 9.03.2013 kello on 14:37 »
höh mitä tuommosella testillä on virkaa jossa jotain aikaa mitataan, ei kai tuo kahdentunnin ero nyt mitään oo paitsi tosi kiireiselle. jotta saataisi asiaan oikea selvyys niin testi pitäisi tehdä esim niin että otetaan kaksi saman mallista autoa ja -30 pakkasta, laitetaan autoon useita lämpömittareita ja annetaan autojen seistä paikoillaan 3 päivää, molempien autojen lämmitys säädettynä +21 astetta. kolmantena päivänä mitataan nuo lämpötilat ja vertaillaan sitten niitä....
« Vastaus #9 : 9.03.2013 kello on 15:38 »
« Vastaus #10 : 9.03.2013 kello on 15:39 »
^^ Nonnih, nyt kirjoittaa melkein kaima asiaa!!!
« Vastaus #11 : 9.03.2013 kello on 15:41 »
Kuka sitten -30 C keleillä autoaan käyttää... joku varmaan, minä en. Vaikka olisikin keskuslämmityskatti lalla varustettu. Olen kotona ja kattelen takkatulta sellaisilla säillä...
« Vastaus #12 : 9.03.2013 kello on 15:42 »
Kuka sitten -30 C keleillä autoaan käyttää... joku varmaan, minä en. Vaikka olisikin keskuslämmityskatti lalla varustettu.
Olen kotona ja kattelen takkatulta sellaisilla säillä...
Saahan sen ns. takkatulen autoon tai vaunuun
« Vastaus #13 : 9.03.2013 kello on 16:30 »
höh mitä tuommosella testillä on virkaa jossa jotain aikaa mitataan, ei kai tuo kahdentunnin ero nyt mitään oo paitsi tosi kiireiselle. jotta saataisi asiaan oikea selvyys niin testi pitäisi tehdä esim niin että otetaan kaksi saman mallista autoa ja -30 pakkasta, laitetaan autoon useita lämpömittareita ja annetaan autojen seistä paikoillaan 3 päivää, molempien autojen lämmitys säädettynä +21 astetta. kolmantena päivänä mitataan nuo lämpötilat ja vertaillaan sitten niitä....
Jaaha. Ilmeisesti osui ja uppos. Tällainen testi tuulettaa mukavasti niitä wanhoja legendoja, joiden mukaan vesikierto on se ainoa oikea... Vaikka tuollainen -20 -> +20 tilanne lieneekin käytännössä harvinainen, niin kertoo se paljon ja jos toisella kuluu YLI 2 tuntia enemmän, koskee se jo muitakin kuin kiireisiä. Kolmen päivän testi luultavasti olisi vielä korostanut eroja, varsinkin -30:ssä. Meillä kun ei ole kotona, eikä kulkimessa noin kuuma, niin pääsen 'lämpimään' vielä nopeammin!
« Vastaus #14 : 9.03.2013 kello on 16:41 »
Mutta edelleekin kannatan nestekiertosta lämmitystä johon yhdistetty nestekiertonen lattia lämmitys
|