hei,
meillä on nyt elämämme eka koiravuosi takana, ja myös vuoden matkustuskokemukset koiran kanssa. Suomenlapinkoiramme Hilla on ehtinyt vuoden aikana reissata pari viikkoa POhjois-Norjassa, viikon Balttiassa, kolmen viikon Keski-Eurooppa-kiertueen kesällä sekä nyt joululomalla kolmen viikon Eurooppa-turneen pääkohteena Italia. Ja matkustus-intohimomme oli se, miksi koiran hankkimista jahkattiin yli 10v:)
Alkukesän Norjan matkan ainoa ongelma oli se, että luulimme, että meidän pitää estää Hillaa syömästä kaikki ne ainakin sata sopulinraatoa, mitkä se sitten söi. Ja lampaankakallakin ajattelimme olevan jokin raja, mutta aika pian luovutimme ja annoimme koiran syödä luonnonmukaista ravintoaan ihan rauhasa...hiukan se joskus oksenteli sopulinkarvoja, ja lampaankakka valmiiksi jo hyvin työstettynä ravintona tuli aika liukkaasti ulos, mutta eipä isinä muuta. Edes ekan juoksun alkaminen lähtöä edeltävänpäivänä ei ongelmia aiheuttanut, vaikka olimme tilanteen outoudesta(kin) hieman kauhuissamme, alkuun. Vain yksi vanha tiibetinspanieli Hillan perään lammastillalta karkasi, niin että lopulta jouduimme kantamaan Hillan autolle:)
Euroopassa ja Balttiassa koiran kanssa on oikeastaan helpompaa kuin Suomessa, sillä koira huolitaan siellä useampiin paikkoihin kuin ollaan huolimatta. Jopa "tiukassa" Saksassa olemme saaneet ottaa Hillan useamman kerran ainakin iltamyöhällä moottoritien taukopaikan ravintolaan mukaamme, ja sille on tuotu vesikuppi ja paijattu. Helsingborg-Helsingör sekä Rödby-Puttgarden lautoilla koiran saa ottaa laivaan sisään ja kahviloihin myös, ainoastaan ruokalinjastolle Röd-Putt-laivalla eli kassojen sisäpuolelle sitä ei saanut ottaa.
Tanskassa ja Ruotsissa huoltiksille koiraa ei näytä saavan ottaa mukaan. Ruotsin laivalle pitää muistaa varata hytti, eikä siellä saa ottaa koiraa ravintoloihin. Vikingillä ainakin koiran kanssa voi varata minkä tahansa paitsi allergia-hytin, mutta Finnlinkillä Naantali-Kapellskär on vain muutama lemmikeille varattu hytti per laiva, ja kaikissa laivoissa ei näitä koirahyttejä ole lainkaan. Eli jos sitä väliä meinaa käyttää, kannattaa näköjään olla aikaisin varaamassa paikkoja, meillä kaksi kertaa epäonnistunut tuon välin käyttö.
Sen olemme nyt kantapään kautta oppineet, että entisille "nopeille siirtymätaipaleille" pitää varata aikaa ihan toisella lailla aikaa kuin ennen. Eli jotta koira matkustaa tyytyväisenä,sen kanssa on lenkkeiltävä melkeinpä erityisen paljon juuri ajo-päivinä! Toisaalta tämä on ollut iso rikkaus, sillä on ollut pakko hakea pikku kyliä moottoriteiden läheisyydestä, ja tullut koiralenkeillä nähtyä monta sellaista paikkaa, mitä muuten ei olisi tullut nähdyksi (kun motarin taukopaikalla ei jaksa kulkea kehää tuntia...ne ovat osoittautuneet myös melko rasittaviksi ulkoulupaikoiksi, sillä niillä on roskaa ja ruoan tähteitä uteliaan koiran tarpeisiin nähden aivan liikaa!)
Me olemme Hillan opettaneet alusta asti olemaan autossa myös yksin, ja niinpä olemme ihan onnistuneesti käyneet mm. kylpylöissä ja joissain ruokapaikoissa, minne koiraa ei voi ottaa, mutta olemme ennen näitä yksin jäämisiä tehneet pitkät lenkit, väsyttäneet koiran ja jättäneet sille jonkun puuhalelun kaveriksi (tai kepin, minkä silppua auto kivasti on täynnä sen jälkeen). Kantapään kautta opimme muistamaan senkin, että kuljettamon lokerot on pidettävän tyhjinä koiralle ei-suotuisista tavaroista:)
Ennen koiran kanssa ravintolaan menoa olemme myöskin väsyttäneet sen, jotta se sistten on rauhallisesti makoillut pöydän alla, mikä on minusta iso ihme! Balttiassa tuo rauhallisena pitäminen on ollut joskus hankalaa, kun henkilökunta on riehaannuttanut koiran:)
Kirkkoihin ja museoihin koiraa yleensä ei saa ottaa mukaan, ja uimarnnat on kai aika hankala yhtälö..siinä meillä on oppimista ja olisi kiva kuulla kokemuksia toisilta. Alpeilla on alueita, missä kävelyreittien varrelta on koiran kakka kerättävä, vaikka ollaan luonnossa, sillä laidunmailla kuulema laiduneläinten ei ole hyvä syödä koiran kakkaa, kun siitä voi sitten tuoreisiin maitotuotteisiin tulla jotain bakteereja, näin ymmärsin. Ranskassa on paljon koiria, ja niitä pidetään aika yleisesti vapaana, siinä voi omalle seuralliselle koiralle olla haastetta.
Leirintäalueista meillä on vain kovin vähän kokemusta koiran kanssa, sillä olemme enemmänkin matkaprkki-ihmisiä. Kaikille eivät koirat kuitenkaan ole tervetulleita, pienet joskus isoja helpommin. Hotelleissa olemme myös olleet koiran kanssa ja sekin Euroopass aika yleisesti onnistuu.
Summasummarum, kaikki on mnenyt yllättävän ja ällistyttävän helposti, ja euroopassa harvinaislaatuisen koirarotumme ansioista olemme saaneet sadoittain ihmiskontakteja, kun Hilla on pyshdytty ihmettelemään, ja siitä olemme itse aika ihmeissämme.
Ja sen olemme oppineet, että vaikka kahvilan tms ovessa olisi koirat kieltävä kyltti, kannattaa aina silti kysyä asiaa, ja simpsalapim, useimmiten vastaus on ollut myöntävä, siellä nyt vaan oltava kyltit muodon vuoksi!:)
Ekinokikki-lääkitystä varten meille on tulut eläinlääkäri jo kahdesti asuntoautolle antamaan pillerin, minkä olemme tuoneet itse mukanamme suomesta. SE vain täytyy muistaa 1-5 pvää ennen suomeen saapumista.
Kysy lisää jos tulee mieleen!
t.Kaarina
