Ote 1996 ilmestyneestä kirjasta:
" Hän toteaa, että juutalaisten hävittämiseen osallistui paljon enemmän saksalaisia kuin aiemmin on uskottu, vähintään 100 000 henkilöä. Monet näistä olivat joka suhteessa aivan tavallisia kansalaisia. Heitä tuli kaikista sosiaaliluokista, ammateista ja uskonnoista sekä kaikilta elämänaloilta ja koulutustasoilta. Monet heistä tiesivät, ettei heidän ollut pakko tappaa juutalaisia. Itse asiassa yhtään saksalaista ei tapettu, lähetetty keskitysleiriin tai rangaistu mitenkään sen vuoksi, että hän kieltäytyi tappamasta juutalaisia. Kieltäytyjiä ei säilyneiden tietojen perusteella ollut monta. Sen sijaan vapaaehtoisia tappajia oli aina tarjolla. Goldhagen kertoo eräästä Puolaan Berliinistä saapuneesta viihdytysseurueesta, joka halusi osallistua juutalaisten joukkoteloitukseen kuultuaan, että sellainen heidän vierailuaikanaan järjestettäisiin. Eikä kyse ollut vain katselusta vaan itse ampumiseen osallistumisesta. Viihdytysjoukotkin halusivat tehdä kaikkensa Saksan kansan hyväksi".