Kirjoittaja
Aihe: Viimeiset mestaukset Suomessa (Luettu 8767 kertaa)
« Vastaus #1 : 23.02.2012 kello on 09:29 »
Kaikille historiastamme kiinnostuneille ,jos jaksaa lukea. Eikä tapahtumista ole aikaakaan kuin vajaa 300 vuotta. Kovat on ollu tuomiot,mutta kai ne on olleet teotkin. Vaan kun vertaa tämän päivän tuomioihin , eroa on enemmän kuin yöllä ja päivällä.
http://www.genealogia.fi/genos/68/68_55.htm
Noi vanhemmat jutut ovat siitä mukavia, etteivät enää nosta kenenkään tunteita peliin. Mutta ei tarvitse mennä sataakaan vuotta taaemmaksi kun vapaus/veljessodan aikaan annettiin kuolemantuomio paljon heppoisimminkin perustein. Syyksi saattoi riittää kokoontuminen, väärät mielipiteet, yhteiskunnallinen asema, tai jopa perätön ilmianto. Noihin ylilyönteihin osallistui molemmat osapuolet, vaan todellinen kansansurma tapahtui voittajan toimesta murhaamalla suuri osa vankileireille suljetuista "väärinajattelijoist a" Kautta historian on aika moneen kertaan juhlapuheissa todettu, EI KOSKAAN ENÄÄ. Vaan ihminen on ihminen.
« Vastaus #2 : 23.02.2012 kello on 18:16 »
Kyllähän noita raakuuksia on ollu kautta aikain,mutta tietysti nuo 1917 ja-18 vuosien raakuudet johtui yksinomaan vähempiosaisen kansanosan kokemasta sorrosta ,kun taas noissa vajaa sata vuotta aiemmin sattuneissa tapauksissa useimmiten näkyi olevan syynä joko viina tai perintöasia. Tavallaan jotain yhtäläisyyttä noissakin on nähtävissä .
1917 tapauksissa taas haettiin uutta suuntaa vääryyttä kokeneelle kansanosalle ja tottahan on selvää ,että kuka vallassaolijoista olisi suosista luopunut saaduista eduista ja elinolosuhteiden rajoista.Parempi olisi ollut pitää kurjat ja alistetut kurissa ja herran nuhteessa. Keisarilta saavutettuja etuja olisi poljettu lokaan ellei vastarintaan ei olisi ryhdytty. Joistakin menettylyistä oli kuitenkin luovuttava kun keisari kaatui. Tuolloin tapahtuneet murhat ja rikkomukset eivät olleet minkään valtakunnan lain tavoitettavissa. Laki oli sillä hetkellä ilman minkäänlaisia oikeudenkäyntejä vain sillä itsellänsä joka pyssyn piipun takana seisoi ja jonka etusormi painoi liipaisinta. 1918 kevään murhat vankileireillä olivat osittain seurausta edellisestä ja pelkkää kostoa jossa ei armoa annettu jos ei paljon aneltukaan. Lautamiehistössä ei tainnut vastapuolen edustajia olla. Tuomion sai niin mies kuin nainenkin ja jos ei heti tapettu ,niin nälkä hoiti useimmat. Puolisollani on hallussaan isoisänsä laatimia kirjeitä ,(kopioita),vaimolleen Tammisaaresta. Noina vankeusvuosinaan olosuhteet olivat olleet aivan jotain muuta mitä tämän päivän vankilossa näkyy olevan. Monessa kirjeessä saa vaikutelman ,miten elämänusko on hukassa eikä tulevaisuutta ole.
Korjaan tuon aloitusviestin aikamäärään.Pitää olla siis kohta> 200 v. sitten eikä 300< kuten kirjoitin.
« Vastaus #3 : 23.02.2012 kello on 21:20 »
Mutta ei tarvitse mennä sataakaan vuotta taaemmaksi kun vapaus/veljessodan aikaan annettiin kuolemantuomio paljon heppoisimminkin perustein. Syyksi saattoi riittää kokoontuminen, väärät mielipiteet, yhteiskunnallinen asema, tai jopa perätön ilmianto. Noihin ylilyönteihin osallistui molemmat osapuolet, vaan todellinen kansansurma tapahtui voittajan toimesta murhaamalla suuri osa vankileireille suljetuista "väärinajattelijoist a"
Olet hyvin oikeassa. Aihe on tulenarka edelleen ja sille on tyypillistä, ettei kumpikaan "puoli", jollaisen aika moni orgilaisistakin todennäköisesti itsessään tunnistaa, pysty vieläkään ymmärtämään toisen puolen vaikuttimia. Unohtamatta vielä ulkopuolisia pelureita. Juoksuhaudoista pitäisi silti kyetä vähitellen nousemaan, kun kohta tosiaan tulee sata vuotta täyteen. Sanottakoon, että on tullut tässä talven aikana luettua aiheesta jotakin, mikä on avannut omat silmät hahmottamaan kokonaisuutta. Mulla kun ei ole hirveän pitkä matka yhdelle kaikkein pahamaineisimmista tapahtumapaikoista. Politiikkaakin, mutta ehkä silti enemmän historiaa.
« Vastaus #4 : 23.02.2012 kello on 21:33 »
Olet hyvin oikeassa.
Aihe on tulenarka edelleen ja sille on tyypillistä, ettei kumpikaan "puoli", jollaisen aika moni orgilaisistakin todennäköisesti itsessään tunnistaa, pysty vieläkään ymmärtämään toisen puolen vaikuttimia. Unohtamatta vielä ulkopuolisia pelureita. Juoksuhaudoista pitäisi silti kyetä vähitellen nousemaan, kun kohta tosiaan tulee sata vuotta täyteen.
Sanottakoon, että on tullut tässä talven aikana luettua aiheesta jotakin, mikä on avannut omat silmät hahmottamaan kokonaisuutta. Mulla kun ei ole hirveän pitkä matka yhdelle kaikkein pahamaineisimmista tapahtumapaikoista.
Politiikkaakin, mutta ehkä silti enemmän historiaa.
Hankala aihe. Myös omalle kohdalle aika läheinen kun äidin puolelta toiset olivat MM Mäntsälän kapinan aikaan Hirvihaaran työväentalon suojissa ja Isän puolelta, veli oli ampumassa kivääreillä läpi työväentalon, jossa paossa naisia, miehiä ja lapsia. Juhani Suomi kertoi tuossa taaemmin kuinka Mäntsälän kunnanlääkäri, jossa hänen äitinsä oli piikomassa, kirjoitti suojeluskuntalaisil le käsi vääränä pirtureseptejä, jotta nämä olisi saatu hurmoksen valtaan ja ajamaan "ryssät" ulos talosta. Paikkakuntalaiset valkoiset eivät olleet suostuneet moiseen, kun tiesivät asioiden todellisen laidan. Kuulostaa hullulta, mutta niin paljon mahtuu..
« Vastaus #5 : 23.02.2012 kello on 21:38 »
Politiikkaakin, mutta ehkä silti enemmän historiaa.
Historiaa vielä, vaikkakin ollaan heikoilla jäillä (Iiippaa likeeltä puoluepolitiikkaa)
« Vastaus #6 : 23.02.2012 kello on 21:40 »
Historiaa vielä, vaikkakin ollaan heikoilla jäillä (Iiippaa likeeltä puoluepolitiikkaa)
Likeltä ja likeltä mutta ei osu
« Vastaus #7 : 23.02.2012 kello on 21:53 »
Hei, hei tämä aihe aiheuttaa keskustelua, eikä vain toteamista. Pois vaan, tai Hiekkalaatikkoon. Söin muuten tänään broileria ja nyt korkkasin Joulusta jääneen Laitilan kievarin. Lumitöitä olen tehnyt ja ajanut Fiiliskukan Kuopiosta Kuortaneelle. Niin, lunta ei ole satanut, kun myöhään eilen illalla ja hyvää kuuluu.
« Vastaus #8 : 23.02.2012 kello on 22:02 »
Likeltä ja likeltä mutta ei osu
Eikö meillä ole asiat melko hyvin Ei satu eikä säre, kukaan ei uhkaa ja ei ole sen suurempia huolenaiheita kuin naftan hinta ja Luojan luomat lumisateet. Vaan kohta on kevätpäivän tasaus ja maassa kaikki hyvin, ruottissa vastasyntynyt rinsessa ja meillä viehkeä JENNI
« Vastaus #9 : 23.02.2012 kello on 22:13 »
Joo, prinsessat on kivoja. Kokeillaanko, pysyttäisiinkö kantavilla jäillä tässä asiassa. Ei meidän tarvi enää pohtia kumpi oli oikeassa, vaikka pakka olisi varmaan molemmilla puolilla mistä erilaisia kortteja keskusteluun heitellä.
« Vastaus #10 : 24.02.2012 kello on 10:46 »
Historiaa täytyy tuntea jos haluaa ymmärtää nykyistä. Tänään on tän päivän huolet. Hyvä linkki oli tuo aloittajan laittama. Ei noissa väkivaltarikoksissa näytä mikään muu muuttuneen kuin annettavat tuomiot. Huomenna on uudet huolet,kun Brysselin Bobrikov köyrää meidän verorahat ties minne.
« Vastaus #11 : 24.02.2012 kello on 18:33 »
Historiaa täytyy tuntea jos haluaa ymmärtää nykyistä. Tänään on tän päivän huolet. Hyvä linkki oli tuo aloittajan laittama. Ei noissa väkivaltarikoksissa näytä mikään muu muuttuneen kuin annettavat tuomiot. Huomenna on uudet huolet,kun Brysselin Bobrikov köyrää meidän verorahat ties minne.
Piste.
« Vastaus #12 : 26.02.2012 kello on 14:22 »
Historiaa täytyy tuntea jos haluaa ymmärtää nykyistä.
Kyyyllä, sano peltoPaavo. Kansakunnan muisti on pitkä ku nälkävuosi. Kansakuntaamme koskettava historiallinen luuranko lojuu sitkeästi edelleen porstuoitten ja peräkamarien komeroissa. Alunperin avauksessani ei tokikaan ollut tarkoitus alkaa niitä pöyhimään. Se nyt vaan jotenki loksahti ja meni siihen. Aihe olisi varmasti moneltakin kantilta katsottuna mielenkiintoinen ,kunhan asiasta voisi keskustella kiihkottomasti ja syyllistämättä. Meillä,siis minun ja puolisoni välillä ei ole ollut sapelin kalistelua ,eikä kahinaa vaikka esivanhempamme ovat kalistelleetkin sapeleitaan vastakkaisilla puolilla. Mutta ehkä on parempi näin. Antaa olleen olla ja menneen mennä? Ymmärrän kyllä ,että asioissa kuin asioissa on aina politiikkaakin hiven mukana, vaikka kuinka yrittäisi pysyä neutraalina,eikä politiikan sotkeminen kuulu näihin kuvioihin. Joten osaltani päätän tämän TÄHÄN .Piste. Muuten, vaimoni kultainen laittoi tänään erinomaisen hyvää mummun muusia ja lihapulla kastetta.. Kiitokset siitä hänelle.a
« Vastaus #13 : 26.02.2012 kello on 20:05 »
Tuosta sapelinkalistelusta: Eräänä juhannuksena, kun siivottiin paikkoja ja poltettiin roskia, niin meiltä paloi sauna. Ei siinä enää saunottu, vaan se oli halkovarastona, päreillä katettu hirsirakennus. Palo sai alkunsa kipinästä sinne katolle. Palokunta soitettiin ja itse yritettiin sammuttaa puutarhaletkulla. Sitten kun tuli meni yläpohjan sahanpuruihin, alkoi pirunmoinen pauke ja räiske. Siellä oli paikallisen suojeluskunnan patruunakätkö. Ne piilotteli niitä 1945, kun pelkäsivät miehitystä ja siperian reissua. Siellä oli kivärin patruunoita siinä metallikammassa, KP;n tankolippaita ja pikakiväärin tankolippaita joissa oli valojuovia. Patruunoiden kannassa oli Lapuan leima ja vuosi 1938. Yksi lehmä sai osuman häntäänsä, mutta siinä se. Maantasalle meni, vaikka palokunta tulikin. Siis nämä ei ollut niitä asekätkentäjuttuja, joista yleensä puhutaan. jk;ta tapahtui 1990-luvun alkupuolella.
|