^
Valistunut veikkaukseni on, että JOS innostutte reissaamisesta enemmänkin, teillä vaihtuu pian auto sellaiseen, jossa on kaikki matkailuauton mukavuudet. Vessasta alkaen. Tai sitten varustelette nykyistä, joka ei liene mahdotonta(?)
Pistänpä joutessani tuohon vanhaan aiheeseen, jossa tuli aikoinaan avauduttua, kommenttia kun on yksi kausi käyttökokemusta minimivarusteisesta retkeilyautosta. Alanin valistunut veikkaus ei varmasti ole huono, mutta ehkä se reissaamisen määrä autoillen on se joka toistaiseksi pitelee vielä kiinni näissä minimivarusteissa. Tai sen verran varustin autoamme lisää että nyt auto on "kaksio" siten että matkustamossa on nukkumalaveri kahdelle, ja takapaksi tarjoaa lähes saman mukavuuden (askeettisuuden) kahdelle.
Yksi viiden yön reissu Baltiassa tehtiin toukokuussa, yksi yö oltiin hotellissa, muuten nukuttiin 2- tai 4-hengen vahvuudella autossa. Nukkuessa ja silmät kiinni, niin auto on mitä mainioin matkailuauto. Yllättäen siellä riittää ilma vaikka varsinaisia ilmastointiluukkuja/ikkunoita ei olekaan. Toki oikeita valmiita vuoderatkaisuja alkoi kaipaamaan muutaman yön jälkeen, mutta jos vertailukohdaksi asettaa sen että olisi teltta pitänyt pystyttää, niin luxusta suorastaan nukkua autossa. Meille majoituspuskiksi valikoituivat "sopivat" paikat; eka oli n. 50 km Tallinnasta itään (yölautalla Tallinnaan) Suomenlahden rannalla (Tsitre), toinen yö Mustjärven ranta kaakkois Virossa, ja kaksi viimeistä yötä Latviassa Riian lahden rannalla. Reissu oli hyvin liikkumispainottein
en, joko autolla tai jalan, joten minimivarusteisen retkeilyauton ominaisuudet riittivät tuolle reissulle nippa nappa. Liettä ei käytetty koskaan, mutta vedenkeitin porisi aina silloin tällöin matkan aikana. Henkilökohtainen hygienia hoidettiin Suomenlahdessa tai Riianlahdessa.
Toinen pidempi reissu oli Suomi päästä päähän, 4-ihmistä ja koira. Tuolla reissulla korostui automatkan hyvät ominaisuudet, koko porukka on hyvin henkilöautomaisesti koko ajamisen ajan kontaktissa toisiinsa. Vertaan tällä siihen että monissa varsinaisissa matkailuautoissa kuljettaja ja kartanlukija on aika erillään takamatkustajista. Eli autoilu sujuu rattoisasti ja pienet välipalan laitot ja nauttimiset matkan aikana onnistuu. Mutta suurempi ruokailu ei sitten tuolla porukalla enää onnistukaan, ei ilman puiston pöytää, retkikeitintä jne. Sateen sattuessa etsittiin aakkosia tien varrelta. Puskat löytyivät tälle reissulle mm. Hailuodosta, Ylläkseltä (kaksi kertaa), Syötteeltä, Kolilta.
Muuten yöpymisiä autossa on tullut satunnaisesti mökkipihoilla jne. Siihen tarpeeseen auto aivan toimiva kunhan on patja ja muut petikamppeet mukana. -15 C lämpötilassa ei EKOMAT 2000 enää riittänyt pitämään lämpöjä koko yötä, piti tyrkätä pari kertaa tunnin pätkä Webastoa käyntiin.
Kiistämätön tosiasia mielestäni on, että minimivarusteisella retkeilyautolla on lähdettävä reissuun aivan eri asenteella kuin oikealla matkailuautolla. Oleminen autossa auton seistessä on melkoisen tyhmää ja yksinkertaista istumista. Oleskelutilan puutteen huomaa heti kun auto pysähtyy. Kahdestaan homma pelaa vielä ihan välttävästi, mutta neljälle tila ei enää riitä.
Hyvää vastaavasti on se että tavaratilaan sopii tavaraa huikeat määrät; polkupyörät, potkurit, marjareissulle 230 litran pakastearkku (isompikin tarvittaessa, meillä 2.arkkuna tuollainen), puutarhakalusteet, ihan melkein mitä vaan. Eli huomataan yllätys yllätys, - tämähän onkin tavara-auto jossa on majoitusmahdollisuu
s. Jakeluauton näppäryys kapeilla metsäteillä, kaduilla ja parkkiruuduissa on arkikäytössä hyvä juttu.
Meille ja meidän tarpeisiin minimivarusteinen retkeilyauto on oiva valinta, mutta jos matkailun painoarvo on vähänkään korkeammalla kuin meidän tapauksessa, niin kannattaa todella harkita valintaa tehdessä onko ostamassa monikäyttöautoa vai matkailuautoa, - rekisteriotteeseen merkatusta ajoneuvoluokasta välittämättä.