Kirjoittaja
Aihe: Lapin lumo (Luettu 30024 kertaa)
« Vastaus #46 : 15.09.2012 kello on 21:40 »
« Vastaus #47 : 22.09.2012 kello on 18:22 »
Kullankaivuuseen hurahtaneet,tuolta löytyy musiikkia Palkisojalta,Saariselältä!!!!Juutubelta,Lasse Hoikka !!!!
« Vastaus #48 : 28.09.2012 kello on 00:24 »
Kullankaivuuseen hurahtaneet,tuolta löytyy musiikkia Palkisojalta,Saariselältä!!!!Juutubelta,Lasse Hoikka !!!!
Lasse Hoikkahan on kullankaivaja itsekin, sillä on oma valtaus jossain Tankavuaralla päin. Hyviä rallatuksia!
« Vastaus #49 : 28.09.2012 kello on 07:37 »
Valtaus oli Palsinojan varrella lähellä Ivalonjokea, mutta en enää löytänyt valtauskartasta Hoikan nimeä. Pitivät Sotajoen tiestä erkanevaa kaivauksille johtavaa tietä kunnossa, että sinne jotenkin pääsisi kulkemaan myös vaunulla.
« Vastaus #50 : 3.10.2012 kello on 23:08 »
Kyllä se niin on ,että jos en mihinkään lähtis nii höperöksi tulisin ennen aikojani. Otin ja lähdin ihan yksikseni kun en saanu kestään kaveria Tiistaina 21 .8 ajeleen lappia kohti.Tai oli mulla sentän koira mukana.Tein sille vielä ennenku lähdin ,etupenkille sellasen kopan tapasen joka tuli ihan erillisillä turvavöillä kiinni.Matkan pituudesta johtuen yövyin Kemin ja Rovaniemen välillä Tervolassa. Perillä Palsinojalla olin seuraavan päivän Torstaina iltapuolessa. Loppumatka eli viimmeset 13 km olikin melkoista röykytystä. tie oli osalta matkaa kuin perunapeltoa ja ykkösvaihteellakin tyhjäkäynnillä kulku hankki olla vielä liiankin nopsaa.Aikaa tuohon pätkään meni puolitoista tuntia. ilta meni vaunua asetellessa ja kamoja purkaessa.Seuraavak in päivä vielä paikkoja katellessa ja tuttuja tapaillessa. elikkä kaivuuoperaatio lähti käyntiin vasta lauantaina kun olin löytäny sopivan paikan. Paikalla tuolloin oli vielä pitkästi toistakymmentä kaivajaa,osa pariskuntia. Sää oli aurinkoinen ja kertakaikkisen loistava. Edellisiltä vuosilta tuttu kaveri Kajaanista Kaivoi penkereen päällä ensimmäisellä ns.terassilla ja tahtoi tulemaan viereiseen monttuun ,missä oli vapaa paikka ,mutta en kuitenkaan ottanu neuvosta vaarin ,vaan menin hiukan edemmäs ,myös terassin päälle johon oli jo kaivettu 2 monttua peräkkäin ,mutta väliin oli jäänyt parin m. levyinen kannas. Kaivoin ja rännitin sen kolmessa päivässä ja maata siirtyi n. 6 m3 verran toiseen paikkaan. Maa oli kivistä ja erittäin kovbaa,eikä ilman hakkua olisi hommasta tullut yhtään mitään. Tuosta ei kuitenkaan löytynyt muuta kuin ns. hengettömiä ja päätin siirtyä viikon ollessa puolessa elsanojalle ,josta olin kuullut jonkun Ruotsista tulleen miehen löytäneen ihan oikeita hippuja ,mutta oli joutunut sieltä pois kun oli päästänyt rännimaat suoraan puroon.Hiput oli komeita karkeita kryynejä jotka myöhemmin näinkin. Oli muuten vielä hiukan pidemmän matkan takaa kuin minä,eli jostain etelä Ruotsista lähes 2000 km päästä. Seuraavan viikon kaivoin elsalla,mutta en päässyt näkemään muuta kuin hengettömiä vaikka menin vielä ojan pohjasta metrin syvemmälle,missä Ruottalainen kävi näyttämäs paikan josta oli hippunsa kaivanu. Tuli kyllä mieleen että taisi näyttää mulle aivan toisen paikan....no tiedä sitte. Sillä aikaa kun olin elsalla oli Paikalle saapunu Eräs tuttu nuoripari etelästä,n. ehkä 30-40v. kumpikin ja pystyttäneet leirinsä lähelle terassia ja alkaneet kaivaa juuri siitä mihin Kajaanin kaveri oli mua viisannu. Kajaanin mies oli juuri lähteny pois kun tämä pariskunta saapui. pari kolme päivää nuoripari kaivoi ihan tyhjää ,mutta sitten eteen tuli ns. rihlakivi joka oli lähes kuution kokoinen ja joka oli niin piilossa katajapuskan ja sammalikon peitossa ettei näkynyt ennenkuin penkasta paljastui. Siitäpä alkoikin heidän onnensa .kultaa löytyi aivan mielettömästi meikäläisen saamiin verrattuna. Viikon aikana he kaivoivat kiven ympäriltä ,päältä ja alta reilusti yli 20 g ja suurin hippu oli 4g painoinen. Arvaatte varmaan kun heillä oli vain hiukan reilu viikko aikaa kaivaa ,eli syysloman,niin heti kun paiskunta poistui näyttämöltä oli paikalle jo tulijoita useampiakin. Itse ehdin sopia heidän kanssaan, tuttuja kun olivat ,että tuon rännit ja pumpun siihen sillä aikaa kun he alkavat purkaa laitteitaan. Kuitenkin eräs toinenkin kaivaja oli saanut luvan tuoda laitteensa ja hyvinhän ne siihen sopivatkin rinnatusten. Parhaat paikat oli kuitenkin jo kaivettu ,mutta kyllä sitä vielä meillekin riitti hippuja. Kaveri joutui jättämään paikan työkiireiden vuoksi jo syyskuun 20 päivän seutuvilla .Itse kaivoin vielä 26 päivän klo 14 asti jonka jälkeen aloin kerätä kamoja kasaan.Tuolloin päivälämpötila Palsilla oli enää1,5 astetta ja seuraavaksi päiväksi oli luvassa tunturialueille räntää jota sitten kuulemma tulikin. Retki oli kaikenkaikkiaan hyvin monivivahteinen ja mainittakoon sekin että syyskuun puolivälissä tuli vielä paikalle pari kaveria ,samanikäinen Oke kuin minäkin ja ehkä hiukan nuorempi Olli eteläsavosta Juvalta. Okelle olin myynyt joskus vuosia sitten ompelukoneen ja oli siis ennestään tuttu,mutta en hankkinut häntä tunnistaa ennen kuin siellä tavatessamme oli jutusteltu hyvän aikaa ja olin ehdottanu heille siirtymistä elsalta Bizebazen terassille,jonne sitte tulivatkin. Kävi vaan sillä tavalla huonosti ,että Olli sai jalkaansa jonkinlaisen ihottuman joka nosti kovan kuumeen ja joutuivat lähtemään kesken kaiken pois kotipuoleen . Siihen asiaan ,että kannattiko reissu voin vastata vain yhdellä sanalla,kannatti. Ensiksikin se kullan määrä jonka sain n. 35- 40 m3 kaivettua ei ollut järin suuri mutta kun ottaa huomioon ,että lähtiessä elopainoni oli 83 kg ja takasi tullessa 75kg niin jotakin hyötyä voin sanoa saaneeni. Tuo painon pudotus ei ollut mitenkään itsetarkoitus ,muytta se vain tuli ikäänkuin oheistuotteena. Askel on paljon kevyempi hiukan jenkkakahvoja ohentaneena ja siitä huolimatta vaikka koko reissun aikan söin voita erinäisissä muodoissa tasan kilon. Tietysti samaan tulokseen olisin päässyt jos olisin tilannut vaikkapa vain 5 m3 soraa ja heitellyt sen joka päivä olan yli toiseen paikkaan. Siitä olis vaan ollu se odotuksen ilmapiiri pois,että jospa sittenkin ja mikä parasta kun viimeisen viikon olin ihan yksin paikalla,erämaan rauha ja hiljaisuus,lapin ruska ja mahtavat yölliset revontulet ja paljon paljon muuta mitä ei voi etelässä saada edes rahalla eikä sanoin kuvata.
« Vastaus #51 : 4.10.2012 kello on 13:43 »
Kyllä se niin on ,että jos en mihinkään lähtis nii höperöksi tulisin ennen aikojani. Otin ja lähdin ihan yksikseni kun en saanu kestään kaveria Tiistaina 21 .8 ajeleen lappia kohti.Tai oli mulla sentän koira mukana.Tein sille vielä ennenku lähdin ,etupenkille sellasen kopan tapasen joka tuli ihan erillisillä turvavöillä kiinni.Matkan pituudesta johtuen yövyin Kemin ja Rovaniemen välillä Tervolassa. Perillä Palsinojalla olin seuraavan päivän Torstaina iltapuolessa. Loppumatka eli viimmeset 13 km olikin melkoista röykytystä. tie oli osalta matkaa kuin perunapeltoa ja ykkösvaihteellakin tyhjäkäynnillä kulku hankki olla vielä liiankin nopsaa.Aikaa tuohon pätkään meni puolitoista tuntia. ilta meni vaunua asetellessa ja kamoja purkaessa.Seuraavak in päivä vielä paikkoja katellessa ja tuttuja tapaillessa. elikkä kaivuuoperaatio lähti käyntiin vasta lauantaina kun olin löytäny sopivan paikan. Paikalla tuolloin oli vielä pitkästi toistakymmentä kaivajaa,osa pariskuntia. Sää oli aurinkoinen ja kertakaikkisen loistava. Edellisiltä vuosilta tuttu kaveri Kajaanista Kaivoi penkereen päällä ensimmäisellä ns.terassilla ja tahtoi tulemaan viereiseen monttuun ,missä oli vapaa paikka ,mutta en kuitenkaan ottanu neuvosta vaarin ,vaan menin hiukan edemmäs ,myös terassin päälle johon oli jo kaivettu 2 monttua peräkkäin ,mutta väliin oli jäänyt parin m. levyinen kannas. Kaivoin ja rännitin sen kolmessa päivässä ja maata siirtyi n. 6 m3 verran toiseen paikkaan. Maa oli kivistä ja erittäin kovbaa,eikä ilman hakkua olisi hommasta tullut yhtään mitään. Tuosta ei kuitenkaan löytynyt muuta kuin ns. hengettömiä ja päätin siirtyä viikon ollessa puolessa elsanojalle ,josta olin kuullut jonkun Ruotsista tulleen miehen löytäneen ihan oikeita hippuja ,mutta oli joutunut sieltä pois kun oli päästänyt rännimaat suoraan puroon.Hiput oli komeita karkeita kryynejä jotka myöhemmin näinkin. Oli muuten vielä hiukan pidemmän matkan takaa kuin minä,eli jostain etelä Ruotsista lähes 2000 km päästä. Seuraavan viikon kaivoin elsalla,mutta en päässyt näkemään muuta kuin hengettömiä vaikka menin vielä ojan pohjasta metrin syvemmälle,missä Ruottalainen kävi näyttämäs paikan josta oli hippunsa kaivanu. Tuli kyllä mieleen että taisi näyttää mulle aivan toisen paikan....no tiedä sitte. Sillä aikaa kun olin elsalla oli Paikalle saapunu Eräs tuttu nuoripari etelästä,n. ehkä 30-40v. kumpikin ja pystyttäneet leirinsä lähelle terassia ja alkaneet kaivaa juuri siitä mihin Kajaanin kaveri oli mua viisannu. Kajaanin mies oli juuri lähteny pois kun tämä pariskunta saapui. pari kolme päivää nuoripari kaivoi ihan tyhjää ,mutta sitten eteen tuli ns. rihlakivi joka oli lähes kuution kokoinen ja joka oli niin piilossa katajapuskan ja sammalikon peitossa ettei näkynyt ennenkuin penkasta paljastui. Siitäpä alkoikin heidän onnensa .kultaa löytyi aivan mielettömästi meikäläisen saamiin verrattuna. Viikon aikana he kaivoivat kiven ympäriltä ,päältä ja alta reilusti yli 20 g ja suurin hippu oli 4g painoinen. Arvaatte varmaan kun heillä oli vain hiukan reilu viikko aikaa kaivaa ,eli syysloman,niin heti kun paiskunta poistui näyttämöltä oli paikalle jo tulijoita useampiakin. Itse ehdin sopia heidän kanssaan, tuttuja kun olivat ,että tuon rännit ja pumpun siihen sillä aikaa kun he alkavat purkaa laitteitaan. Kuitenkin eräs toinenkin kaivaja oli saanut luvan tuoda laitteensa ja hyvinhän ne siihen sopivatkin rinnatusten. Parhaat paikat oli kuitenkin jo kaivettu ,mutta kyllä sitä vielä meillekin riitti hippuja. Kaveri joutui jättämään paikan työkiireiden vuoksi jo syyskuun 20 päivän seutuvilla .Itse kaivoin vielä 26 päivän klo 14 asti jonka jälkeen aloin kerätä kamoja kasaan.Tuolloin päivälämpötila Palsilla oli enää1,5 astetta ja seuraavaksi päiväksi oli luvassa tunturialueille räntää jota sitten kuulemma tulikin. Retki oli kaikenkaikkiaan hyvin monivivahteinen ja mainittakoon sekin että syyskuun puolivälissä tuli vielä paikalle pari kaveria ,samanikäinen Oke kuin minäkin ja ehkä hiukan nuorempi Olli eteläsavosta Juvalta. Okelle olin myynyt joskus vuosia sitten ompelukoneen ja oli siis ennestään tuttu,mutta en hankkinut häntä tunnistaa ennen kuin siellä tavatessamme oli jutusteltu hyvän aikaa ja olin ehdottanu heille siirtymistä elsalta Bizebazen terassille,jonne sitte tulivatkin. Kävi vaan sillä tavalla huonosti ,että Olli sai jalkaansa jonkinlaisen ihottuman joka nosti kovan kuumeen ja joutuivat lähtemään kesken kaiken pois kotipuoleen . Siihen asiaan ,että kannattiko reissu voin vastata vain yhdellä sanalla,kannatti. Ensiksikin se kullan määrä jonka sain n. 35- 40 m3 kaivettua ei ollut järin suuri mutta kun ottaa huomioon ,että lähtiessä elopainoni oli 83 kg ja takasi tullessa 75kg niin jotakin hyötyä voin sanoa saaneeni. Tuo painon pudotus ei ollut mitenkään itsetarkoitus ,muytta se vain tuli ikäänkuin oheistuotteena. Askel on paljon kevyempi hiukan jenkkakahvoja ohentaneena ja siitä huolimatta vaikka koko reissun aikan söin voita erinäisissä muodoissa tasan kilon. Tietysti samaan tulokseen olisin päässyt jos olisin tilannut vaikkapa vain 5 m3 soraa ja heitellyt sen joka päivä olan yli toiseen paikkaan. Siitä olis vaan ollu se odotuksen ilmapiiri pois,että jospa sittenkin ja mikä parasta kun viimeisen viikon olin ihan yksin paikalla,erämaan rauha ja hiljaisuus,lapin ruska ja mahtavat yölliset revontulet ja paljon paljon muuta mitä ei voi etelässä saada edes rahalla eikä sanoin kuvata.
Niin se vain on, hiljaisuus saattaa monasti olla voimakkainta soinniltaan
« Vastaus #52 : 4.10.2012 kello on 15:20 »
Oli siinä varmasti hieno kokemus. Tuollainen reissu Lapin rauhaan pitää laittaa tilaukseen Reissu taisi olla halvempi kuin olis kuukausi etelän auringossa?
« Vastaus #53 : 4.10.2012 kello on 16:45 »
Tuossa JEE:n kirjotuksen loppuosassa kiteytyy pitkälti omat ajatukseni.Meikäläi sen sielunmaisema ei ole etelän lomakeskuksissa.
« Vastaus #54 : 4.10.2012 kello on 18:05 »
Tuossa JEE:n kirjotuksen loppuosassa kiteytyy pitkälti omat ajatukseni.Meikäläi sen sielunmaisema ei ole etelän lomakeskuksissa.
Samaa mieltä !!!!
« Vastaus #55 : 4.10.2012 kello on 19:00 »
Molempi parempi
« Vastaus #56 : 4.10.2012 kello on 20:32 »
Kyllä se niin on ,että jos en mihinkään lähtis nii höperöksi tulisin ennen aikojani. Otin ja lähdin ihan yksikseni kun en saanu kestään kaveria Tiistaina 21 .8 ajeleen lappia kohti.Tai oli mulla sentän koira mukana.Tein sille vielä ennenku lähdin ,etupenkille sellasen kopan tapasen joka tuli ihan erillisillä turvavöillä kiinni.Matkan pituudesta johtuen yövyin Kemin ja Rovaniemen välillä Tervolassa. Perillä Palsinojalla olin seuraavan päivän Torstaina iltapuolessa. Loppumatka eli viimmeset 13 km olikin melkoista röykytystä. tie oli osalta matkaa kuin perunapeltoa ja ykkösvaihteellakin tyhjäkäynnillä kulku hankki olla vielä liiankin nopsaa.Aikaa tuohon pätkään meni puolitoista tuntia. ilta meni vaunua asetellessa ja kamoja purkaessa.Seuraavak in päivä vielä paikkoja katellessa ja tuttuja tapaillessa. elikkä kaivuuoperaatio lähti käyntiin vasta lauantaina kun olin löytäny sopivan paikan. Paikalla tuolloin oli vielä pitkästi toistakymmentä kaivajaa,osa pariskuntia. Sää oli aurinkoinen ja kertakaikkisen loistava. Edellisiltä vuosilta tuttu kaveri Kajaanista Kaivoi penkereen päällä ensimmäisellä ns.terassilla ja tahtoi tulemaan viereiseen monttuun ,missä oli vapaa paikka ,mutta en kuitenkaan ottanu neuvosta vaarin ,vaan menin hiukan edemmäs ,myös terassin päälle johon oli jo kaivettu 2 monttua peräkkäin ,mutta väliin oli jäänyt parin m. levyinen kannas. Kaivoin ja rännitin sen kolmessa päivässä ja maata siirtyi n. 6 m3 verran toiseen paikkaan. Maa oli kivistä ja erittäin kovbaa,eikä ilman hakkua olisi hommasta tullut yhtään mitään. Tuosta ei kuitenkaan löytynyt muuta kuin ns. hengettömiä ja päätin siirtyä viikon ollessa puolessa elsanojalle ,josta olin kuullut jonkun Ruotsista tulleen miehen löytäneen ihan oikeita hippuja ,mutta oli joutunut sieltä pois kun oli päästänyt rännimaat suoraan puroon.Hiput oli komeita karkeita kryynejä jotka myöhemmin näinkin. Oli muuten vielä hiukan pidemmän matkan takaa kuin minä,eli jostain etelä Ruotsista lähes 2000 km päästä. Seuraavan viikon kaivoin elsalla,mutta en päässyt näkemään muuta kuin hengettömiä vaikka menin vielä ojan pohjasta metrin syvemmälle,missä Ruottalainen kävi näyttämäs paikan josta oli hippunsa kaivanu. Tuli kyllä mieleen että taisi näyttää mulle aivan toisen paikan....no tiedä sitte. Sillä aikaa kun olin elsalla oli Paikalle saapunu Eräs tuttu nuoripari etelästä,n. ehkä 30-40v. kumpikin ja pystyttäneet leirinsä lähelle terassia ja alkaneet kaivaa juuri siitä mihin Kajaanin kaveri oli mua viisannu. Kajaanin mies oli juuri lähteny pois kun tämä pariskunta saapui. pari kolme päivää nuoripari kaivoi ihan tyhjää ,mutta sitten eteen tuli ns. rihlakivi joka oli lähes kuution kokoinen ja joka oli niin piilossa katajapuskan ja sammalikon peitossa ettei näkynyt ennenkuin penkasta paljastui. Siitäpä alkoikin heidän onnensa .kultaa löytyi aivan mielettömästi meikäläisen saamiin verrattuna. Viikon aikana he kaivoivat kiven ympäriltä ,päältä ja alta reilusti yli 20 g ja suurin hippu oli 4g painoinen. Arvaatte varmaan kun heillä oli vain hiukan reilu viikko aikaa kaivaa ,eli syysloman,niin heti kun paiskunta poistui näyttämöltä oli paikalle jo tulijoita useampiakin. Itse ehdin sopia heidän kanssaan, tuttuja kun olivat ,että tuon rännit ja pumpun siihen sillä aikaa kun he alkavat purkaa laitteitaan. Kuitenkin eräs toinenkin kaivaja oli saanut luvan tuoda laitteensa ja hyvinhän ne siihen sopivatkin rinnatusten. Parhaat paikat oli kuitenkin jo kaivettu ,mutta kyllä sitä vielä meillekin riitti hippuja. Kaveri joutui jättämään paikan työkiireiden vuoksi jo syyskuun 20 päivän seutuvilla .Itse kaivoin vielä 26 päivän klo 14 asti jonka jälkeen aloin kerätä kamoja kasaan.Tuolloin päivälämpötila Palsilla oli enää1,5 astetta ja seuraavaksi päiväksi oli luvassa tunturialueille räntää jota sitten kuulemma tulikin. Retki oli kaikenkaikkiaan hyvin monivivahteinen ja mainittakoon sekin että syyskuun puolivälissä tuli vielä paikalle pari kaveria ,samanikäinen Oke kuin minäkin ja ehkä hiukan nuorempi Olli eteläsavosta Juvalta. Okelle olin myynyt joskus vuosia sitten ompelukoneen ja oli siis ennestään tuttu,mutta en hankkinut häntä tunnistaa ennen kuin siellä tavatessamme oli jutusteltu hyvän aikaa ja olin ehdottanu heille siirtymistä elsalta Bizebazen terassille,jonne sitte tulivatkin. Kävi vaan sillä tavalla huonosti ,että Olli sai jalkaansa jonkinlaisen ihottuman joka nosti kovan kuumeen ja joutuivat lähtemään kesken kaiken pois kotipuoleen . Siihen asiaan ,että kannattiko reissu voin vastata vain yhdellä sanalla,kannatti. Ensiksikin se kullan määrä jonka sain n. 35- 40 m3 kaivettua ei ollut järin suuri mutta kun ottaa huomioon ,että lähtiessä elopainoni oli 83 kg ja takasi tullessa 75kg niin jotakin hyötyä voin sanoa saaneeni. Tuo painon pudotus ei ollut mitenkään itsetarkoitus ,muytta se vain tuli ikäänkuin oheistuotteena. Askel on paljon kevyempi hiukan jenkkakahvoja ohentaneena ja siitä huolimatta vaikka koko reissun aikan söin voita erinäisissä muodoissa tasan kilon. Tietysti samaan tulokseen olisin päässyt jos olisin tilannut vaikkapa vain 5 m3 soraa ja heitellyt sen joka päivä olan yli toiseen paikkaan. Siitä olis vaan ollu se odotuksen ilmapiiri pois,että jospa sittenkin ja mikä parasta kun viimeisen viikon olin ihan yksin paikalla,erämaan rauha ja hiljaisuus,lapin ruska ja mahtavat yölliset revontulet ja paljon paljon muuta mitä ei voi etelässä saada edes rahalla eikä sanoin kuvata.
Elämästä pitää osata nauttia. ...Elämä on...
« Vastaus #57 : 4.10.2012 kello on 20:40 »
« Vastaus #58 : 4.10.2012 kello on 20:50 »
Sehän se vaikeinta onkin, pitää uskaltaa...
Sitä kun on jo niin pitkällä, että on päässyt osa-aika eläkkeelle. Uskaltamisen ja haluamisen rajat on kaukana. Rahan kanssa ei meikäläinen ole koskaan päässyt pelaamaan. Hyvä niin, koska olen ymmärtänyt että kellä sitä on, he haluavat sitä ahneemmin lisää ja kaikki muu on toisarvoista. ...Niin, meikäläinen vaan rallattelee.
« Vastaus #59 : 4.10.2012 kello on 20:53 »
|