Aihe: Aurinkokennot.

Ei minullakaan parista Ebay kokemuksesta mitään valittamista. Se kannattaa tietysti muistaa että, Ebay välittää rahoja, tavarasta vastaa enempi se myyjä, joka voi olla kuka tahansa.

Katsoitko Rölli tuota YuuTuupi videota australiasta tai jostain, missä tehtiin pyyhetesti mppt säätimellä.
Mitä siinä oikein tapahtuu. Näyttäisi siltä että kun osan paneeleista peittää, säädin aikansa laskeskelee siis 15min ja pystyy asiaa jotenkin korjaamaan? Ymmärsinkö oikein.

Onko rölli niin ettei muuta säädintä kuin mppt kannata edes harkita?Onko kokemusta tuolta ebaysta ostamisesta,voiko siihen luottaa että tavara on mitä kerrotaan?
Näyttää kuitenkin sen verran olevan halvempaa tuolta kautta että houkuttais sieltä hommata!

Tämä ei ole tietenkään takuu, mutta AINA on tavara tullut ja vilunkia raha-asioisssa ei ole ollut.PayPal lla maksan ostokseni.
Ja joo, mppt-säädin heti kerralla. Toki PWM sätimelläkin virtaa akkuun saa, ihan hyvin.

Ei minullakaan parista Ebay kokemuksesta mitään valittamista. Se kannattaa tietysti muistaa että, Ebay välittää rahoja, tavarasta vastaa enempi se myyjä, joka voi olla kuka tahansa.

Katsoitko Rölli tuota YuuTuupi videota australiasta tai jostain, missä tehtiin pyyhetesti mppt säätimellä.
Mitä siinä oikein tapahtuu. Näyttäisi siltä että kun osan paneeleista peittää, säädin aikansa laskeskelee siis 15min ja pystyy asiaa jotenkin korjaamaan? Ymmärsinkö oikein.

Pikkasen jäi epäselväksi paneleiden määrä kytkennässä ja oliko kaikki sarjassa vai rinnan. Panelijännite näkyi huipussaan olevan 35 v eli ei noita kovin monta sarjassa voi olla.  Kun testasin itse 100w paneelilla mikrolla kuormitustestiä, niin täysien akkujen jännite akustolla tippui 12 v eikä virratkaan olleet kummoiset. Samalla tavalla katkaisi  ja kytki takaisinvirrat kuten videossakin. säätimenä Sama 20Amalli. Ehkä paneeliteho on liian pieni pitämään kuormalla jännitettä tapissa yli 13 v. pitääpä jatkaa huomenna tutkimuksia.

Kumpaa valintaa Tracerin BN säätimessä olisi järkevämpi käyttää, tuossa Charge mode valikossa SOC vai Vol.Compen. , oletuksena on SOC. Akkujen kapasiteetti on nyt muutettu oikeaksi sen oletus 200Ah:n tilalle ja akut on myös Sealed, kuten onkin.

Ps. Tuossa manuskassa ei ole ko. asiaa noteerattu mitenkään.

Nonni, nyt löyty Californian poikien uudempi versio manuskasta, silvuPlee => Charge mode sivu 15 ja kohta 8;
http://renogy.com/wp-content/uploads/2015/05/MT-50-Tracer-Meter.pdf

"Choose from Voltage Compensation or State of Charge Battery Managing modes to determine battery charge status.
NOTE: It is not possible to measure actual SOC, but rather express it as a percentage of some reference. In this case it is voltage alone (VC) or battery capacity over a time span (SOC)
VC. converts a reading from battery voltage to determine SOC by utilizing the charge controller’s algorithm for known discharge. It is highly sensitive to temperature changes and battery disturbances thus having less accurate battery charge statuses.
SOC is more accurate by keeping track of the voltage and current flow in and out of the battery when reporting battery charge status. The SOC is determined by multiplying current by the time for which it flowed."

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?, sähköalan ammattilaisen mielestä.

Noh, kun ketään asiantuntijoita ei ole linjoilla, niin sukkuloidaan noiden edellä mainittujen välillä.

Ps. nyt käytössä SOC-asetus.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?,

Laitetaanpa hieman kääntäen ja hieman tulkiten....

Eli siis ollaan valitsemassa toimintatapaa akun varaustilan päättelemiseksi.
"Nootissa" muistutetaan ettei todellista varaustilaa päästä mittaamaan ja siksi
se ilmaistaan prosentteina jostain vertailuarvosta. (Tässä ilmeisesti halutaan
esittää asia yksinkertaisesti ja siksi sivuutetaan se seikka että tuon vertailuarvon
luonne noilla vaihtoehdoilla on jo lähtökohtaisesti erilainen.)
VC. muuttaa akun jännitetiedon jollain algoritmilla varaustiedoksi mutta on
(virhe)herkkä lämpötilanmuutoksil le ja "battery disturbances"-tekijälle jonka
käsittäisin tarkoittavan voimakkaasti muuttuilevia lataus/purku-virtoja, siis
kuormitustilan muutoksia. (Voisi tarkoittaa myös akun ikääntymiseen liittyviä
muutoksia mutta ne tietämäni kyllä näkyvät napajännitteessä aivan oikein)
Tässä käytetään SOC (miksi ei ole SoC?) sekavasti tarkoittamaan sekä akun
varaustilaa että menettelyä sen toteamiseksi. Siitä kerrotaan että siinä seurataan
sekä jännitettä että varaus/purku-virtaa varaustilan päättelemiseksi. SOC lasketaan
kertomalla virta ajalla jonka se on kulkenut. Se on siis akun virran aikaintegraali
mutta ilmeisesti sitä on pidetty lukijalle liian hankalana käsitteenä.
  Tarkkaan lukien siis SOC mittaustavassa virtaintegraali tulee jännitepäättelyn
lisätueksi ja niinhän se on oltavakin. Pelkkä virtaintegraalin laskeminen voi toki
onnistuessaan olla lyhyellä aikavälillä tarkka ja sietää häiriintymättä kuormitus-
vaihteluita mutta "absoluuttista" vertailupistettä sillä ei luonnostaan ole ja vaikka
se jollakin ajanhetkellä sille annettaisiin niin virheet kuitenkin alkaisivat kumuloitua
ja lopulta varaustilasta ei tiedettäisi mitään. Jännitteellä on kuitenkin "reaalinen"
vastine varaustilassa vaikkakin epätarkka mutta yhdessä nuo lienevät parasta mitä
on käytettävissä. Kun emme tiedä miten tuo ohjelma käsittelee VC. tietoa heitän vain
arvauksena että sitä painotetaan tilanteen mukaan niin että jos ollaan oltu pidempään
lähellä nollanettovirtaa niin varauslukemaa korjataan sen perusteella enemmän. Ja
vastaavasti jos (akun) virrat ovat olleet suuria ja/tai vaihdelleet voimakkaasti niin
VC:tä painotetaan merkittävästi vain kun ollaan tyhjän tai täyden akun lukemissa.
(huomioiden tietysti se ettei olla lähellä lepojännitettä eli virran suunta ja suuruus
on oltava siinä korjaustekjänä)
  Nyt herää kysymys että miksi ja milloin kannattaisi käyttää valintaa VC.
Edellinen huomioiden siis mikä olisi se tilanne jossa virtaintegraalin käyttö heikentäisi
varauslaskennan tarkkuutta?  Äkkiä ei tule mieleen muuta kuin se että akun
varaushyötysuhde olisi laskenut niin että virran integraali purkautumisessa olisi
oleellisesti eri kuin latauksessa. Näitä on ainakin kaksi tilannetta, kiehutus ja
itsepurkautuminen. Näistä ensinmainittuun täytyy löytyä muut lääkkeet. Olisiko siis
niin että jos käytön luonteesta tai tilanteesta johtuen voimakkaasti itsepurkautuva
akku viestittäisi (aivan oikein) napajännitteellään huonoa varausta niin virta-
integraali kertoisi varausta vielä kovasti olevan. Ehkäpä... semminkin jos tuossa
käytössä ei täyteenvarauksia pääsisi pitkiin aikoihin syntymään. Ehkä siinä lopulta
syntyy tilanne jossa pelkkä napajännite kertoo varaustilan luotettavimmin...

jos käytetään soc asetusta tulisi kaikki kuormat kytkeä säätimen lähtöön jotta laskuri toimisi oikein ja sehän on aika hjaastavaa ajoneuvoissa koska kuorman - ja akun miinus ei saisi olla samassa ..

Hmm. eli tuon SOC:n asetuksen voi auto käytössä unohtaa.

Niin, miteköhän nuo säätimen laskutoimitukset akkujen tilanteesta pitää kutiaan, kun sähköä pukkaa auton omasta laturista ja välillä "maasähköstä".

Tuo SOC toimi meikällä "ihan ok", kun kerran vahingossa meinas mennä akku aika tyhjiin ja sitten se lataili sen täyteen. Sitten se ei oo heittelehtiny niin paljoa, vaikka akusta onkin yksi suora kytkentä, kaasuhälyttimelle, kuormaliitännän ohi siis. Mutta sitten kun menee kytkemään virrat koko systeemistä pois, näyttäis tilanne aikalailla nollaantuvan. Ehkä tuota voisi koittaa toistakin menetelmää...

Taloussanomissa juttua paneeleista;
   http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2015/07/22/seuraava-hitti-suomessa-kay-kuin-lampopumpuille/20159210/310

ehkä edullisin ja järkevän kokonen on wiktorin 15 A:n säädin mitä saa suomi kaupoista siihen voi liittää 200W vatin edestä paneelia, kyseistä säädintä saa noin satkulla

Tämä olikin kevyt retkimalliin. 120€ löytyisi Hollen remonttipajasta. Onko heti mielessä mistä suomessa kannattaisi tilata.

Onkos kukaan käyttänyt perinteisiä kotikäyttöön tarkoitettuja automaattisulakkeit a 16A tai 20A retkuilulaitteissa. Äkkiseltään ne tuntuisivat käteviltä jos tarvii tehdä jotain huoltoa ennen tai jälkeen säätimen ?.

Tavallisia automaattejahan noissa nykyään on...

Onkos kukaan käyttänyt perinteisiä kotikäyttöön tarkoitettuja automaattisulakkeit a 16A tai 20A retkuilulaitteissa. Äkkiseltään ne tuntuisivat käteviltä jos tarvii tehdä jotain huoltoa ennen tai jälkeen säätimen ?.

Mul on ollut nimenomaan siirreltävässä retkivehkeessä 10A automaatti ja käytän sitä juuri kytkimenä, kun noita kaapeleita irroittelee jne.
Pelaa hyvin ja hyvät liitännät tukevammallekin kaapelille, vähän isokokoinen minun käyttöön kyllä.